8v tytön kova päänsärky iltaisin
Mistä voisi johtua? Tytöllä on nyt viikon ajan ollut kovaa päänsärkyä iltaisin ennen nukkumaanmenoa tai yöllä. Sattuu niin kovaa että tyttö itkee kovaa kuin ihan pieni lapsi!
Meillä on lääkäriaika tilattu jo. Kaksi päivää oli kuumetta (koko perheellä oli) ja vielä on kurkkukipua mutta päänsärky on ihan uutta!
Olen antanut yhden panadolin,se auttaa välillä ja välillä ei.
Apua! Mitä teen?
Kommentit (17)
Mutta teillä onkin ollut perheessä tautia joten voi olla että päänsärky liittyy siihen
Ja onhan tauti voinut mennä poski- tai otsaonteloihinkin.
Se on virus, voi olla aiheuttanut myös korvatulehduksen tai poskiontelotulehduksen, luulisin
särky erityisesti makuuasennossa (=illalla/yöllä) ja takaraivolla on usein yksi merkki aivokasvaimesta..
En nyt atrkoittanut heti diagnosoida syöpää, mutta tuli vaan mieleen.
Ja aina se ei vaadi sitä nuhaakaan... Paranemista tyttärellesi!
Älä korosta sitä flunssaa ettei mene sen piikkiin jos kivun taustalla oikeasti on jotain vakavampaa niin ei pitkity hoidon saaminen
Pari tuttavaa on joutunut siitä ihan sairaalahoitoon.
Lapsi
Lapsen päänsärky
Kategoria: Lapsi
Kuvaus:
Lasten päänsärkyoireilu on yleistä jo esikouluiässä. Kolmivuotiailla lapsilla särky on vielä harvinaista, mutta viisivuotiaat kärsivät siitä melko usein. Esikouluikäisistä lapsista viidesosa kärsii arkielämää häiritsevästä päänsärystä.
Lasten yleisimmät päänsärkytyypit ovat migreeni ja jännityspäänsärky.
Migreenin tunnusomaiset piirteet:
Osalla potilaista ilmenee ennakko-oireita ennen migreenikohtauksen alkua.
särky on kohtauksellista, alkaa nopeasti, kesto lapsilla 2 - 48 tuntia
särky on voimakasta ja " sykkivää" , lapsi menee usein vapaaehtoisesti lepäämään
toispuoleinen kipu
liitännäisoireina pahoinvointi ja oksentelu
liitännäisoireina aistien yliherkistyminen, esim. herkkyys kirkkaille valoille ja koville äänille
rasitus pahentaa oiretta
Jännityspäänsäryn tunnusomaiset piirteet:
särky alkaa vähitellen, lisääntyy iltapäivää kohti, kesto 30 minuutista 7 päivään
säryn voimakkuus migreeniin verrattuna heikompaa
kipu puristavaa, " pantamaista" , vihlovaa, päänahka saattaa aristaa
kipu tuntuu usein pään etuosassa, silmien yläpuolella molemmin puolin / koko pään alueella
ei pahoinvointia eikä oksentelua liitännäisoireena
rasitus ei pahenna oiretta
ei aistien yliherkistymistä
Muita päänsäryn syitä ovat mm:
yleistulehdukset ja niihin liittyvä kuume
silmäperäiset syyt, taittoviat
korva-, nenä- ja kurkkuperäiset syyt (esim. poskiontelotulehdus)
hammasperäiset syyt, esim purentahäiriöt, hammasmätä
kaulaperäiset syyt (rakennepoikkeavuudet, kaularankasiteen repeytymä)
krooniset sairaudet
psykososiaaliset syyt
kohonnut kallonsisäinen paine (esim. aivokasvain)
tapaturmiin liittyvät (esim. aivotärähdys)
tulehdukselliset syyt (esim. aivokalvontulehdus)
verenkierrolliset syyt (esim. aivoverenvuoto, aivoverisuonitukos
Mikäli lapsella on säännöllisesti toistuvaa, arkielämää häiritsevää päänsärkyä, on huolellinen päänsärkytutkimus lääkärin vastaanotolla suositeltavaa, jotta lasta voitaisiin hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Lääkärin vastaanotolla selvitetään yksityiskohtaisesti päänsäryn luonnetta ja päänsärkyyn altistavia tekijöitä sekä lapsen terveydentila. Lisäksi tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Huolellinen päänsärkytutkimus vaatii aikaa ja siksi käynnin aiheesta kannattaa mainita lääkärinaikaa tilatessa.
Pikaista lääkärintutkimusta tarvitaan, mikäli lapsella:
esiintyy yöllistä päänsärkyä ja/tai oksentelua
aamulla heräämisen aikaan esiintyy päänsärkyä ja/tai oksentelua
päänsärky alkaa esiintyä yhä tiheämmin
päänsärky alkaa voimistua
päänsärkyyn liittyy muita neurologisia oireita esim. kaksoiskuvien näkemistä, ylä- tai alaraajojen voimattomuutta tms.
päänsäryn yhteydessä esiintyy niskajäykkyyttä tai muita voimakkaita yleisoireita
Hoitosuositukset:
Päänsärkyä ehkäisevä hoito:
Säännölliset ruokailutottumukset, riittävä yöuni ja rentouttava liikunta ja ulkoilu
Stressin vähentäminen
Fysioterapia tarvittaessa
Rentoutusharjoitukset
Lääkehoito:
Kipulääkkeet (esim. ibuprofeeni- ja parasetamolivalmisteet). Lääke kannattaa antaa melko pian kivun alkamisen jälkeen, jolloin sen teho on parempi ja usein kivun pahin huippu vältetään. Lääkkeen anto voidaan tarvittaessa uusia 2 tunnin kuluttua. Annostusohjeita on lapsilla noudatettava.
Migreenin ns. " täsmälääkkeet" eli triptaanit (sumatriptaani, tsolmitriptaani, naratriptaani, ritsatriptaani). Pienillä lapsilla käyttö on vielä vasta-aiheinen, mutta tulossa yli 12-vuotiaille lapsille nenäsuihkemuodossa annettava täsmälääke
Migreenin ennaltaehkäisevät lääkkeet (esim. beeta- ja kalsiumsalpaajat, papaveriini, epilepsialääkkeet)
oli sama juttu.. aina iltaisin pää oli kipee.. vika löytyi silmalääkäristä ja tyttö sai lasit ja päänsäryt on taakse jääny..=)
kyseessä ole mikään akuutti tulehdus, dramaattisempana aivokalvontulehdus.
Sitten jos ne on suljettu pois tulevat muut päänsärkytutkimukset. Niin että totta kai pitää siis tuoda se flunssa esiin, mutta korostaa että kipu on kovaa eikä tavallista tukkosuutta.
Migreeni, myös lapset voivat kärsiä migreenistä. Mulla diagnosoitiin alle kouluikäisenä aikoinaan. Tosin jos kipua aiemmin ei ole ollut, niin migreeni ei ehkä todennäköinen.
Vanha ketju, mutta kerronpa kuitenkin, että lapseni, nyt 12 v, ei siedä yhtään aspartaamia tai asesulfaami K:ta. Jos juo yhdenkin lasillisen kevytlimsaa, tulee niin kova päänsärky, että huutaa ääneen kivusta.
Illalla sitten päätä särkee kun silmät ovat rasittuneet.