Ketä ikävöit ja miksi?
Mä ikävöin ihanaa miestä, jonka näin viimeks heinäkuussa. Mietin joka päivä et mitä sulle kuuluu ja miten voit. Välimatka kasvaa pian lisää ja se raastaa sydäntä. Sun vuokses jaksan aina huomiseen.
Kommentit (11)
Lastani. Hän menehtyi 5kk sitten sairaskohtaukseen. Ikävä on pohjaton.
Lastani. Hän lähti ovet paukkuen enkä ole kuullut mitään kuukausiin. :(
Aikuinen kyllä, mutta on minun lapseni ja läheiseni aina.
Pientä, karvaista ja kultaista. 🤗 Meillä on aina kivaa ja hauskaa. Jutellaan joka päivä, mutta ei olla nähty pitkään aikaan.
Minä en kyllä miehiä ikävöi. Ovat kaikki vaativia, itsekkäitä ja seksiä haluamassa joka käänteessä. Isäni ja on ainoa mies, joka on minua pyyteettömästi rakastanut. Kaikki muut ovat olleet aina vaatimassa jotain, kaikki muut ovat hyväksikäyttäjiä.
Minulla on ikävä lapsuudenystävääni Saria. Ei olla nähty moneen kymmeneen vuoteen.
Lastani. Voisin olla hänen kanssaan jatkuvasti mutta ex tekee oharit eikä ilmoita.
Vierailija kirjoitti:
Lastani. Voisin olla hänen kanssaan jatkuvasti mutta ex tekee oharit eikä ilmoita.
Lapsi on yksin eikä kukaan kerro minulle vaikka syntäisin sinne heti. :(((
(Peli)miestä kenelle menetin neitsyyteni ja keneen rakastuin täysin. En ole koskaan tuntenut näin ketään kohtaan ja vaikka tapahtumasta on jo vuosia, ajattelen häntä päivittäin.
Naista, johon olen ihastunut. Olemme samassa ystäväpiirissä ja ihan hyviä kavereita. Hän ei tiedä tunteistani enkä usko, että tunnetasolla vastakaikua löytyy. Olen siis itsekin nainen. Kamalaa päästä niin lähelle häntä ystävänä tietäen samalla, että sen lähemmäs tulen tuskin koskaan pääsemään minään erityisempänä. Sietämätön ikävä häntä, välillämme on tällä hetkellä 2417 kilometriä.
Tuoreinta eksääni, koska olen tyhmä.
Kissaani, koska rakastan sitä.
Miestä, joka tuhlasi minulta 2 kk emmekä koskaan tavanneet. Miksi kaipaan häntä? Koska olen tyhmä.
Kaipaan myös vähän yhtä miestä työpaikasta, jossa joskus olin. Miksi kaipaan häntä? Koska hän oli aika söpö ja sai minulle kivan fiiliksen :) Katseli aina ja auttoi minua eräässä vahingossani.
Miestäni ja lastani. Asumme viikot eri kaupungissa.
Yhtä ihanaa miestä keneen sain tutustua. On edelleen olemassa, yhden viestin päässä, mutta ei koskaan oikeasti minun.
Kaikki mitä huomasin etsineeni. Toisaalta onnellinen että on olemassa, toisaalta surullinen kun ei kuitenkaan niin kuin haluaisin🙁