Miehen yletön into kiirehtiä naimisiin, en ole valmis kehitysvammaisen lapsen äitipuoleksi
Olen ollut miehen kanssa vuoden ja miehellä on 6v down-poika, jolla myös autistisia piirteitä ja saa rajuja raivokohtauksia. Lapsen äiti jätti sekä miehen että lapsen yllättäen mikä oli miehelle kova paikka. Ei enää näe kumpaakaan lainkaan. Luulen että hän siksi haluaa niin kiireellä naimisiin, ettei menettäisi minuakin.
Hyvinä hetkinä poika on mukava ja meillä on kivaa. Huonoina hetkinä taas on ihan kamalaa. Olen jo saanut kuulla huo*ittelua, tappouhkauksia ja legoista päin naamaa ja maidot syliin.
Minulla ei ole kokemuksia lapsista, vauvakuume oli jo jonkinasteinen mutta laantunut aika nopeasti kun olen nähnyt millainen lapsesta voi mahdollisesti tulla. Ja en uskaltaisi hankkia vauvaa kun tuo poika on talossa, ettei satu mitään.
Olen kieltäytynyt nätisti miehen kosinnoista ja hänkin alkaa olemaan jo turhautunut tilanteeseen. Onko tällä suhteella mitään tulevaisuutta?
Kommentit (53)
Sinä ja vain sinä voit tietää, haluatko tälläisen olotilaqn 24/7. Mieti tarkkaan, valitettavasti lapsen olotila ei parane koskaa, kenties pahenee.
Ei ole. Älä valitse itsellesi tuollaista elämää kun voit päästä helpommallakin. Aina ei voi valita. Nyt voi.
Joskus täytyy osata ajatella vain itseään.
Jos haluat tehdä omia ratkaisuja ja elää omannäköistä elämääsi, niin ei, suhteella ei ole tulevaisuutta. Jos olet halukas joustamaan ja tekemään kompromisseja ja elämään tuon pojan ehdoilla ja mieskin vaikuttaa niin ylimaallisen mahtavalta, niin sitten, joo ehkä.
Et ole heikko itsekäs luuseri vaikket lähtisi tuohon. Et, vaikka vaimonkipeä mies niin perääsi huutelisi. Tässä on kaksi hälytyskelloja soittavaa asiaa. Vaativa poika ja äkkinaimisiin oman etunsa takia haluava mies.
Lapset oppivat erityisryhmissä kovaa kieltä ja käytöstä.
Kun poika kasvaa isommaksi niin saatat olla liemessä, voimaa tulee lisää ja koulussa välitunnilla oppii kaikenlaista.
Oletko miettinyt, miksi nainen jätti lapsensa? Tuskin ihan muuten vaan, äidinvaisto on vahva ja varmasti on ollut oikea syy paeta.
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt, miksi nainen jätti lapsensa? Tuskin ihan muuten vaan, äidinvaisto on vahva ja varmasti on ollut oikea syy paeta.
Äitimyytti elää ja voi hyvin. Voin kertoa että osa äideistäkin on säälittäviä kusipäitä jotka jättää perheensä kun elämä ei ollutkaan kivaa eikä kaikki mennyt kuten piti.
Ei ole tulevaisuutta koska mies haluaa kanssasi naimisiin vain sysätäkseen lapsen kontollesi. Juokse.
Siis kumpi huorittelee, mies vai lapsi? Jos lapsi niin todennäköisesti oppinut tuon isältään. Juokse
Kyllähän downit usein muuttavat nuorina aikuisina tuetun asumisen piiriin jos eivät ole kovin vaikeasti jälkeenjääneitä, mutta yli 10 vuotta pitäisi sitä odottaa. Sitä ennen poika kasvaa ja voimistuu ja nuo raivokohtaukset voivat olla jopa vaarallisia fyysisesti heikommalle osapuolelle.
Älä ainakaan pode huonoa omatuntoa jos et tuohon talouteen halua osalliseksi.
Poika saattii hyvinkin alkaa käymään tilapäishoidossa useita vuorokausia kuukaudessa ellei jo käy? Isä lienee omaishoitaja? Jos poika on todella raskas, maksaa kunta lisävuorokausia varmasti.
Huoritteleeko lapsi siis? Oletko kysellyt mieheltä mistä tämä on sen oppinut? Miten mies on lapsen kanssa vai taantuuko hänkin lapseksi siinä sivussa, kun alat huolehtimaan asioista? Kuinka syvällä tässä liemessä olet jo, eli kuinka paljon olet kontollesi ottanut?
Oletko jutellut miehen kanssa minkälaisena elämäsi näet jos naimisiin menisitte? Jos olet, niin mitä mies siitä tuumaa?
En lähtisi tuohon soppaan ollenkaan, nytkin kuulostaa jo siltä, että olet joutunut liian isoon osaan lapsen elämän kanssa. Tottakai mies haluaa sinut, ei rakkaudesta, vaan vastuuta jakamaan ja huolehtimaan heidän arjestaan ja sen mukavuudesta. Hänelle asia toisi siis paljon hyvää, mutta mitä sinä saisit? Miten sinun elämä paranisi ja muuttuisi?
Vierailija kirjoitti:
Poika saattii hyvinkin alkaa käymään tilapäishoidossa useita vuorokausia kuukaudessa ellei jo käy? Isä lienee omaishoitaja? Jos poika on todella raskas, maksaa kunta lisävuorokausia varmasti.
Jaa että se ratkaisee kaiken? Lapsi huis hittoon ja nuoripari pääsee kuhertelemaan?
Nukkuuko lapsi yöt, onnistuuko normaalit lomamatkat, vierailut, ulkonasyömiset yms? Millainen tukiverkko lapsella on? Onko normaali arki kuinka kuluttavaa? Näiden kysymysten pohjalta miettisin millaista elämä perheessä tulee olemaan ja onko siihen halua. Katkeroidutko?
T. Erityislapsen äiti
En ihmettele jos pojan äiti lähti. En minäkään jaksaisi mitään huorittelua ja väkivaltaa 24/7
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat erityisryhmissä kovaa kieltä ja käytöstä.
Kun poika kasvaa isommaksi niin saatat olla liemessä, voimaa tulee lisää ja koulussa välitunnilla oppii kaikenlaista.
Oletko miettinyt, miksi nainen jätti lapsensa? Tuskin ihan muuten vaan, äidinvaisto on vahva ja varmasti on ollut oikea syy paeta.
Minun äidinvaisto taas sanoo etten koskaan hylkäisi ja pakenisi omaa lastani, olkoon vaikka minkälainen down-tapaus tahansa!
Vaikuttaa siltä että tulevaisuudessa niitä hyviä hetkiä tulee olemaan aina vain harvemmin. Tämä ei ole pelottelua tai pessimismiä vaan realismia. (Varhais)teinillä on aivan eri fysiikka ja voimat kuin 6-vuotiaalla, ja mieti mitä joudut sietämään jo nyt. Sinun ei tosiaankaan tarvitse sitoa itseäsi tähän juttuun, et ole pojan äiti etkä mitään velkaa hänen isälleen.
En menisi naimisiin tai muuttaisi saman katon alle, mutta jos mies on mukava, niin voisitteko seurustella niin, että sinulla on oma asunto.
Valitettavasti kuulostaa vähän siltä, että mies haluisi lastenhoitajan ja kodinhoitajan, miksi muuten olisi niin kiire.
Ja ihmettelen myös mistä 6-vuotias voi tietää mitään huorittelusta? Itsellä sen ikäinen lapsi ja ei varmaan ole edes kuullut sanaa h*ora koskaan.
Miksi mies haluaa naimisiin, mitä se muuttaisi suhteessanne? Tai miksi itse kaihdat ajatusta naimisiinmenosta. Jos olette jo vuoden ollut yhdessä, pitäisi kai tässä vaiheessa osata jo päättää, sitoutuuko toiseen tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat erityisryhmissä kovaa kieltä ja käytöstä.
Kun poika kasvaa isommaksi niin saatat olla liemessä, voimaa tulee lisää ja koulussa välitunnilla oppii kaikenlaista.
Oletko miettinyt, miksi nainen jätti lapsensa? Tuskin ihan muuten vaan, äidinvaisto on vahva ja varmasti on ollut oikea syy paeta.
Mitä mä just luin!? Oikea syy paeta pientä lasta joka tarvitsee kaikki mahdolliset tukiverkot ja ympärilleen perheen ja välittävät vanhemmat. Sinun teksti on aivan kammottavaa.
Hmm, mistähän 6 v. on oppinut tuon huorittelun? Kannattaa tosiaan miettiä, millainen tulevaisuus olisi tuon miehen kanssa.