Läheisriippuvainen mies, jolle kaikki kelpaa?
Mitä ajatuksia teillä herättä vajaa nelikymppinen mies, joka on aina seurustellut? On joukossa ollut pidempiäkin suhteita mutta siis hyvin tiiviisti kuitenkin seurustelukumppaneita toinen toisensa perään. Minulle on kertonut että olen _ensimmäinen, jonka kanssa hän oikeasti tuntee jonkunlaista syvempää yhteenkuuluvuudentunnetta.
Itselläni tämä särähti todella pahasti koska en voi olla ajattelematta sitä, mikä ihmeen pakko tällä tyypillä on ollut roikkua suhteissa, joissa tämä tunne puuttuu. Turhan kranttukaan tämä tyyppi ei ole ollut naisvalinnoissa mikä tietysti on mahdollistanut sen, että aina on nopeasti löytynyt uusi kaveri edellisen poistuttua kuviosta.
Muuten ei vaikuta erityisen sosiaaliselta kaverilta, harvemmin ainakaan näitä tapaa eikä harrastuksiakaan tunnut olevan. Itse olen tässä parin kuukauden tapailun jälkeen todennut etten tosiaan tunne henkilöä kohtaan mitään kaverillista kummempaa ja minua myös häiritsee hänessä havaitsemani tarve yrittää nopeasti löytää uusi parisuhde.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat parisuhdeihmisiä ja viihtyvät suhteissa paremmin kuin sinkkuna.
Ja jotkut eivät osaa tai halua pyykätä, tehdä ruokaa tai siivota. Ulkoistavat mieluummin moiset sitten.
Tiedän tyypin. Ei ole oikein mieskavereita ja sitten otetaan vaan heti joku nainen joka täyttää kaikki aukot. Kaveri, äiti, vaimo. Siis vaimo jota kohtaan ei välttämättä ole mitään vetovoimaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tyypin. Ei ole oikein mieskavereita ja sitten otetaan vaan heti joku nainen joka täyttää kaikki aukot. Kaveri, äiti, vaimo. Siis vaimo jota kohtaan ei välttämättä ole mitään vetovoimaa. :)
Sait pointtini. Jotenkin ei kolahda kun en koe olevani mitään erityistä näiden aiempien jälkeen (ehken ole mutta edes sen tunteen tarvitsisin). Kuulemma seksielämä on ollut ihan toimivaa, itse en vain saa koko tyypistä kiinni "langan päästä". En tajua tuollaista elämäntapaa. Helpottaa tietää että tapailun päätettyäni maailma on hänellä täynnä parisuhdemateriaaliksi kelpaavia naisia...
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tyypin. Ei ole oikein mieskavereita ja sitten otetaan vaan heti joku nainen joka täyttää kaikki aukot. Kaveri, äiti, vaimo. Siis vaimo jota kohtaan ei välttämättä ole mitään vetovoimaa. :)
Eiköhän se ole kuitenkin se mies joka ne aukot täyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tyypin. Ei ole oikein mieskavereita ja sitten otetaan vaan heti joku nainen joka täyttää kaikki aukot. Kaveri, äiti, vaimo. Siis vaimo jota kohtaan ei välttämättä ole mitään vetovoimaa. :)
Sait pointtini. Jotenkin ei kolahda kun en koe olevani mitään erityistä näiden aiempien jälkeen (ehken ole mutta edes sen tunteen tarvitsisin). Kuulemma seksielämä on ollut ihan toimivaa, itse en vain saa koko tyypistä kiinni "langan päästä". En tajua tuollaista elämäntapaa. Helpottaa tietää että tapailun päätettyäni maailma on hänellä täynnä parisuhdemateriaaliksi kelpaavia naisia...
Helppo elämä hänellä, vaihtaa vain naista. Ei tarvitse muuta. En itsekkään tajua tuota elämäntapaa.. ehkä hän ei ole koskaan oikeasti ihastunut / rakastunut. Tiedän ettei kaikki koe koskaan sellaista tunnetta. Mikäs siinä sitten vain oleilla jonkun kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat parisuhdeihmisiä ja viihtyvät suhteissa paremmin kuin sinkkuna.
Ja jotkut eivät osaa tai halua pyykätä, tehdä ruokaa tai siivota. Ulkoistavat mieluummin moiset sitten.
Ja miten tämä liittyy parisuhteeseen? Että sille puolisolle lykätään kaikki? Kuka sellaiseen suostuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat parisuhdeihmisiä ja viihtyvät suhteissa paremmin kuin sinkkuna.
Ja jotkut eivät osaa tai halua pyykätä, tehdä ruokaa tai siivota. Ulkoistavat mieluummin moiset sitten.
Ja miten tämä liittyy parisuhteeseen? Että sille puolisolle lykätään kaikki? Kuka sellaiseen suostuu?
Traumatisoituneet ja läheisriippuvaiset naiset, tietenkin.
Jotkut ovat parisuhdeihmisiä ja viihtyvät suhteissa paremmin kuin sinkkuna.