Miten saan itseni lopettamaan flirttailun ja huomionhaun miehiltä? Joudun noloihin tilanteisiin. Innostun jos joku on ystävällinen.
En osaa olla rennon kaverillinen. Mietin, onkohan tukka hyvin. Alan puhumaan ihme juttuja, menen ahdistuneeksi ja jäykäksi, mutta yritän silti flirttailla.
Kommentit (16)
Mulla ainakin auttoi vanheneminen ja rupsahtaminen. Typeränhän näköistä kun tämmöinen äiti-ihminen muka kikattelisi tyttömäisesti. Hedelmällisyys laskee luonnostaankin naisilta niin biologinen valmiuskin flirttailulle vähenee kolmenkympin paikkeilla.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin auttoi vanheneminen ja rupsahtaminen. Typeränhän näköistä kun tämmöinen äiti-ihminen muka kikattelisi tyttömäisesti. Hedelmällisyys laskee luonnostaankin naisilta niin biologinen valmiuskin flirttailulle vähenee kolmenkympin paikkeilla.
Itse olen 36v ja kikattelen edelleen kaikkien jutuille. Enkä koe olevani myöskään mitenkään rupsahtanutkaan vielä, vaikka äiti-ihminen olen minäkin.
Relax vaan, ujous voi olla söpöä ja silloin ihan kenellä vaan voi vähän puhe puuroutua
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin auttoi vanheneminen ja rupsahtaminen. Typeränhän näköistä kun tämmöinen äiti-ihminen muka kikattelisi tyttömäisesti. Hedelmällisyys laskee luonnostaankin naisilta niin biologinen valmiuskin flirttailulle vähenee kolmenkympin paikkeilla.
Saattaa ne miehet kiinnostaa, vaikka hedelmällisyys olisi jo laskenut. Entä sitten jos kikattelet. Itse ujona ihmisenä toivon, että osaisin ottaa rennommin. Kun vanhuuden höppänyys vielä vähän himmentää vähäistä järkeä, niin kyllä kuule kikatuttaa.
Hyhhyh kuulostat ällöltä. Tottakai muistat flirttailla kaikille varattuillekin?
Miehille flirttailu on Suomessa paheksuttavaa, muille paitsi minulle. Flirttaile vaan jatkossakin.
Mun piti ihan opettelemalla opetella pois tuollaisesta, kun häiritsi myös tuollainen käytös itsessäni. Tiedostin asian ja aloin miettiä, kuinka käyttäydyn ihmisten seurassa. Aloin suhtautua KAIKKIIN korkeintaan kaverillisesti. Varjopuolena tässä on se, että myös ne oikeat paikat flirttailla saattaa tällöin jäädä hyödyntämättä... Mutta myöhemmin uskalsin sitten alkaa flirttaillakin, kun opin tunnistamaan tilanteet, joissa kannattaa olla neutraali.
Eli sanoisin, että jos asia häiritsee sinua itseäsi, niin siitä on mahdollista opetella pois. Mutta siihen voi mennä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
En osaa olla rennon kaverillinen. Mietin, onkohan tukka hyvin. Alan puhumaan ihme juttuja, menen ahdistuneeksi ja jäykäksi, mutta yritän silti flirttailla.
Vaan millaista vaihtoehtoa ole miettinyt käytöksellesi? - Totta on, että flirttailu on taitoa vaativa laji, koska aivan epäonnistuu siinä, niin se saattanee aiheuttaa pahennusta. Mutta toisaalta pahennusta voi aiheuttaa sekin, ettei vastaa toiselle yhtään mitään. - Toisaalta vastaus on sekin, ettei sano mitään, eikä tällainen tuppisuisuuskaan ole kovin tahdikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa olla rennon kaverillinen. Mietin, onkohan tukka hyvin. Alan puhumaan ihme juttuja, menen ahdistuneeksi ja jäykäksi, mutta yritän silti flirttailla.
Vaan millaista vaihtoehtoa ole miettinyt käytöksellesi? - Totta on, että flirttailu on taitoa vaativa laji, koska aivan epäonnistuu siinä, niin se saattanee aiheuttaa pahennusta. Mutta toisaalta pahennusta voi aiheuttaa sekin, ettei vastaa toiselle yhtään mitään. - Toisaalta vastaus on sekin, ettei sano mitään, eikä tällainen tuppisuisuuskaan ole kovin tahdikasta.
Ajattelin tästä lähin olla tekemättä aloitteita siihen. Odotan vaan että joku muu tekee, jos tekee, kärjistettynä. Silloin ei ainakaan ketään ärsytä flirttailu tai en ole ällö kuten joku sanoi.
ap
Mitä on flirttailu ja miten se eroaa tavallisesta juttelusta?
up