Ärsyttääkö sinua enemmän lapsi joka julkisessa kulkuvälineessä selaa älypuhelinta vai juttelee äidilleen/isälleen?
Eräs ystäväni, lapseton sellainen arvostelee vieraita vanhempia jatkuvasti. Jos kuljemme bussilla jonnekin, kaikki mitä vanhemmat tekevät on väärin.
Jos lapsi on puhelimella niin alkaa surkutella "voi kamala kuinka tuon ikäinen jo turrutetaan ruutujen ääreen" jos lapsi juttelee vanhempansa kanssa esim. maisemista "tarviiko sen suun koko ajan käydä, opettaisivat kakaransa olemaan hiljaa" puhumattakaan siitä jos lapsi itkee "eikö nuo tuollaiset voisi kulkea omalla autolla"
Mitä ihmettä sitten pitäisi tehdä ollakseen hyvä vanhempi?
Kommentit (46)
En kiinnitä mitään huomiota muihin.
Tunnistan kyllä tuon ihmistyypin. Lapseton siskoni on myös mielestään maailman paras lastenkasvattaja. Minäkin teen kaiken väärin.
Eniten minua ärsyttää ne iäkkäät huonosti kuulevat henkilöt, jotka huutavat siihen puhelimeen.
Ei nyt varsinaisesti ärsytä mutta välillä mietin mitähän lapsista tulee isona kun ei osaa edes kaupassa käydä ilman iPadiä.
Lapsen jatkuva huuto/kirkuminen häiritsee, mutta toki ihan ymmärrettävää jos vauva välillä itkee. Lasten normaali vanhemmilleen jutteleminen ei häiritse. Voi sitä laittaa vaikka kuulokkeet korviin jos ei halua kuulla.
Usein huomannut jos pienellä lapsella on älylaite julkisessa lelulaan, ja sitten kun sitä koitetaan ottaa pois niin alkaa se kova huuto...
Ei oikeastaan ärsytä mikään noista. En keskity muiden ihmisten tekemisiin.
Ei ärsytä, vaan lähinnä säälittää lapset, joiden vanhempia ei kiinnosta olla vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. Toisaalta vanhempikin saa välillä olla väsynyt ja mennä siitä mistä aita on matalin. Kunhan ei joka päivä.
En ole koskaan kuullut lapsen puhelevan äidilleen julkisissa kuin lyhyitä ”ihan sama”, ”joojoo” yms.
Ei nykyaikana jutella!
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt varsinaisesti ärsytä mutta välillä mietin mitähän lapsista tulee isona kun ei osaa edes kaupassa käydä ilman iPadiä.
Mistä tiedät ettei se ole päivän ainoa hetki pädillä? Olisin ollut superkiitollinen jos älypuhelimet olisi keksitty jo kun omat lapset oli pieniä. Bussimatkat esim. kerhosta tai neuvolasta olisi pelastettu ja itsekin olisin saanut sen vartin istua hiljaa itsekseni.
Minua hirvittää lasten asento, kun he selaavat älypuhelimiaan. He ovat tulevaisuuden niska- ja selkävaivaisia.
Osa lapsista keskustelee, mutta monet HUUTAVAT.
Edelliset määritelmät pätevät myös moniin aikuisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt varsinaisesti ärsytä mutta välillä mietin mitähän lapsista tulee isona kun ei osaa edes kaupassa käydä ilman iPadiä.
Mistä tiedät ettei se ole päivän ainoa hetki pädillä? Olisin ollut superkiitollinen jos älypuhelimet olisi keksitty jo kun omat lapset oli pieniä. Bussimatkat esim. kerhosta tai neuvolasta olisi pelastettu ja itsekin olisin saanut sen vartin istua hiljaa itsekseni.
Ihmettelen, jos on, koska monilla menee tuntikausia päivän aikana älypuhelimen parissa.
ohis
No ei tietenkään ärsytä. Ihan normaaliahan se on lapselta, että juttelee ja kyselee vanhemmaltaan kaikenlaista. Eikä nyt satunnaisessa lastenohjelmien katsomisesta pädilläkään ole kovin kummoinen juttu. Vaikka välillä, jos se älylaitteen katselu on tapahtunut pitkään ja lapsi tuntuu olevan ihan lumoutunut laitteesta, niin välillä käy kyllä sellaisia ajatuksia mielessä, että mahtaakohan paljonkin viettää aikaa noin, mutta sekään ei kuulu mulle ja eihän tuollaisesta hetken kohtaamisesta julkisessa liikennevälineessä voi juurikaan tehdä johtopäätöksiä, että miten muuten arki sujuu.
Ja itkemisestä, noh pienet lapset nyt vaan tuppaavat itkemään. Pienen lapsen kyky ilmaista itseään ovat varsin rajalliset, joten monia asioita ilmaistaan itkemällä. Enemmän sillä on merkitystä, että miten vanhempi reagoi siihen itkuun.
Miuta on yleensä herttaista kun vanhemmat ja lapset keskustelevat keskenään. - Eikä minua ärsytä älypuhelimiankaan selaavat lapset. - Ellei sitten älypuhelimesta lähde sellaista meteliä, mitä en haluaisi kuulla. Mutta vähintään yhtä vaivaannuttavaa on joutua kuulemaan kun matkan aikana, joku -yleensä vanhempi- tilittää hyvinkin henkilökohtaisia tai toisia loukkaavia ja tai muuten vain jotain käsittämätöntä soopaa kännykkäänsä, ikäänkuin ymmärtämättä, että vähintään puolet n. parinkymmenen metrinsäteellä hänestä kuulevat hänen kailotuksensa. - - - En väitä, että itse aina puhuisin vain kaikkea älykästä, mutta toivottavasti huomaan, että missä paikassa ja kohtaa vaan suuni.
Aina parhaita lastenkasvattajia on ne joilla ei ole omia lapsia. Fakta.
Lasten olisi hyvä olla liikkumatta ja puhumatta julkisilla paikoilla. Myös kotona voisi olla jotkut rajat siihen liikkumiseen ja ääntelyyn, koska naapurit.
Ihan ok ne lapset jotka tuijottaa luuria. Niistä hölisijöistä en tykkää.
Melskaavat ja kailottavat ja esim. junassa juoksevat lapset ärsyttävät, ja tietty jos potkii penkkiä tms. Muutoin ihan sama mitä katsoo ja kenen kanssa puhuu.
Ap:n "ystävä" vihaa lapsia ja ihmisiä, joilla on lapsia ja ihmisiä jotka pitävät lapsista. Heidän olemassaolonsa muistuttaa Ap:n ystävää siitä, että hän on itse tyhjä ihmisen kuori toteuttamassa pakkoliikkeenomaisesti tyhjääkin tyhjempää ja merkityksetöntä elämäänsä.
Minua ärsyttää kaikesta ärsyyntyvät, somessa raivoaan kasvattavat ääliöt, jotka kuvittelevat maailman pyörivän heidän peräaukkonsa ympärillä. Ja ihan hiljaa ja huomaamatta, tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt varsinaisesti ärsytä mutta välillä mietin mitähän lapsista tulee isona kun ei osaa edes kaupassa käydä ilman iPadiä.
Mistä tiedät ettei se ole päivän ainoa hetki pädillä? Olisin ollut superkiitollinen jos älypuhelimet olisi keksitty jo kun omat lapset oli pieniä. Bussimatkat esim. kerhosta tai neuvolasta olisi pelastettu ja itsekin olisin saanut sen vartin istua hiljaa itsekseni.
Ihmettelen, jos on, koska monilla menee tuntikausia päivän aikana älypuhelimen parissa.
Herra Ihmettelijä on saapunut palstalle.
Toiset ne ihmettelee koko ikänsä, toiset toimii...
Jos alkaisin kysyä muilta mikä ärsyttää niin en voisi kulkea lapsen kanssa missään. Meillä on yleensä mukana muutama pieni kirja tai leluauto (4v lapsi) joita mielellään selailee/leikkii jos ei huvita katsella maisemia. Tästäkin on tullut sanomista muutamalta n. nelikymppiseltä naiselta "Täytyykö joka paikkaan raahata puoli korillista leluja mukana" tai "onko pakko lukea ääneen"