Voisiko viisaat kertoa?

Ota sosiaalitoimeen yhteyttä ja neuvottele jatkosta heidän kansa. Järjestävät varmasti yhteisen tapaamisen jossa asiat selvitetään. Oletteko keskenänne sopineet tapaamiset vai onko ne laitettu sos, toimessa paperille?

Ahdistava ja ilkeä tilanne nimenomaan lapsen kannalta.

Vaikka asiat olisikin laitettu paperille niitä voi aina tilanteen vaatiessa neuvotella uusiksi.

Lyhentäkää vierailuaika esim. lauantai klo 12-18. sitten kun lapsi on isompi, voitte aloittaa yökyläilyn uudestaan.

Eihän tässä nyt olla ottamassa tapaamisoikeutta kokonaan pois vaan uudelleen järjestelemässä.

Sillä aikaa kirjaa ylös jokainen puhelinsoitto ja tapaaminen siltävaralta että oikeuteen menette. Kerää mahdollisi todistajia isän käytöksestä.

Eikö pääasia ole lapsi? Miksi pelkäät oikeutta? Onko luurankoja omassa kaapissa? Oikeudessa ainakin puolueeton taho päättää jos ette itse pysty neuvottelemaan. Tuntuu että isä vain pelottelee oikeudella.



Itse olen erossa ollut jokseenkin vastaavassa tilanteessa ja kaikki tahot joiden kanssa mieheni puhui niin kehoitti sopimaan ettei oikeuteen tarvitse mennä. Tulos on yleensä näissä tapauksissa aina miehen kannalta huono.

eli lastenvalvojan kanssa on sovittu isän läsnä ollessa tämä systeemi. Koska isä aikoo vielä jutun oikeuteen jos ei saa tavata lastaan ( vaikka ei olekaan niin kiinnostunut tästä ) Tämän väliajan kun lapsen on meillä isä ei soittele tai tule tapaamaan lasta joten tuo ero on hurja sitten kun taas pitäisi sinne mennä. Lisäksi heillä on aivan eri käytännöt kuin meillä eli kyläilevät vähän väliä ja päikkärit ja ruokailu venyy tai siirtyy. Lähinnä tuntuu että tyttö on aivan väsy poikki kun tulee sieltä takaisin :(

Tämän kaiken lisäksi mies syyttää että syötän lapselle pelkkää karkkia ja hoidan huonosti, vaikka neuvolassa sanottu että kaikki ok vaikka tyttö onkin hyvin laiha. Siksi käytössä ovat erikoismaidot. Meillä on itseasiassa tässä kuussa uusi aika lastenvalvojalle, jossa käsitellään elatusmaksua ( isä ei suostu korottamaan vaikka nämä erikoismaidotkin ovat hyvin kalliita )

Alkaa tuntua siltä ettei tyttö oikeasti halua mennä sinne isälleen. Meidän kanssamme tämmöisiä ongelmia ei ole, jos tapaamisessa onkin ollut väliä, on nämä raivarit jne jääneet pois. Lapsen etu on siis tietysti kaikkein tärkein. En vain tiedä miten toimia. Olisiko tapaamiset parempi kokonaan kieltää? isä ei varsinaisesti nää mitään vaivaa tytön eteen eli juurikin ei oma alotteisesti tule käymään vaan meidän pitäisi aina mennä heille ja sillonkin hän tekee omia juttuja ( rakentaa, on tietokoneella, tupakalla kokoajan jne )

tuntuu että lapsen ja isän välillä on aina ollut kuilu ja siihen ei ole tullut muutosta. Olen yrittänyt järjestää tapaamisia välissäkin kokoajan mahd paljon, mutta siihenkin alkaa voimat loppumaan koska mulla on tietysti koti, ruoka, arki ja kaikki hoidettavana.



Ap

......

Meneekö hän mielellään isälle? Miten hän käyttäytyy kun sisarukset jäävät isälleen? Vai onko ensimmäisellä ja toisella lapsella eri isä?



Mielestäni tuo käytös kuuluu ikään. Mitä jos isä ajattelisi ja sanoisi, että koska lapsi itsee äidille palatessaan niin kovin, niin hän ei varmasti halua mennä kotiin? Ehkä olisi parempi jos lapsi jäisi kokonaan isälleen? Kun vaikuttaisi siltä, että lapsi ei äidin luokse halua?



Mistä isä on saanut päähänsä, että hoitaisit lasta huonosti ja syöttäisit häntä huonosti? Asuiko hän sinun ja esikoisen luona? Ja puhuu kokemuksesta? Jos hän ajattelee, että hoidat kakkosta samalla lailla kuin esikoista?



Minulla on lisää kysymyksiä.. Kun olet ensin vastannut näihin :)

Esikoisella ja toisella on siis eri isä. Ja tuo hoito juttu johtuu siitä että he ovat avovaimonsa kanssa sitä mieltä että lapselle syötetään vain ja ainoastaan ruokaa, ei rahkaa, muroja, kiisseliä, joguttia, namia namipäivänä, jäätelöä jne. laittavat usein ruuaksi pihvejä jne joita tyttö ei sitten tietysti voi syödä ja syyttelevät tästä mua, etten ole opettanut lasta ruokaan. Meillä kotona syödään normaalia kotiruokaa, laatikoita, keittiö, kastikkeita ja myös jälkiruokaa. Isä ei aikoinaan halunnut lasta, koska oli tavannut tämän uuden naisen eikä olisi halunnut hänelle kertoa että meillä oli suhde vielä päällä. Minulle tämä asia on aivan ok, en siis kanna kaunaa, olen huolissani vain tytöstä.



Olen isää pyytänyt osallistumaan enemmän, käymään meillä, järjestämään aikaa tyttärensä kanssa, mutta hänellä on aina kiire, eli siksi ainoat tapaamiset ovat nämä kahden viikon välein olevat.



ap