Lue keskustelun säännöt.
Epäonnistun kaikessa mitä teen
11.09.2017 |
On aika turhauttavaa, kun kaikki mitä yritän tehdä niin hyvin kuin pystyn, niin menee aina jollain tasolla huonosti. Väkisinkin sitä vertaa itseään muihin, ja usein tuntuu, että kaikki muut pärjää kaikessa minua paremmin. En nyt sanoisi, että ihan paska olisin, mutta minun parhaani ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi.
Huono itsetunto varmasti värittää omia tuntemuksiani vielä lisää. Silloin harvoin, kun saan hyvää palautetta jostain tekemästäni, niin senkin onnistun jotenkin kääntämään itseäni vastaan.
Miten tällaisesta ajattelusta pääsee irti? Henkisesti hyvin kuormittavaa, kun ei voi olla itseensä milloinkaan tyytyväinen.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
On aika turhauttavaa, kun kaikki mitä yritän tehdä niin hyvin kuin pystyn, niin menee aina jollain tasolla huonosti. Väkisinkin sitä vertaa itseään muihin, ja usein tuntuu, että kaikki muut pärjää kaikessa minua paremmin. En nyt sanoisi, että ihan paska olisin, mutta minun parhaani ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi.
Huono itsetunto varmasti värittää omia tuntemuksiani vielä lisää. Silloin harvoin, kun saan hyvää palautetta jostain tekemästäni, niin senkin onnistun jotenkin kääntämään itseäni vastaan.
Miten tällaisesta ajattelusta pääsee irti? Henkisesti hyvin kuormittavaa, kun ei voi olla itseensä milloinkaan tyytyväinen.
Tervetuloa kerhoon.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt vaan listaat kaikki missä onnistuit.
Esim. Onnistuit tiedostamaan ongelmasi...eli parannus alkaa : )
Onnistuit laittamaan ajatuksesi kirjaimiksi ja jakamaan ajatuksesi kanssamme.
Nyt vaan hymyä huuleen ja positiivinen asenne itseäsi kohtaan ; )
Kaikki me mokataan ja kokataan joskus, ei se ole niin vakavaa.
Minäkin aion huomenna aamulla onnistua herämään ajoissa....
Heivaat kaikki sinua arvostelevat ihmiset romu koppaan ja sanot itsellesi sitten; olen tarpeeksi hyvä itselleni ja se riittää.
Halit täältä ja stemppiä!
Täällä yksi oman elämänsä mustamaalaaja. Ja asiathan epäonnistuvat kun lähtökohta on jo se, ettei tästä mitään tule. No ei varmasti tulekaan.
Helppo se on yrittää neuvoa, että älä ajattele itseäsi luuserina. Mutta ei se ihan niin helppoa ole. Jos vaikka hetken osaakin ajatella kiltisti itselleen, niin seuraava heikko hetki esim. väsyneenä murjoo tilanteen taas nollaan.
Väsyneenä pitää sanoa ihtelleen, että oot väsynyt älä kuuntele itseäsi, mene nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta muutoin pitää lähteä liikkeelle niistä ihan perusasioista. Esim jos naputtelit viestin puhelimella, sä oot onnistunut hankkimaan itsellesi puhelimen! Sä osaat myös käyttää sitä!
Tehokasta on myös se, että toivoo asioita joista voi olla Ihan varma että sen saa :) esim kokkaat hernesoppaa (btw. oot onnistunut hankkimaan sen purkin, osaat käyttää liettä! ) ja aattelet päässäs, että Toivon hernesoppaa ja tadaa, toive toteutuu! ! :)
Kaikki täällä kompuroi enemmän tai vähemmän ja tulevaa ei voi ennustaa. Sä tarkkailet liikaa sun mokias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisikohan turhaa perfektionismia? Tai no, elämässä on eritasoisia asioita. On ihan selvää, että monilla meistä on asioita, joissa on pakko tavoitella täydellisyyttä. Mutta kaikki asiat eivät ole yhtä tärkeitä.
Esim. tässä on kahdessa asiassa selvä ero:
"Olen yrittänyt opetella leipomaan, mutta epäonnistun joka kerta"
"Työskentelen kirurgina, mutta epäonnistun joka kerta"
Itse pyrin siihen, että rutinoin ja automatisoin vähemmän tärkeät asiat. Siis perusarki, liikunta ym. Sitten pyrin valitsemaan muutaman aidosti tärkeän, merkityksellisen asian, joihin keskityn. Esim. gradu tai oman kodin rakentaminen voi olla tällainen asia. Tärkeitä asioita ei saa olla montaa yhtä aikaa menossa, usein vain yksi. Jos on paljon asioita, jotka tuntuvat tärkeiltä, niin joko laitetaan tärkeysjärjestykseen tai jos sellaista ei ole, niin valitaan vain joku.
Joo, sama juttu. Edes yksinkertaisinkaan juttu ei onnistu, vaan pilaan senkin. Epäonnistun aivan kaikessa. Vaateostos? Takuuvarma väärä ostos, joka ei sovi. Ruoka? Aina menee jokin vikaan. Aina. Lasten kasvatus? Äitinä oleminen? Nyt tiedän, että siinäkin voi pahasti epäonnistua. Elämänasenne? Tientenkin siinä epäonnistuminen, koska suhtaudun kaikkeen jo valmiiksi valittaen, negatiivisesti, kielteisesti.
Kun sanon, että epäonnistun aivan kaikessa, niin kukaan ei usko minua. Kukaan ei ota todesta.
En tiedä, miksi olen olemassa. Miksi ylipäätään synnyin tähän maailmaan? Täysin turha tapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kyllä käsittämätön ilmiö. Olen myös epäonnistuja. Mokaan kaiken. Siis ihan kaiken! Sosiaaliset tilanteet, vaateostokset, työt jne. Ihan kaiken. Varsinkin tuo työ rassaa. Olen kokeillut useampaa alaa, joiden olen ajatellut sopivan minulle. Olen muokannut ne kaikki. Kaikkein hirveintä on tämä häpeä, jonka elämässä epäonnistuminen aiheuttaa. Minusta ei ole mihinkään, en osaa mitään. Aivan sama miten kovasti yritän tai en yritä, lopputulos on aina sama. Ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin luovuttaa.
Itselläni kaikki kusee vielä pahemmin jos oikeasti jotain yritän, ei kannata yrittää jos on huomannut olevansa synnynnäinen luuseri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juo kahvia kuppi tai syö mielialaan lääkkeet.
Tai kuuntele podcast tai radiosuomea.
Täällä on luettavissa liikaa ikävää ...
"I've missed more than 9000 shots in my career. I've lost almost 300 games. 26 times, I've been trusted to take the game winning shot and missed. I've failed over and over and over again in my life. And that is why I succeed."
Michael Jordan