Lue keskustelun säännöt.
5 vuotias tytöllä kova uhma. Olen ihan murtunut.
09.10.2017 |
Hei!
Maanatai ja silmät seisoo päässä. Viikonloppu meni ilman ohjelmia muutoin kun että tytön 5 v kanssa kovaa taistelua aamusta iltaan. Nyt sitten hirveä olo. Onko tavallista että 5 vuotiaalla on uhma. Kaikki on yhtä taistelua. Vaatteiden kanssa, valintojen kanssa, ruuan kanssa, ei halua ystävien kanssa leikkimään, sanoismpa että joskus jopa ilkeä. Nyt kuitenkin 1 viikon ajan jatkuva pissaaminen. Virtsatietulehdusta ei ole ja lääkärissä käyty jolloin ottetiin kaksi virtsanäytettä. Olen tulossa hulluksi. Onko tämä jokin vaihe vai onko jokin meidän kasvatuksessa mennyt pahasti mönkään? Isoveli ei saa tässä vaiheessa juurikaan huomiota ollenkaan kun tyttö raivoaa, huutaa ja ilkeilee. Olen murtumispisteessä. Tätä jatkunut koko syksyn nyt ja yltyy vaan.
Tukea kaivataan
Kommentit (13)
Jotkut lapset vaan on tuhmia. Niistä tulee tuhmia aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se yltyy jos homma jatkuu samalla kaavalla jonka on jo todettu pahentavan asiaa.
Kohtuus kaikessa.
Viisivuotiaan raivoaminen ei ole normaalia. Syytä lähtisin kyselemään kahdelta suunnalta. Tytöllä voi olla oikeasti paha olo, esim. seksuaalinen hyväksikäyttö purkautuu usein raivoamisena. Rauhallisesti jututtamalla ja lasta lohduttamalla voi avautua tie salattuihin asioihin.
Toinen mahdollisuus on että olette opettaneet tytön saamaan tahtonsa läpi kiukuttelemalla. On lähdetty alusta asti neuvottelemaan joka pikkuasiastakin, ja annettu lapsen vedättää ja temppuilla rajattomasti niissä tilanteissa. Ulkopuolisen on yleensä helppo tunnistaa nämä teatraaliset raivonpuuskat, jotka kuitenkin vanhemmat ottavat ihan tosissaan. Niihin auttaa kun lopetatte draama queenin pillin mukaan tanssimisen. Vaaditte että lapsi käyttäytyy kauniisti teitä kohtaan, vasta sitten keskustellaan että mitä sinä halusitkaan?
Hyvä vanhemmuus on myös rajojen asettamista eikä pelkkää lapsen palvelemista.
Ei me missään nimessä tanssita hänen pillien mukaan. Se tässä on niin raskasta kun rajoja on aseteltava ihan kaikessa. Ei hriveesti kyllä kannustusta ole tullut. Miten niin ei viitivuotias voi raivoa?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvin tavallista, että juuri tuossa iässä tulee ns. eskariuhma, tavallista 4-6 vuotiailla.
Lapsi on jo mielestään niin vanha, että osaa itse päättää vaatteet, ruoat ym ja kyseenalaistaa kaiken.
Katsopa esim. http://rouvaeriksson.blogspot.fi/2016/07/eskariuhma-mita-missa-milloin…
Muutakin vertaistukea netistä löytyy.
Jep, eskariuhmaa tai googlaapa erityisherkkä lapsi. Entä jos ei raivoakaan ns. turhaan, vaikka siltä vaikuttaisikin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on varmasti vaihe. Meillä oli vaikka mitä vaiheita 3-5-vuotiaana ja välillä tuntui että lapsi on ihan seonnut ja tunsin että olen täysin epäonnistunut äitinä. Nyt on 6v ja viime aikoina on seestynyt ja kuuntelee enemmän ohjeita eikä heti ala päälle raivoamaan.
Kiitos teille vastaneille tässä lopussa. Minulla tosiaan on eritysherkkä tyttö jo ihan vauvasta asti. Vaatteiden kanssa on aina ollut taistelua kun aina jokin kiristää tai on väärin. '
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei.
Minä kannustaisin sinua varaamaan ajan neuvolaan. En pitäisi jatkuvaa raivoamista ja kaikesta tökkäämistä pelkkänä 'sellaisia lapset vaan ovat'. Olipa syy mitä tahansa, selkeää muutosta arkeen pitää saada. Usein muutos on sitä, että aikuinen oppii toimimaan haastavissa tilanteissa toisella tavalla. Joskus muutos edellyttää jotain muuta. Neuvolasta tarvittaessa ohjataan eteenpäin
Eikö lapsen isä puutu asiaan ollenkaan, jos lapsi ruokapöydässä ja puettaessa mesoaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille vastaneille tässä lopussa. Minulla tosiaan on eritysherkkä tyttö jo ihan vauvasta asti. Vaatteiden kanssa on aina ollut taistelua kun aina jokin kiristää tai on väärin. '
ap
Alanuoli erityisherkkä-höpöhöpöön mukaan lähtemisestä.
No tarviiko hänen jokainen oikkunsa ottaa 100% huomioon???