Lue keskustelun säännöt.
Miksi akateemisen perheen lapsen ka on 7 ja näitä on muitakin, joilla huonompi ka kun meidän pojslla
28.09.2017 |
Miten voi olla mahdollista, että tohtotisperheen lapsella ja akateemisen perheen lapsella on kaksi numeroa huonompi ka kuin meidän lapsella?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei akateemiset vanhemmat automaattisesti tarkoita koulussa pärjääviä lapsia. Jos vanhemmat ovat edenneet asemaan pänttäämällä eikä pelkällä lahjakkuudella? Ja lapsi ei ole tällainen pänttääjä.
Itse tiedän duunarien lapsia joilla ka 9 tienoilla. Osa pärjännyt lahjakkuudella, osa pänttäämällä.
Älykkyys periytyy äidiltä.
Ei akateemiseksi valmistu pelkällä pänttäämisellä.
Lapsen ns pärjäämättömyyteen voi olla monta syytä. Lukihäiriö, motivaation puute...
Noh... olisko vaikka teini-ikä. Itse ole akateemisesta perheestä ja yläasteen päästötodistus oli 7.4. Lukiosta kirjoitin 6 laudaturia ja jatkoon yliopistoon. Peruskoulu on vielä niin saattaen autettava koulu, että siellä pärjää pelkällä ahkeruudella ja kiltteydellä, lukiossa pitää ottaa jo itse vastuuta opiskelusta ja ymmärtää kokonaisuuksia eikä enää täytetä tehtäväkirjoja ja lueta sanakokeisiin.
Lapsi ei välttämättä ole yhtä lahjakas kuin vanhempansa, tai hänellä voi olla jokin oppimishäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noh... olisko vaikka teini-ikä. Itse ole akateemisesta perheestä ja yläasteen päästötodistus oli 7.4. Lukiosta kirjoitin 6 laudaturia ja jatkoon yliopistoon. Peruskoulu on vielä niin saattaen autettava koulu, että siellä pärjää pelkällä ahkeruudella ja kiltteydellä, lukiossa pitää ottaa jo itse vastuuta opiskelusta ja ymmärtää kokonaisuuksia eikä enää täytetä tehtäväkirjoja ja lueta sanakokeisiin.
Ap. Ihan kiva, mutta esim meidän lapsi ei pänttää. Läksyt kumminkin tekee nopeasti ja itsenäisesti.
Matikassa saa täydet. Kerran unohti lukea ja sai 10. Tekee kokeen 10 min ja piirtää lopputunnin.
On mielestäni kumminkin parempi, että saa hyviä numeroita kuin se, että kokeista saa seuskan.
Sitä vain mietin, että miten oikeasti voi olla mahdollista, että ylipäätään koulutettujen vanhempien lapset ovat huonoja koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh... olisko vaikka teini-ikä. Itse ole akateemisesta perheestä ja yläasteen päästötodistus oli 7.4. Lukiosta kirjoitin 6 laudaturia ja jatkoon yliopistoon. Peruskoulu on vielä niin saattaen autettava koulu, että siellä pärjää pelkällä ahkeruudella ja kiltteydellä, lukiossa pitää ottaa jo itse vastuuta opiskelusta ja ymmärtää kokonaisuuksia eikä enää täytetä tehtäväkirjoja ja lueta sanakokeisiin.
Ap. Ihan kiva, mutta esim meidän lapsi ei pänttää. Läksyt kumminkin tekee nopeasti ja itsenäisesti.
Matikassa saa täydet. Kerran unohti lukea ja sai 10. Tekee kokeen 10 min ja piirtää lopputunnin.
On mielestäni kumminkin parempi, että saa hyviä numeroita kuin se, että kokeista saa seuskan.
Sitä vain mietin, että miten oikeasti voi olla mahdollista, että ylipäätään koulutettujen vanhempien lapset ovat huonoja koulussa.
Millä luokalla?
Meillä pikkusiskoni oli tällainen ns luontainen nero. Tipahti kyydistä yläkoulussa, kun ei ollut koskaan oppinut opiskelemaan.
Minä olin "ahkera, mutta tyhmä". Kas kummaa minä olin kuitenkin se, joka kirjoitti kuusi ällää ja valmistui yliopistosta. Osaan myös kymmentä kieltä, koska niissäkin se ahkeruus on hyvästä.
Koulunkäynnissä on olennaista oppia se opiskeleminen ennen yläkoulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Älykkys periytyy äidiltä" ei kyllä pidä paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Älykkys periytyy äidiltä" ei kyllä pidä paikkaansa.
Pitää. Tuore tutkimus.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla mahdollista, että tohtotisperheen lapsella ja akateemisen perheen lapsella on kaksi numeroa huonompi ka kuin meidän lapsella?
Vaihtunut sairaalassa? Tai kumpi teistä kävi vieraissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi vittu nyt sentään.
Miten bimbon lapsi voi olla nörtti? Miten urheilijan lapsi voi olla laiska sohvaperuna? Miten uskovaisen lapsi voi olla ateisti? Miten taiteilijan lasta ei kiinnosta piirtäminen? Miten epämusikaaliset vanhemmat saavat lapsen josta tulee konserttiviulisti?
No siten että lapsi ei ole vanhempansa.
Mielenkiintoista muutenkin verrata jotain yläasteen (:D) numeroita (:D) vanhempien koulutustasoon. Tuleeko yllätyksenä että minä, tohtorikoulutettava, sain yläasteella 6 ruotsista, lukiossa sain siitä 5 ja yliopistossa pääsin virkamiesruotsin kolmannella läpi. Eli en vieläkään sitä osaa ja silti olen missä olen. Lahjani ja kiinnostukseni ovat ihan muualla ja se riittää. Ei ollut muuten historian numerokaan yläasteella kovin hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Älykkys periytyy äidiltä" ei kyllä pidä paikkaansa.
Pitää. Tuore tutkimus.
Ap on ilmeinen poikkeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli yläasteella ruotsissa seiska ja nyt mulla on ruotsin open paperit ja oon työskennellyt ruotsiksi ruotsalaisessa firmassa 20vuotta😂
Peruskoulu laitostaa. Vähänkin enemmän itsenäinen ja omilla aivoillaan ajatteleva tylsistyy ja vetää pelin lekkeriksi. Nämä puhkeavat kukkaan sitten korkeakouluissa, jossa opiskelu on enemmän kokonaisuuksien hahmottamista ja kausaliteettien sisäistämistä. Se oma minuus pääsee ääneen, eikä tarvitse vastata yhdelle riville absoluuttista totuutta.
Anteeksi kirjoitusvirheet