Lue keskustelun säännöt.
Miten saisi aktiivisen taaperon energiaa purettua?
13.10.2017 |
Parivuotias on todella energinen, en toedä lähipiiristä yhtä touhukasta lasta. Juoksutan vapaapäivinä häntä ulkona pari tuntia aamupäivisin ja pari tuntia iltapäivisin, mutta sekään ei tunnu riittävän.
Välillä käymme uimassa ja kerran viikossa taaperojumpassa. Jumppa on välillä liian rauhallista omalle lapselle ja sen jälkeen juoksemme tunnin ulkona vielä vähintään.
Ongelma on ne päivät, jolloin lapsi on hoidossa. Vaikka siellä ulkoillaan, niin aidattu pieni puisto ei houkuta liikkumaan tarpeeksi. Hoidossa olon jälkeen ei illalla enää ole aikaa kuin parin tunnin liikuntarupeamaan ja sitten loppuillan lapsi käy ylikierroksilla, etenkin, kun pitäisi mennä nukkumaan, kun liikuntaa ei ole ollut tarpeeksi.
Käymme usein metsässä ja lasten likuntatapahtumissa. Lapsi jaksaa juosta, hyppiä ja kiipeillä täysillä kaksi tuntia ainakin kerrallaan. Mutta jos hoitoryhmän.kanssa menevät esim metsään, niin ei siellä juosta vaan kävellään omalle lapselle aivan liian lyhyt matka, syödään eväät, ihmetellään hetki ja tullaan pois.
Kommentit (22)
Lapsesi käy jatkuvasti ylikierroksilla. Illat rauhallisiksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksaako lapsi tehdä yhtään rauhallisia asioita, kuunnella satuja tm.?
Mä itse ehkä purkaisin tilannetta harjoittelemalla rauhoittumista, en lisäämällä liikuntaa.
Meillä on myös aivojumppaa. Lapsi osaa hienosti jo leikkiä välillä ihan itsekseenkin, keksii lelujen kanssa pitkiä tarinoita. Laulamme, soitamme, luemme, piirrämme. Vai mitä sen parivuotiaan aivojumpan pitäisi olla?
Illat ovat rauhallisia ulkoilun jälkeen. Rauhallisia sisäleikkejä, jos saanut ensin tarpeeksi fyysistä rasitusta. Muuten juoksee ja kiipeilee yms sisällä.
Lapsi on ylikierroksilla. Taapero ei hoitopäivän jälkeen tarvitse mitään triathlonia vaan rauhoittumista.
Ennemmin kannattaa harjoitella keskittymistä, tunteiden hallintaa, lukemista jne.
Vierailija kirjoitti:
Jaksaako lapsi tehdä yhtään rauhallisia asioita, kuunnella satuja tm.?
Mä itse ehkä purkaisin tilannetta harjoittelemalla rauhoittumista, en lisäämällä liikuntaa.
Toki. Hän rakastaa kirjoja ja 'lukee' niitä välillä itsekin pitkät tovit eli katsoo kuvia ja selittää niistä, mitä kirjassa tapahtuu. Tykkää piirtää, leipoa, muovailla, laulaa. Voi istua vaikka puoli tuntia itsekseenkin soivan laulukirjan kanssa ja laulella. On myös taitava leikkimään ihan itsekseenkin. Lisäksi leikin hänen kanssaan joka päivä ja välillä tulee ikätovereita kylään tai me kyläillään.
Kaikki tuo edellyttää sitä, että ollut se nelisen tuntia fyysistä aktiviteettia ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muakin kiinnostaa, koska meillä on samanlainen taapero. Metsän olen huomannut parhaaksi energian purkupaikaksi. Oikeastaan hyvä kauppa kun metsässä lapsen energia vähenee ja aikuisen lisääntyy :)
Lisäksi yritän tarkkailla milloin lapsi osoittaa ensimmäisiä väsymyksen merkkejä, haukottelua, silmien hieromista jne. Jos ei siitä hetkestä vartissa ole yöpuku päällä ja iltasatukirja kädessä, niin lapsi muuttuu yliväsyneeksi ylienergiseksi. Ja illat yritetään viettää aina samalla kaavalla, sekin hiukan helpottaa.
Kannattaa yhdistää siihen liikuntaa sitä aivorasitusta. Piilosta, erilaisten esineiden etsintää, kaikenlaista ympäristön havainnointia.
Samaten taapero voi jo esim joogata. Kehonhallintaa.
Mun lapsen luokalla on noita koheltajapoikia, joilla on aina vain mätetty lisää ja lisää tohottamista. Nyt he on sitten ensin koulussa, sitten iltiksessä ja sitten illan lätkätreeneissä.
Ja vanhemmat ihmettelee miks pojat ei rauhoitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on ylikierroksilla. Taapero ei hoitopäivän jälkeen tarvitse mitään triathlonia vaan rauhoittumista.
Ennemmin kannattaa harjoitella keskittymistä, tunteiden hallintaa, lukemista jne.
Mutta kun me tehdään tuota myös. Taapero on puolipäivähoidossa. Päiväunien jälkeen meillä on vielä tuo parin tunnin ulkoilu ja sitten rauhallisia sisätouhuja. Mutta siellä hoidossa eivät liiku tarpeeksi, vaikka ulkoilevatkin.
Kaikki sujuu hienosti, jos aktiivista ulkoilua tai muuta liikkumista on se nelisen tuntia päivässä. Jos sitä ei ole ja iltapäivä tai ilta on vaan rauhoituttu, niin lapsi on ihan ylikierroksilla nukkumisaikaan.
Ei siis ole kyse siitä, etteikö meillä myös rauhotuttaisi. Kaikkea olen kokeillut, vähentää liikkumista, lisätä muuta puuhailua jne. Mutta ei se auta, lapsi vaan tarvii sitä fyysistä touhua enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksaako lapsi tehdä yhtään rauhallisia asioita, kuunnella satuja tm.?
Mä itse ehkä purkaisin tilannetta harjoittelemalla rauhoittumista, en lisäämällä liikuntaa.Toki. Hän rakastaa kirjoja ja 'lukee' niitä välillä itsekin pitkät tovit eli katsoo kuvia ja selittää niistä, mitä kirjassa tapahtuu. Tykkää piirtää, leipoa, muovailla, laulaa. Voi istua vaikka puoli tuntia itsekseenkin soivan laulukirjan kanssa ja laulella. On myös taitava leikkimään ihan itsekseenkin. Lisäksi leikin hänen kanssaan joka päivä ja välillä tulee ikätovereita kylään tai me kyläillään.
Kaikki tuo edellyttää sitä, että ollut se nelisen tuntia fyysistä aktiviteettia ensin.
Syötä sille vähemmän sokeria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää kaupunkiretkille, juna-ajeluille, lastentapahtumiin, kaikkialle missä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa, koska meillä on samanlainen taapero. Metsän olen huomannut parhaaksi energian purkupaikaksi. Oikeastaan hyvä kauppa kun metsässä lapsen energia vähenee ja aikuisen lisääntyy :)
Lisäksi yritän tarkkailla milloin lapsi osoittaa ensimmäisiä väsymyksen merkkejä, haukottelua, silmien hieromista jne. Jos ei siitä hetkestä vartissa ole yöpuku päällä ja iltasatukirja kädessä, niin lapsi muuttuu yliväsyneeksi ylienergiseksi. Ja illat yritetään viettää aina samalla kaavalla, sekin hiukan helpottaa.
Metsä on hyvä, ollaan useampi kerta luonnossa joka viikko. Esim. edellispäivänä oltiin lähes kolme tuntia metsässä ja merenrannalla, lapsi ei olisi millään tullut pois.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa yhdistää siihen liikuntaa sitä aivorasitusta. Piilosta, erilaisten esineiden etsintää, kaikenlaista ympäristön havainnointia.
Samaten taapero voi jo esim joogata. Kehonhallintaa.
Mun lapsen luokalla on noita koheltajapoikia, joilla on aina vain mätetty lisää ja lisää tohottamista. Nyt he on sitten ensin koulussa, sitten iltiksessä ja sitten illan lätkätreeneissä.
Ja vanhemmat ihmettelee miks pojat ei rauhoitu.
Joo me havainnoidaan paljon luontoa ja leikitään piilosta. Mitä muuta voisi tehdä?
Joogaamaan emme mene, se on uskonnon harjoittamista. Lapsi saa itse päättää isona, jos haluaa joogata.
Lapseni on tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksaako lapsi tehdä yhtään rauhallisia asioita, kuunnella satuja tm.?
Mä itse ehkä purkaisin tilannetta harjoittelemalla rauhoittumista, en lisäämällä liikuntaa.Toki. Hän rakastaa kirjoja ja 'lukee' niitä välillä itsekin pitkät tovit eli katsoo kuvia ja selittää niistä, mitä kirjassa tapahtuu. Tykkää piirtää, leipoa, muovailla, laulaa. Voi istua vaikka puoli tuntia itsekseenkin soivan laulukirjan kanssa ja laulella. On myös taitava leikkimään ihan itsekseenkin. Lisäksi leikin hänen kanssaan joka päivä ja välillä tulee ikätovereita kylään tai me kyläillään.
Kaikki tuo edellyttää sitä, että ollut se nelisen tuntia fyysistä aktiviteettia ensin.
Syötä sille vähemmän sokeria.
Ei hän syö nytkään juurikaan sokeria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menkää kaupunkiretkille, juna-ajeluille, lastentapahtumiin, kaikkialle missä tapahtuu.
Me käydään tosi paljon tapahtumissa, kaikissa sellaisissa, jotka aikatauluun vaan sopii. Käydään museoissa, lastenteatterissa, konserteissa, muskarissa, jne.
Pyydä päivähoidosta teille kaveri seuraksi.
Meillä on kaksi lasta. Vilkas esikoinen ja rauhallinen kuopus. Kyllä se on se yhteinen leikki, joka parhaiten toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksaako lapsi tehdä yhtään rauhallisia asioita, kuunnella satuja tm.?
Mä itse ehkä purkaisin tilannetta harjoittelemalla rauhoittumista, en lisäämällä liikuntaa.Toki. Hän rakastaa kirjoja ja 'lukee' niitä välillä itsekin pitkät tovit eli katsoo kuvia ja selittää niistä, mitä kirjassa tapahtuu. Tykkää piirtää, leipoa, muovailla, laulaa. Voi istua vaikka puoli tuntia itsekseenkin soivan laulukirjan kanssa ja laulella. On myös taitava leikkimään ihan itsekseenkin. Lisäksi leikin hänen kanssaan joka päivä ja välillä tulee ikätovereita kylään tai me kyläillään.
Kaikki tuo edellyttää sitä, että ollut se nelisen tuntia fyysistä aktiviteettia ensin.
Syötä sille vähemmän sokeria.
Ei hän syö nytkään juurikaan sokeria.
Siis ei syö puuroa, leipää, hedelmiä, jogurtteja...?
Ja lapsi on ihan samanlainen myös esim mökillä, jossa ollaan rauhallisemmin kuin kotona. Vaatii muun.puuhan.Lisäksi vähintään 4 tuntia ulkoilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksaako lapsi tehdä yhtään rauhallisia asioita, kuunnella satuja tm.?
Mä itse ehkä purkaisin tilannetta harjoittelemalla rauhoittumista, en lisäämällä liikuntaa.Toki. Hän rakastaa kirjoja ja 'lukee' niitä välillä itsekin pitkät tovit eli katsoo kuvia ja selittää niistä, mitä kirjassa tapahtuu. Tykkää piirtää, leipoa, muovailla, laulaa. Voi istua vaikka puoli tuntia itsekseenkin soivan laulukirjan kanssa ja laulella. On myös taitava leikkimään ihan itsekseenkin. Lisäksi leikin hänen kanssaan joka päivä ja välillä tulee ikätovereita kylään tai me kyläillään.
Kaikki tuo edellyttää sitä, että ollut se nelisen tuntia fyysistä aktiviteettia ensin.
Syötä sille vähemmän sokeria.
Ei hän syö nytkään juurikaan sokeria.
Siis ei syö puuroa, leipää, hedelmiä, jogurtteja...?
Toki. Ja vihanneksia ja lihaa. Jogurtista ei pidä. On hyvin pieniruokainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa yhdistää siihen liikuntaa sitä aivorasitusta. Piilosta, erilaisten esineiden etsintää, kaikenlaista ympäristön havainnointia.
Samaten taapero voi jo esim joogata. Kehonhallintaa.
Mun lapsen luokalla on noita koheltajapoikia, joilla on aina vain mätetty lisää ja lisää tohottamista. Nyt he on sitten ensin koulussa, sitten iltiksessä ja sitten illan lätkätreeneissä.
Ja vanhemmat ihmettelee miks pojat ei rauhoitu.
Joo me havainnoidaan paljon luontoa ja leikitään piilosta. Mitä muuta voisi tehdä?
Joogaamaan emme mene, se on uskonnon harjoittamista. Lapsi saa itse päättää isona, jos haluaa joogata.
Lapseni on tyttö.
Joogata voi myös kotona, ja sitä voi kutsua venyttelyksi. Mulla on lasten joogakirja, eikä siinä mitään mantroja opeteta. Lähinnä kysymys on siitä, että oppii olemaan hetken aikaa itsensä kanssa. Vaikeaahan se on monelle aikuisellekin.
Aivojumppa rasittaa paljon enemmän kuin päätön kohellus.