Ahdistaa ajatuskin huomenna alkavasta työviikosta! Muita?
Huomenna on etäpäivä ja silti ahdistaa. Vituttaa ajatuskin työkoneen aukaisemisesta ja työn tekemisestä. Työ itsessään on helppoa ja ei vaadi paljoa keskittymistä. Silti koen, että oon ihan burnoutin partaalla?! Ehkä työ ei ole tarpeaksi haastavaa, en tiedä. Toisaalta nautin tästä kun jää luppoaikaa työpäivän aikana ja voi ottaa iisisti. Kuitenkin joka sunnuntai on sama homma, että työviikko ahdistaa. Työpäivän jälkeen huokaisen aina helpotuksesta ja illalla ahdistun ajatuksesta, että taas huomenna sama ruljanssi. En ymmärrä miten tätä pitäisi jaksaa sitten joskus jos lapsia siunaantuu. Kun nytkin ahdistun arjesta ja työpaikalla "kököttämisestä".
Viisi päivää pitäisi taas jaksaa ja sitten on taas viikonloppu. Työkaverit eivät työpaikalla ole kovinkaan mukavia, joten ei se motivoi yhtään. Pitäisi varmaan harkita uuden työn entsintää, mutta hankala se on lähteä tällaisesta vakityöstä suht vakaassa firmassa. Tarjolla on pelkkää pätkätyötä mitä oon ilmoituksia katsellut. Toki oon onnellinen, että edes on töitä.
Kommentit (18)
Vituttaa ja ällöttää mennä töihin joka päivä.
Tismalleen sama tilanne täällä! Vihaan sitä yhteisöä yli kaiken!
Työttömyyden kivoja puolia, sunnuntai ei ahdista yhtään 😄
Onneksi viikonloppu loppuu ja pääsee taas näkemään ihmisiä ja tekemään jotain järkevää.
Huomiseksi on kalenterissa kivoja suunnitteluja, tutustumista ja eri projekteja.
Iso firma, paljon kivoja ihmisiä.
Terveellistä ja hyvää ruokaa ruokatunnilla, hyvässä seurassa.
Sen jälkeen kun lapset on lähteneet, on työ tuntunut entistä kivemmalta..
Ei yhtään samat fiilikset. Raskas työ mutta odotan että pääsen taas töihin. Mahtava tunne kun lähtee töihin ja se ei pänni yhtään.
Noin kolme vuotta vielä, niin voin sanoa adios koko työelämälle lopullisesti! Silloin on talous siinä mallissa, että pärjään ilman palkkatuloa. Eiköhän sen jaksa kun miettii tulevaa vapautta.
Olin viikonlopun töissä ja huomenna alkaa vapaat. Ei ahdista olla kotona, vaikka töissäkin on kivaa.
Työttmyyden ainoa hyvä puoli kymmenen miinuksen jatkoksi. Aamuseiska kun rapusta kuuluu kolinaa ja töitä kohti raahustamista, käyn itte yleensä kusella, laitan puhelimeen äänet ja jatkan nukkumista niin pitkään ku nukuttaa. Yleensä johki puolillepäivin.
Mä meen ihan hyvissä mielin huomenna töihin, koneisteleen kylmää rautaa...
Ja kuuntelen työkamujen hyviä juttuja. :)
Ymmärrän kyllä että varmasti joitakin työ vaan vituttaa ja sunnuntai ahdistaa mutta mietin myös, että miten te kestätte sitä? Työ on kuitenkin hirvittävän iso osa elämää jo ihan senkin takia, että sitä on suurimmaksi osaksi tehtävä se 7,5h päivässä. Toki uutta työtä ei ehkä noin vaan löydä, mutta kannattaisiko kuitenkin yrittää? Eikö se vie hirvittävästi energiaa jos vituttaa mennä töihin? En siis arvostele, vaan aidosti ihmettelen. En varmaan itse tuohon kykenisi.
Miksette hae muunlaista työtä? Mitä järkeä on olla työssä, jota vihaa? Pilaatte muidenkin työilmapiirin.
Vierailija kirjoitti:
Noin kolme vuotta vielä, niin voin sanoa adios koko työelämälle lopullisesti! Silloin on talous siinä mallissa, että pärjään ilman palkkatuloa. Eiköhän sen jaksa kun miettii tulevaa vapautta.
Varo ettei käy niinku eräällekin. Puoli vuotta eläkkeellä ja nirri pois. ei ehtiny ees testamenttia tehä, niin fyrkät ja talo meni hulttiopojalle. Nyt myyny talonki ja rällää niin pirusti pitkin kylää.
Ap, kiinnostaa mikset sinä pidä työstäsi?
Ymmärrän hyvin. Aikanaan kun olin töissä sairaalassa niin se oli aika kamalaa. Naisvaltainen työpaikka ja kaikki kyräili toisiaan. Onneksi on enää muisto vain.
Minä en tällä hetkellä ole unelmatyössäni. Tarvitsen kuitenkin tätä työtä oppiakseni tietyt asiat. Kun olen oppinut ne, haen vaativampaa hommaa. Sitä ennen toki aion hoitaa hommani nykyisessä työssä mahdollisimman hyvin.
Täällä pitäis jaksaa keskiviikkoiltaan asti aamusta iltaan vieraiden hyysäämistä toista viikkoa putkeen ja sitten pääsis tekemään oikeita töitä ja seuraavaksi viikoksi lasten kanssa lomalle. Sittenpä onkin vielä loppu vuonna 6 viikkoa reissaamista, eli kyllä tässä vähän niinkuin ruuhkavuosia mennään...
Tsemppiä kaikille!
Ap täällä.
Itse työ voisi olla kivaa jos päivissä olisi enemmän vaihtelua. Pelkkää samaa paperin pyöritystä toimistolla päivästä toiseen. Ei siis mitään vaihtelua, paitsi joskus saan etänä tehdä kotona. Hommani hoidan nopeasti ja yleensä jää aikaa kaikenlaiseen turhaan. Työnkuvaa enemmän vituttaa esim. esimies, joka hengittää niskaan ja kyttää jokaista liikettä.
Työttömänä kyllä maanantait myös ahdisti, piti olla kärppänä kattomassa onko uusia haettavia työpaikkoja tullut. Tosin en v*ssa herännyt aikaisin, käänsin vaan kylkeä kun ukko lähti töihin ja itse nukuin ehkä kymppiin.
Itse olen 28v eli en vielä pääse eläkkeelle hetkeen :D
Oliskin edes etäpäivä huomenna, mutta pitää raahautua toimistolle...