Miten paljon autat lastasi läksyjen- ja kokeidenluvussa?

Paitsi 11-vuotiaan äikän juttuja jonkin verran tarkistan, kun tuntuu, ettei meinaa mennä jakeluun. Isompien lasten läksyjen tekoon ja kokeisiin lukemiseen en ole koskaan puuttunut millään tavalla, koska ei ole ollut tarvetta. Lapset ovat menestyneet loistavasti koulussa. Mutta tämä 11-vuotias ei ihan hoksaa esim. sanaluokkia, joita yritän auttaa ymmärtämään. Mies tarkistaa tytön matikan tehtävät, kun niissä tulee niin paljon huolimattomuusvirheitä. Minä olen FM, mies KM (luokanope).

Matikka tuottaa vaikeuksia jonkun verran ja siinä tarvitsee apua. Tyttö on 9v ja itse olen koulutukseltani amis vaan :) töissä kirjanpitäjänä.

Kokeisiin luen ääneen. Lapsella on luetun ymmärtämisen vaikeus.

Aineesta riippuu. Jotku asiat vaan putoo helpommin.

Yleensä lapsi tekee ne keittiönpöydän ääressä samalla kun minä laitan ruokaa. Matematiikassa kerron mitä tehtävissä pitää tehdä, jos niissä on vain sanallinen selitys jota lapsi ei itse ymmärrä. Lisäksi lapsi lukee lukukirjansa minulle ja pikkusiskolle ääneen.



Lapsella ikää 6 vuotta (2. luokalla), minä olen koulutukseltani FM.

8:

Lapsella ikää 6 vuotta (2. luokalla), minä olen koulutukseltani FM.

tarkastan että molemmat lapset lukevat läksyt. Tytöltä tarkistan myös matikan ja enkun tehtävät koska häne tekee niin paljon huolimattomuusvirheitä ja mielestäni saa jo oppia tarkastamaan tehtävät ja huomaamaan tyhmät virheet. Poika on 10-oppilas matikassa joten ei tarvitse tarkastaa.

Molempien pitää lukea kokeisiin ja minä kyselen alueen läpi ja teen harjoitustehtäviä. tyttö 12 v ja poika 9v. Minä KTM

Täällä mennään kouluun 5-vuotiaana, tosin useimmat menevät jo 4-vuotiaana eskariin. Siellä opetellaan jo kirjoittamaan kirjaimet ja numerot, sekä lukemaan helppoja sanoja (I, you, cat, dog ...).



Tokaluokalla siis lukevat jo ihan kunnon kirjoja, kirjoittavat tarinoita ja laskevat yhteen- ja vähennyslaskuja 50:een asti.



Äh, tää on ihan syvältä tää systeemi. Liian paljon liian aikaisin. Mutta onneksi lapsi tykkää ja pärjää, joten kyllähän tämä näinkin menee. Suomessahan tuo lapsi menisi kouluun vasta ensi syksynä, ja aloittelisi kirjainten opettelun ja lukemisen. Toisaalta suomea on niin paljon helpompi oppia lukemaan ja kirjoittamaan kuin englantia, ettei sen opetteluun mene niin pitkä aika.

Tehtävissä ei ole vielä ainakaan tarvinnut auttaa varsinaisesti, toki huolimattomuusvirheitä voi tulla. Katson joka päivä kaikki tehtävät mitä lapsi on koulussa tehnyt ja katson lisäksi että läksyt tulee tehtyä. Lukuläksy luetaan yleensä kahteen kertaan kotona.



Lisäksi meillä on kotona kotilukujärjestys, jossa on neljää eri " ainetta" , jotka poika tekee kotona, jos niitä ei ole ollut sinä päivänä koulussa. Käytännössä kaikki aineet eivät ole kovin akateemisia vaan siellä on paljon erilaisia liikuntaan, käden taitoihin ja taiteisiin liittyviä juttuja, mutta myös äikkää ja matikkaa. Esim. eilen pojalla oli kotiohjelmassa liikuntaa, kuvista, äikkää ja tietsikkaa. Liikuntaa ja kuvista oli ollut koulussa, joten niitä ei sitten eilen kotona ollutkaan. Äikästä teki sen verran, että luki 4 sivua kirjaa (mikä on hurjan hieno saavutus, kun poika on lukenut vasta 3 viikkoa) ja sitten illalla teki vielä tietokoneella alkupolku ekaluokkaa. Tänään on ohjelmassa kotona roolileikki, matikkaa, liikuntaa ja iltasatu. Liikuntaa tuli jo koulussa, joten nyt on roolileikki menossa (nostaa sellaisista roolileikkilappusista leikin aiheen) ja tekee varmaan ylimääräistä matikkaa pari sivua ja illalla iltasatu sitten.



Taidan olla siis aika vaativa, mutta toisaalta näihin ei mene ihan hirveästi aikaa mihinkään, yleensä 10-15 minuuttia per " aine" paitsi joihinkin 30 min ja meillä on aika pitkät illat aikaa puuhastella, kun poika pääsee usein 12 koulusta ja illalla menee 20 nukkumaan eli siinä 8 tunnin aikana ehtii kyllä vapaastikin leikkiä ja puuhastella paljon.



Lapsella ikää siis 7 ja on ekalla luokalla.



Oma koulutukseni on FM.

Omat lapset eivät vielä ole koulussa, mutta välillä pohdin mahdanko olla liian vaativa tai osaamisesta palkitseva vanhempi. Vaan nyt huomasin, että en tooodellakaan ole sieltä vaativimmasta päästä. Onneksi. Taidankin Melban kirjoituksen innoittaman releata vielä vähän lisää. Lähdenkin tästä löystyttämään omaa pipoani; mihinkäs noilla lapsilla olisi kiire.

14:

Lähdenkin tästä löystyttämään omaa pipoani; mihinkäs noilla lapsilla olisi kiire.

eikö lapsella ole kavereita tai mitään muuta tekemistä kuin opiskella kotonakin.

Anna lapsen olla lapsi . Kyöllä pelkkä koulu riittää vielä pitkän aikaa



että kotonakin on lukujärjestys !!!!!!!!!!!!!! yritätkö päteä lapsesi kautta

lapsi raukka

On lapsella kavereita toki, mutta he ovat nyt tähän aikaan päivästä vielä koulun yhteydessä olevassa iltapäiväkerhossa, yleensä 17 asti.



Onko jonkun mielestä oikeasti kovin paljon jos lapsella on kotona toimintaa 2x 10-15 min päivässä kahdeksan tunnin aikana? Ainakin minun mielestä ihan päiväkodissa ja esikoulussakin oli taatusti sen verran ohjelmaa iltapäivisin.



Töihin en uskalla ihan vielä palata, kun on tuo 2kk vanha, sinällään ei kyllä liity tuohon mun töissä käymiseen tuo " kotilukujärjestys" , sillä se on ollut jo ennen kuin jäin kotiin. Ja jos lapsi on joskus väsyneempi tai on paljon läksyjä, niin eihän noita koti juttuja toki silloin tehdä. Nytkään pojalle ei ole tullut läksyjä neljään päivään, joten oikein nauttii siitä, että saa tehdä jotain eikä pelkästään rakentele legoilla kahdeksaa tuntia miinus ruokailut.

Päivittäin panen läksyjen teon käyntiin ja opastan lasta keskittymisessä (ohjaan huomion takaisin tehtäviin) ja joskus myös vaikeammissa tehtävissä. Lapsella on asperger, joten yksin tekemisestä ei tule mitään - vaikka hän osaisi, hän unohtaa kesken numeron piirtämisen mitä oli tekemässä. Teen siis enemmän kuin minun kuuluisi 10 vuotiaan lapsen äitinä, mutta se johtuu lapsen ongelmasta - ei tyhmyydestä vaan keskittymisvaikeudesta.



Vaadin lapseltani rehellistä yrittämistä. Hän on erityisluokalla ja halutessaan voisi selvitä tekemättä yhtään mitään. Itse asiassa koulussa he eivät tee yhtään mitään, eikä läksyjä koskaan tule. Vaadin kuitenkin kotona, että ikätason luokan normaalin (yleisen opetussuunnitelman mukaisen) kirjat tehtävät on tehtävä alusta loppuun. Koska koulussa lähinnä leikitään, tähän menee lapselta tunti tai pari joka päivä kotona. Jos lapsella olisi varsinaisia kognitiivisia oppimisvaikeuksia, vaatisin vähemmän, mutt ahän on oikeasti varsin fiksu - hänen nykyisessä koulussaan vain ei vaadita mitään.





lapsi on 10 v.



Minä olen FT, mutta en usko sillä olevan tässä väliä.

Minusta koulutuksellasi on väliä. Ehkä joku toinen ei pistäisi tikkua ristiin tuossa asiassa, vaan luottaisi koulun hoitavan kaiken.



ap

Olemme läsnä läksyjenteossa, ja tarkastamme läksyt, mies matikan, minä äikän ja kielet (ruotsi ja englanti). Näissä ei ole ongelmia, mutta reaaliaineet tuottavat tuskaa, joten niiden lukemiseen pitää painostaa ja kuulustella paaaljon. Se johtuu kaiketi siitä, että pojalla on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä, vaikka lukemaan oppkin jo 6-vuotiaana. Vasta neljännen luokan lopulla huomasin nämä vaikeudet, otin yhteyttä opettajaan, joka ei ollut edes huomannut.... Nyt poika käy erityisopettajan luona treenaamassa kerran viikossa. No, tämän vuoksi luen aina kokeeseen yhden kerran koealueen ääneen pojalle. Itse hän lukee alueen pari kertaa, mutta ääneen lukemalla varmsistan, että tulee oikein luetuksi. Poika on 11-vuotias. Itse olen yo-merkonomi.

Vierailija:

Miten paljon?

Mitä vaadit lapseltasi, miten ja kuinka paljon on opiskeltava?

Mikä on lapsen ikä?

Mikä on oma koulutuksesi?

Vaadin aika paljon,tehtävien on mentävä oikein,luemme kunnes onnistuu jne. Harjoittelemme myös omia " tehtäviä" ,lapsi kirjoittaa paljon ja laskee minun keksimiä tehtäviä. Lapsi on 8v. Minulla ei ole vielä koulutusta,opiskelen itsekin nyt vasta kun sain lapset nuorena ja olen vain ollut kotona.

Minä muistelen lapsuudestani, ettei minua vain autettu...tai harvoin autettiin.



ap

Lapseni luokalla on monta jotka eivät saa apua läksyjen teossa. Tyttöni kertoi.