Jos mies lihoo 20 kg ja muuttuu ilkeäksi suhteen edetessä

Jätä se sika!

Ei kai tuo paino nyt noin merkittävää voi olla? Stressi, läheisyyden puute, ilkeys, ne voivat olla todellisia ongelmia, mutta se 20 kg on ihan sivujuttu niiden rinnalla. 

Ei missään nimessä stressaantuneelle ihmiselle kannata mitään painojäkätystä alkaa pitämään, vaan jos asioista haluaa puhua, puhuu sitten niistä asioista jotka oikeasti on tärkeämpiä kuten että onko töissä tai muuten liikaa stressiä, onko paha olla (esim. ikäkausikriisi), kaipaisiko mies jotain elämältään mitä ei nyt saa.

"Hoidan lapset ja kodin."

Mitä tekemistä sillä miehellä on suhteessanne, muuta kuin syöminen ja kärttyily?

Kyllä mäkin masentuison jos olisin vaan joku nurkassa kyhölttävä syöttöporsas sivussa omasta elämästäni.

Vierailija kirjoitti:

Jätä se sika!

Ajattelin heittää juuri tuon vakiorepliikin täällä, mutta sinäpä ehdit ensin.

Onnitteluni siis sen johdosta sinulle ! Olit nopeampi.

Jos naiseni oli 20 kiloa lihonut kärttyilijä, lähtisin suhteesta aina nopeasti. Minulla se kriteeri on: "Nyt kun tiedän sen, minkä tiedän, alkaisinko edelleen suhteeseen tämän tyypin kanssa?"

Jos minua kohtaan ei käyttäydytä ystävällisesti, ja kotona ei ole hyvä ilmapiiri kaikille, ei minullakaan ole mitään velvollisuutta "jaksaa". Sitä saa mitä tilaa.

Teillä on jokin ongelma suhteessa. Painoon liittyvistä kommenteista voisit olla ulkonäkökeskeinen, pinnallinen ihminen, johon miehesi on kyllästynyt. Kannattaisi keskustella asioista. Ongelma on siinä uskaltaako miehesi tuoda sinulle todelliset mielipiteensä esille. Sinunlaisesi loukkaantuvat helposti.

No, kannattaa varmaan läteä siitä, että selvittää, mikä meihellä on oikeasti hätänä. Eli hyvänä hetkenä istutte rauhassa alas ja täysin syyttelelmättä keskustelette asiasta, sekä siitä, mitä sinä voisit osaltasi tehdä tilanteen helpottamiseksi ja mitä miehesi itse voisi tehdä tilanteessa. Kun miehesi elämä palaa muita osin tasapainoon, varmasti kiukuttelu vähentyy ja painokin voi laskea kuin itsestään, kun ei tarvitse väsymykseen ja pahaan oloon syödä ja jaksaa ja ehtii ehkä liikkuakin. Sama pätää myös tilanteisiin, joissa sukupuolien roolit ovat päinvastoin. 

Minua ei toisen painonnousu haittaisi, mutta jatkuva ilkeily kylläkin. Kotona pitäisi kaikilla olla mukava olo, lapsetkin kärsivät vanhempien riitaisesta parisuhteesta.

Voin hyvin ap. ymmärtää, että ilkeäksi ja lihavaksi muuttunut kumppani ei viehätä.

Tuskin sellaista olisit tavattuannekaan rinnallesi elämänkumppaniksi halunnut.

+20 kiloa on aika paljon ja se on varmasti muuttanut kumppanisi ulkonäöllisesti ihan toiseksi. 

Siihen vielä kiukuttelu lisäksi.

Kyllä se painonnousu alkaa haitata siinä vaiheessa, kun toinen ei ole enää haluttava.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tehdä?! En tilannut tällaista, olenko kusipää?

En voi sanoa että laihduta, koska eihän niin sanota. Olen pyytänyt ettei riideltäisi, kysynyt voinko auttaa. Saan takaisin vain tiuskimista. Miehellä on kyllä stressiä mutta en enää tiedä mitä voin tehdä auttaakseni. Hoidan lapset ja kodin. Ja sivuhuomautus, itse olen samassa painossa kun suhteen alussa kun siihen kumminkin joku tarttuu.

Ei ole läheisyyttä ei mitään, mies torjuu. En tiedä kauanko jaksan.

Toimitaohjeet alla:

Istutat miehen pöydän ääreen ja kerrot että hänen käytöksensä vaikuttaa negatiivisesti  suhteeseenne. Annat seuraavat vaihtoehdot:

1.Mies  käy terapiassa työstämässä ongelmiaan ja miettimässä  miksi puskee perheensä niskaan pahan olonsa.  Sinä et osta kotiin mitään lihottavaa ja pyydät miehen vaikka kävelylle silloin tällöin jos se lasten iän puolesta on ok.

2. Ero, koska sinä et jaksa enää katsella moista.

Jos mies lihoo 20 kg ja muuttuu ilkeäksi suhteen edetessä... hän on muuttunut AV-mammaksi.

Mun mies on lihonut sen parikymmentä kiloa, on tosin vielä normaalipainon rajoissa, oli hoikka kun tavattiin. Ei haluttavuus ole muuttunut miksikään kilojen myötä, mä rakastan mun iestä ja siitä se halu tulee.

Jos mies olisi ilkeä ja inhottava, se voisi vaikuttaa sitten enemmänkin.

Toisaalta, jos kumppanin kilot on samalla viivalla ilkeyden kanssa ongelmana, ei suhde kovin terveeltä kuullosta..

Pariterapiaa?

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on lihonut sen parikymmentä kiloa, on tosin vielä normaalipainon rajoissa, oli hoikka kun tavattiin. Ei haluttavuus ole muuttunut miksikään kilojen myötä, mä rakastan mun iestä ja siitä se halu tulee.

Jos mies olisi ilkeä ja inhottava, se voisi vaikuttaa sitten enemmänkin.

Toisaalta, jos kumppanin kilot on samalla viivalla ilkeyden kanssa ongelmana, ei suhde kovin terveeltä kuullosta..

Pariterapiaa?

Pariterapiaa tarvitsevat vain sellaiset ihmiset, jotka ovat kykenemättömiä selvittämään ongelmiaan. Yleensä siksi, ettei osata kommunikoida. Miehen kannalta usein on pelko siitä, että nainen pahastuu kun hän ei kestä kuulla mielipidettä ja naisen osalta siksi, ettei mies ymmärrä naisten tunnemaailmaa.

Mikäli olette fiksuja, osaatte ratkoa ongelmat keskenänne. Yhteiskunnalle vastuun sälyttävät kaipaavat yhteiskunnan apuja terapeutin muodossa, mutta väitän, ettei terapeuttikaan pysty muuttamaan aikuisten ihmisten kykyä kommunikoida vaikka olisi millainen kognitiivinen coccki.