Opettajat, päikyn tädit! Kuinka paljon perheet unohtelevat hoidettavia/muistettavia asioita?

Sanoisin että aika paljon. Mutta älä huoli, kyllä meillä ainakin perheiden tilanteet ymmärretään eikä ajatella pahasti. Ja toivon ettei vanhemmatkaan ärsyynny, jos joskus tuntuu, että varmuuden vuoksi tarpeettoman paljon muistutellaan :)

Miksi sitä muistuteltavaa on nykyään niin paljon?

T. Kahden äiti

Paljon. Tai oikeastaan on ehkä kyse enemmänkin välinpitämättömyydestä kuin unohtelusta. Syyslomaviikon hoitoaikavarauksista on muistuteltu ties kuinka monta kertaa, mutta vain murto-osa on tehnyt varauksen, ja esim. tänään on viimeinen päivä tehdä varaus lomaviikon maanantaille... Yleensä kyseessä on aina samat perheet. Ehkä nämä perheet oppivat vasta sitten, kun ovat 6.30 kolkuttamassa tyhjän päiväkodin ovea, koska ensimmäinen työntekijä saapuu vasta klo 7.30 ensimmäisen hoitovarauksen mukaisesti?

Paljon. Olen sekä lastenhoitaja että äiti. Itseä vanhempana ihan ärsyttää kuinka paljon päikystä tulee koko ajan jotain lippulappua ja kyselyä. Tuokaa sitä, täyttäkää tämä, tulkaa tänne, menkää sinne, lukekaa nämä.

Hitto, ne lapset on tuotu sinne hoitoon siksi että me voidaan hoitaa omat työmme. Tärkeät asiat on hoidettu hoidon alkaessa ja tarvittaessa voidaan toki varata aikaa ja jutella lisää. Mutta se on ihan oma työnsä koittaa kahden lapsen kanssa muistaa kaikki päikyn toiveet aina minuutintarkoista hoitoaikalapuista (eikö nämä voisi vuonna 2017 hoitaa jo netin tms kautta?) aina siihen saakka miten Kallen ryhmän tädit haluaa että hanskat laitetaan lokeroon esille eikä reppuun tms.

Ihminen voi kerrallaan muistaa viisi hoidettavaa asiaa, ja se varmasti näkyy monen vanhemman arjessa. Kun pitää muistaa esim. lasten hoitoajat, työasiat, koiran hammaslääkäri tänään ja anopin 50-vuotisjuhlat niin kyllä siinä unohtuu lapsen pastillirahat.

Vierailija kirjoitti:

Paljon. Tai oikeastaan on ehkä kyse enemmänkin välinpitämättömyydestä kuin unohtelusta. Syyslomaviikon hoitoaikavarauksista on muistuteltu ties kuinka monta kertaa, mutta vain murto-osa on tehnyt varauksen, ja esim. tänään on viimeinen päivä tehdä varaus lomaviikon maanantaille... Yleensä kyseessä on aina samat perheet. Ehkä nämä perheet oppivat vasta sitten, kun ovat 6.30 kolkuttamassa tyhjän päiväkodin ovea, koska ensimmäinen työntekijä saapuu vasta klo 7.30 ensimmäisen hoitovarauksen mukaisesti?

Tässäpä marttyyri väärällä alalla.

Ärsytys on riippuvaista unohduksen laadusta. Eipä ärsytä unohtuneet omalelupäivät, lapsennehan siinä vaan kyynelehtii. Se ettette tule ajoissa retkille, selvä, lähdemme viiden minuutin odotuksen jälkeen ja toinen ryhmä vastaanottaa lapsenne kun lopulta saavutte, sinun lastasi vaan harmittaa kun reissu jää välistä.

Vähän ärsyttää kun ette viitsi ilmoittaa lapsenne poissoloista, menee ruokaa hukkaan. Nykyään kun voitte ihan hyvin laittaa viestiä vaikka keskellä yötä kännykkään ja se odottaa meitä aamulla ja ehdimme perun loppupäiväb ruuat, varsinkin jos lapsellanne on erityisruokavalio, vielä perusruokaa kalliimpi. Muutaman kerran unohdukset eivät haittaa, sitten kun on jatkuvaa, ärsyttää hieman.

Eniten ärsyttää nämä, joita pitää hätyyttää, että saa tärkeitä lomien hoitotarpeita ilmoitetua. Ymmärrän, ettei voi ilmoittaa ennen kuin tietää, mutta paljon löytyy näitä jotka arpoo kuinka paljon vähentää lapsen lomaa, jotta saa vähän "omaa" lomaa. Se ettei nämä tyypit ilmoita omia lomiaan, tarkoittaa sitä etten minä pysty ilmoittamaan omia lomiani ja lapsieni hoitopäiviä. Joka taas vaikuttaa lapsieni päiväkotiini ja niiden työntekijöiden lasten hoitotarpeeseen... kiva kierre eikös?

Jos sinulla on vaikea pysyä kärryillä muistettavista asioista, priorisoi tärkeysjärjestys ja laita kännykkään tai kalenteriin muistutus, että välttämättömimmät asiat tulee varmasti hoidettua.

Jos tuntuu että ette saa niitä vastauksianne, kannattaisi miettiä, onko teillä systeemit kunnossa.

Tuleeko tilausta pienestä ja suuresta sekaisin, koko ajan ja jatkuvasti, samannäköistä täyteen ahdettua arkkia loputtomiin.

Vai tuleeko oleelliset asiat selkeinä tiedotteina ajoissa, selkeästi erotettavissa epäolennaisista. Vai onko ne epäolennaiset jopa suostuttu jättämään pois.

Onko teillä tiedotuksessanne nykytekniikka helpottamassa perheden arkea? Tajuatteko aaettua vastapuolen asemaan vai kyykytättekö kun voitte ja kostatte lapselle?

Aika kaameita tätejä tässäkin ketjussa...

Vierailija kirjoitti:

Ärsytys on riippuvaista unohduksen laadusta. Eipä ärsytä unohtuneet omalelupäivät, lapsennehan siinä vaan kyynelehtii. Se ettette tule ajoissa retkille, selvä, lähdemme viiden minuutin odotuksen jälkeen ja toinen ryhmä vastaanottaa lapsenne kun lopulta saavutte, sinun lastasi vaan harmittaa kun reissu jää välistä.

Vähän ärsyttää kun ette viitsi ilmoittaa lapsenne poissoloista, menee ruokaa hukkaan. Nykyään kun voitte ihan hyvin laittaa viestiä vaikka keskellä yötä kännykkään ja se odottaa meitä aamulla ja ehdimme perun loppupäiväb ruuat, varsinkin jos lapsellanne on erityisruokavalio, vielä perusruokaa kalliimpi. Muutaman kerran unohdukset eivät haittaa, sitten kun on jatkuvaa, ärsyttää hieman.

Eniten ärsyttää nämä, joita pitää hätyyttää, että saa tärkeitä lomien hoitotarpeita ilmoitetua. Ymmärrän, ettei voi ilmoittaa ennen kuin tietää, mutta paljon löytyy näitä jotka arpoo kuinka paljon vähentää lapsen lomaa, jotta saa vähän "omaa" lomaa. Se ettei nämä tyypit ilmoita omia lomiaan, tarkoittaa sitä etten minä pysty ilmoittamaan omia lomiani ja lapsieni hoitopäiviä. Joka taas vaikuttaa lapsieni päiväkotiini ja niiden työntekijöiden lasten hoitotarpeeseen... kiva kierre eikös?

Jos sinulla on vaikea pysyä kärryillä muistettavista asioista, priorisoi tärkeysjärjestys ja laita kännykkään tai kalenteriin muistutus, että välttämättömimmät asiat tulee varmasti hoidettua.

Vaihda alaa. Oikeasti.

Väsymys myös aiheuttaa unohtelua. Kyllä on kaikkea palaveria ja naamiasasua muistettavana.

Lastenhoitaja88 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsytys on riippuvaista unohduksen laadusta. Eipä ärsytä unohtuneet omalelupäivät, lapsennehan siinä vaan kyynelehtii. Se ettette tule ajoissa retkille, selvä, lähdemme viiden minuutin odotuksen jälkeen ja toinen ryhmä vastaanottaa lapsenne kun lopulta saavutte, sinun lastasi vaan harmittaa kun reissu jää välistä.

Vähän ärsyttää kun ette viitsi ilmoittaa lapsenne poissoloista, menee ruokaa hukkaan. Nykyään kun voitte ihan hyvin laittaa viestiä vaikka keskellä yötä kännykkään ja se odottaa meitä aamulla ja ehdimme perun loppupäiväb ruuat, varsinkin jos lapsellanne on erityisruokavalio, vielä perusruokaa kalliimpi. Muutaman kerran unohdukset eivät haittaa, sitten kun on jatkuvaa, ärsyttää hieman.

Eniten ärsyttää nämä, joita pitää hätyyttää, että saa tärkeitä lomien hoitotarpeita ilmoitetua. Ymmärrän, ettei voi ilmoittaa ennen kuin tietää, mutta paljon löytyy näitä jotka arpoo kuinka paljon vähentää lapsen lomaa, jotta saa vähän "omaa" lomaa. Se ettei nämä tyypit ilmoita omia lomiaan, tarkoittaa sitä etten minä pysty ilmoittamaan omia lomiani ja lapsieni hoitopäiviä. Joka taas vaikuttaa lapsieni päiväkotiini ja niiden työntekijöiden lasten hoitotarpeeseen... kiva kierre eikös?

Jos sinulla on vaikea pysyä kärryillä muistettavista asioista, priorisoi tärkeysjärjestys ja laita kännykkään tai kalenteriin muistutus, että välttämättömimmät asiat tulee varmasti hoidettua.

Vaihda alaa. Oikeasti.

Vaihda sinä.

Eräs yksityinen perhepäivähoitaja vaihtoi alaa, koska osa vanhemmista ei ilmoittanut hoitoaikoja ajoissa.

Kysymys niille, jotka ehdottavat tärkeiden asioiden unohtelusta ärsyyntyville alan vaihtoa: Kuka ne teidän lapsenne sitten hoitaa, jos kaikki unohtelustanne ärsyyntyvät vaihtavat alaa?

Itselläni on kerran käynyt niin, että vein lapset vahingossa hoitoon sellaisena päivänä, jolle olin ilmoittanut heille vapaapäivän. Hoitajatkin huomasivat virheen vasta ruokailun yhteydessä, kun erikoistuokavaliota noudattavalle lapselle ei ollutkaan varattuna ruokaa. Oli aika hirveän nolo tilanne minulle. (Teen töitä freelancerina, joten päätän työaikani itse.)

Lastenhoitaja88 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsytys on riippuvaista unohduksen laadusta. Eipä ärsytä unohtuneet omalelupäivät, lapsennehan siinä vaan kyynelehtii. Se ettette tule ajoissa retkille, selvä, lähdemme viiden minuutin odotuksen jälkeen ja toinen ryhmä vastaanottaa lapsenne kun lopulta saavutte, sinun lastasi vaan harmittaa kun reissu jää välistä.

Vähän ärsyttää kun ette viitsi ilmoittaa lapsenne poissoloista, menee ruokaa hukkaan. Nykyään kun voitte ihan hyvin laittaa viestiä vaikka keskellä yötä kännykkään ja se odottaa meitä aamulla ja ehdimme perun loppupäiväb ruuat, varsinkin jos lapsellanne on erityisruokavalio, vielä perusruokaa kalliimpi. Muutaman kerran unohdukset eivät haittaa, sitten kun on jatkuvaa, ärsyttää hieman.

Eniten ärsyttää nämä, joita pitää hätyyttää, että saa tärkeitä lomien hoitotarpeita ilmoitetua. Ymmärrän, ettei voi ilmoittaa ennen kuin tietää, mutta paljon löytyy näitä jotka arpoo kuinka paljon vähentää lapsen lomaa, jotta saa vähän "omaa" lomaa. Se ettei nämä tyypit ilmoita omia lomiaan, tarkoittaa sitä etten minä pysty ilmoittamaan omia lomiani ja lapsieni hoitopäiviä. Joka taas vaikuttaa lapsieni päiväkotiini ja niiden työntekijöiden lasten hoitotarpeeseen... kiva kierre eikös?

Jos sinulla on vaikea pysyä kärryillä muistettavista asioista, priorisoi tärkeysjärjestys ja laita kännykkään tai kalenteriin muistutus, että välttämättömimmät asiat tulee varmasti hoidettua.

Vaihda alaa. Oikeasti.

Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Väsymys myös aiheuttaa unohtelua. Kyllä on kaikkea palaveria ja naamiasasua muistettavana.

Kalenteri on keksitty. Aika monella on käytettävissään puhelin, jonka kalenteriin voi jopa asettaa muistutuksen tapahtumista. Tämä onnistui jo aikaan ennen älypuhelimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väsymys myös aiheuttaa unohtelua. Kyllä on kaikkea palaveria ja naamiasasua muistettavana.

Kalenteri on keksitty. Aika monella on käytettävissään puhelin, jonka kalenteriin voi jopa asettaa muistutuksen tapahtumista. Tämä onnistui jo aikaan ennen älypuhelimia.

Se muistettavien asioiden määrä on räjähtänyt käsiin.

Meilläkin on taas esikoisella ollut kaksi viikkoa poikkeusjärjestelyt. Huomenna alkaa kuopuksen ilmiöviikko, joka on pelkkää poikkeusjärjestelyä.

Onhan sitä muistettavaa paljon. Meillä tiedotus toimii sähköpostilla ja minä laitan aina heti asiat kalenteriin. Sitten katsotaan aina sunnuntaisin seuraavan viikon ohjelma ja muistettavay asiat. Tämä on tehokas keino, tosi harvoin mitään enää unohtuu.

Vierailija kirjoitti:

Onhan sitä muistettavaa paljon. Meillä tiedotus toimii sähköpostilla ja minä laitan aina heti asiat kalenteriin. Sitten katsotaan aina sunnuntaisin seuraavan viikon ohjelma ja muistettavay asiat. Tämä on tehokas keino, tosi harvoin mitään enää unohtuu.

Ainoo vaan että niihin ensin ilmoitettuihin tulee muutoksia koko ajan... eli ensin merkkaat ja sitten korjaat ja taas korjaat. Ja tämä kertaa kolme.

Ja tää johtuu siitä että sähköisesti on liian helppo täydennellä niitä tiedotteita vrt paperitiedote.

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoitaja88 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsytys on riippuvaista unohduksen laadusta. Eipä ärsytä unohtuneet omalelupäivät, lapsennehan siinä vaan kyynelehtii. Se ettette tule ajoissa retkille, selvä, lähdemme viiden minuutin odotuksen jälkeen ja toinen ryhmä vastaanottaa lapsenne kun lopulta saavutte, sinun lastasi vaan harmittaa kun reissu jää välistä.

Vähän ärsyttää kun ette viitsi ilmoittaa lapsenne poissoloista, menee ruokaa hukkaan. Nykyään kun voitte ihan hyvin laittaa viestiä vaikka keskellä yötä kännykkään ja se odottaa meitä aamulla ja ehdimme perun loppupäiväb ruuat, varsinkin jos lapsellanne on erityisruokavalio, vielä perusruokaa kalliimpi. Muutaman kerran unohdukset eivät haittaa, sitten kun on jatkuvaa, ärsyttää hieman.

Eniten ärsyttää nämä, joita pitää hätyyttää, että saa tärkeitä lomien hoitotarpeita ilmoitetua. Ymmärrän, ettei voi ilmoittaa ennen kuin tietää, mutta paljon löytyy näitä jotka arpoo kuinka paljon vähentää lapsen lomaa, jotta saa vähän "omaa" lomaa. Se ettei nämä tyypit ilmoita omia lomiaan, tarkoittaa sitä etten minä pysty ilmoittamaan omia lomiani ja lapsieni hoitopäiviä. Joka taas vaikuttaa lapsieni päiväkotiini ja niiden työntekijöiden lasten hoitotarpeeseen... kiva kierre eikös?

Jos sinulla on vaikea pysyä kärryillä muistettavista asioista, priorisoi tärkeysjärjestys ja laita kännykkään tai kalenteriin muistutus, että välttämättömimmät asiat tulee varmasti hoidettua.

Vaihda alaa. Oikeasti.

Miksi?

Koska kyseisen hoitajan asenne vaikuttaa olevan sieltä ja syvältä.

Meillä muistutetaan lelupäivistä ja retkistä vielä edellisenä iltana. Harvoinpa ketään silloin unohtaa. Jos lapsi unohtaakin lelun, voidaan käydä yhdessä naapuriryhmästä lainaamassa joku hieno lelu, niin ei tarvitse kyynelehtiä. Jos joku myöhästyi retkeltä joskus, saimme vanhemmalle neuvottua treffipaikan johon hän toi myöhästyneen lapsen. Moni asia on järjestelykysymys, näpäyttää ei tarvitse - eikä etenkään lapsen kautta ("sun lapses siinä vaan parkuu"-asenne)

Tärkeät lomat on aina selvinneet kysymällä ja muistuttamalla. Osa ei niitä oikeasti tiedä, koska vanhempi voi saada työvuorolistan todella myöhään. Minusta ala-arvoista vihjailla ettei vanhempi ilmoita siksi, koska "arpoo" kuinka paljon pitää lasta hoidossa oman loman aikana. Osa pitääkin, mutta ei siinä mitään arvottavaa silloin ole. Eikä ne syyt kuulu meille.

Se muistuttelu ja kysely kuuluu meidän työhön eikä siitä pidä ärtyä. Se hoituu samalla kun kerrot vanhemmalle lapsen päivästä.

Oikeasti tuollaiset hoitajat ovat kuvottavia, jotka ovat asenteella "tuota vanhempaa ei lapsensa asiat kiinnosta ja vain omaa lomaansa se miettii" liikenteessä. Te ette tiedä perheen tilannetta ja SE EI EDES KUULU TEILLE. Minä kuulun niihin jotka saattavat ilmoittaa lomat aina viime tingassa, joskus olen sen joutunut perumaankin - ihan vain omasta työstäni johtuen, ihan duunari olen ja tehtävä on niinkuin pomo sanelee. Minä en voi sille mitään että saan vuoroni viime tinkaan ja lomatietoja saa aina odotella ja tesin sallimissa rajoissa jopa perua.

Lisäksi ihan riittäisi lapsen hyvä perushoito ilman ylimääräistä härdelliä jota tuntuu nykyään olevan koko ajan. Kun on useampi lapsi, vuorotyö, ikääntyneet vanhemmat, sairaskierteet yms, niin kyllä joskus kalenterimerkinnöistä huolimatta unohtuu ne "tuo päiväkotiin tänään vauvakuva"- jutut. Sori siitä. Me voidaan katsella niitä kotona silloin kun siltä tuntuu, koittakaa te tarjota lapselle hoivaa silloin kun käyn töissä, kiitos. Olisi siihenkin varmaan enemmän aikaa kun ei keksittäisi sirkustemppuja ja joka hiton loman jälkeen alettaisi jo miettiä koska saatte pitää seuraavan loman. Laskenkin jo päiviä että nuorimmainen lähtee kouluun, ihan vain koska nämä teidän vaatimukset ajaa kohta hulluuden partaalle. Voisitte joskus miettiä miten ruuhkavuosiaan elävien perheiden arkea voisi helpottaa, eikä vaikeuttaa. Lähdetään vaikka siitä että myös arvon lastenhoitaja voi lomansa pitää muulloinkin kuin juhannukselta, niin me muutkin tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon. Tai oikeastaan on ehkä kyse enemmänkin välinpitämättömyydestä kuin unohtelusta. Syyslomaviikon hoitoaikavarauksista on muistuteltu ties kuinka monta kertaa, mutta vain murto-osa on tehnyt varauksen, ja esim. tänään on viimeinen päivä tehdä varaus lomaviikon maanantaille... Yleensä kyseessä on aina samat perheet. Ehkä nämä perheet oppivat vasta sitten, kun ovat 6.30 kolkuttamassa tyhjän päiväkodin ovea, koska ensimmäinen työntekijä saapuu vasta klo 7.30 ensimmäisen hoitovarauksen mukaisesti?

Tässäpä marttyyri väärällä alalla.

^ tässäpä itsensä suvereeniksi julistama minämimä jota ei mielestään mikään yhteinen sääntö koske.

Koulut ja päikyt suoltaa jatkuvasti liikaa muistettavaa. Oikeasti hei, ihmisillä on muutenkin tarpeeksi paletin ylläpidossa, mutta näistä vielä sysätään jatkuvasti asioita vanhemmille huolehdittavaksi. Koittaisivat tajuta, että oikeasti perheiden elämä ei pyöri sen päikkytätien tai opettajien keksintöjen ympärillä.

Ja osa ei kommunikoi näitä asioita hyvin. Esimerkiksi lapseni eskarissa oli poika, jolta jatkuvasti oli jotain jäänyt kotiin. Hänet haettiin päiväkotiin eskarin jälkeen (kun muut jäi sinne eskaritiloihin hoitoon) ja viestit vanhemmille meni todella hatarasti. Äitinsä sitä tuskaili. Samoin nyt ekalla olevan lapseni asioissa kärryillä pysyminen on hankalaa, kun sinänsä kiva, mutta vastavalmistunut opettaja ei tajua, että asiat pitää kertoa ajoissa ja monikanavaisesti. Esimerkiksi laittoi taannoin retkestä ja eväistä viestin klo 19.40 illalla Wilmaan, kun retki oli aamulla. Minä luen Wilman heti, koska olen tilannut tekstarimuistutuksen, mutta voin kuvitella, että 50% lapsista oli ilman retkieväitä ja kumppareita. Ei 7-vuotiaiden niskaan voi kertomista jättää ja nämä asiat pitää tiedottaa ajoissa. Lauantaikoulupäivä jäi useammalta väliin, koska asiasta oli annettu reppuun lappu, mutta ei vaadittu sitä nimikirjoituksella takaisin. Toinen vaihtoehto on laittaa Wilmaan viesti ja katsoa lukeneet sieltä.