Mitä kriteerejä on siihen että pääsee tohtorikoulutettavaksi?

Siis väitöskirjan tekijäksi? Vai yliopiston palkkalistoille? Kyllähän jatko-opiskelijaksi on aika helppo päästä, mutta jos ihan palkkaa meinasit siitä saada, niin sitten onkin jo hankalampaa. Hyvä gradun arvosana ja erityisesti taito hankkia rahoitusta plussaa.

Kiinnostusta ja potentiaalia, näin tiivistettynä. Kannattaa miettiä, miksi haluaa tehdä väikkärin, mihin sitä tarvitsee/onko välttämätön? Jatko-opinnot vaatii todella motivaatiota, kaikenlaiset tunteet tulee siinä läpikäyneeksi.

Pienet rinnat.

Kun on graduvaiheessa saanut viimeistään hyviä kontakteja professoreihin. Rahoituksen saanti vaihtelee aloittain.

Otat suihin proffalta. Niin kuin Casey Anthony maksoi lakimieskulunsa.

Tarvitaan ylempi korkeakoulututkinto ohjaksi, sekä näyttöä siitä, että on potentiaalia oppia tekemään hyvää tieteellistä tutkimusta. Tämä potentiaali näytetään aikaisemmalla tutkimushistorialla (gradun arvosana pitää olla joku tietty, meillä vähintään 4/5, tsi esim työllä jossain tutkimuslaitoksessa) ja erinomaisella tutkimussuunnitelmalla. Oman laitokseni tohtoriohjelmaan otetaan nykyään vähän vaille puolet hakijoista.

Tohtoriohjelmaan pääsy ei takaa rahoitusta, mutta meille pyritään myös ottamaan vain sellaisia jatko-opiskelijoita, joille todennäköisesti pystytään järjestämään 3-4 vuotta rahoitusta.

Kiitos vastauksista :)

-ap

Mun mielestä olet saanut aika jyrkkiä vastauksia, ei siihen nähdäkseni juuri muuta vaadita kuin oma kiinnostus. Jos olet vähintään perusfiksu ihminen ja sinulla on normaalit sosiaaliset taidot (ei tarvitse olla mitenkään supersosiaalinen tms) niin ei kun professoreilta kyselemään. Oma aktiivisuus auttaa asian viemisessä eteenpäin, muttei edes aina sitä vaadita... Kaikenlaisista lyhtypylväistä olen nähnyt tohtoreita leivottavan. Joillain aloilla joutuu hakemaan itse rahoitusta (ehkä humanistisissa tieteissä) mutta ei muilla aloilla. Tsemppiä!

Eikö lisensiaattityötä enää vaadita? 

Omalla alallani 80-luvulla se oli lähes pakollinen. Vain supergradujen tekijät saattoivat aloittaa suoraan väikkäristä. 

Toki lisuri oli väitöskirjan pohjana ja käytännössä lisurin teko oli väitöskirjan tekoa. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö lisensiaattityötä enää vaadita? 

Omalla alallani 80-luvulla se oli lähes pakollinen. Vain supergradujen tekijät saattoivat aloittaa suoraan väikkäristä. 

Toki lisuri oli väitöskirjan pohjana ja käytännössä lisurin teko oli väitöskirjan tekoa. 

Ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö lisensiaattityötä enää vaadita? 

Omalla alallani 80-luvulla se oli lähes pakollinen. Vain supergradujen tekijät saattoivat aloittaa suoraan väikkäristä. 

Toki lisuri oli väitöskirjan pohjana ja käytännössä lisurin teko oli väitöskirjan tekoa. 

Ei.

Saako lisurin sentään tehdä vielä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö lisensiaattityötä enää vaadita? 

Omalla alallani 80-luvulla se oli lähes pakollinen. Vain supergradujen tekijät saattoivat aloittaa suoraan väikkäristä. 

Toki lisuri oli väitöskirjan pohjana ja käytännössä lisurin teko oli väitöskirjan tekoa. 

Ei.

Saako lisurin sentään tehdä vielä?

Saa mutta sillä ei nykyään saa edes naista

Saa tehdä, mutta aika turhaahan se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö lisensiaattityötä enää vaadita? 

Omalla alallani 80-luvulla se oli lähes pakollinen. Vain supergradujen tekijät saattoivat aloittaa suoraan väikkäristä. 

Toki lisuri oli väitöskirjan pohjana ja käytännössä lisurin teko oli väitöskirjan tekoa. 

Ei.

Saako lisurin sentään tehdä vielä?

Saa mutta sillä ei nykyään saa edes naista

Entä jos on rahoitus kahdeksi vuodeksi ja tekee siinä ajassa lisurin sen varalta ettei jatkorahoitusta tule?

Lisureita tekee nykyään enää ne, joilta loppuu mielenkiinto, jaksaminen tai rahoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö lisensiaattityötä enää vaadita? 

Omalla alallani 80-luvulla se oli lähes pakollinen. Vain supergradujen tekijät saattoivat aloittaa suoraan väikkäristä. 

Toki lisuri oli väitöskirjan pohjana ja käytännössä lisurin teko oli väitöskirjan tekoa. 

Ei.

Saako lisurin sentään tehdä vielä?

Saa mutta sillä ei nykyään saa edes naista

Entä jos on rahoitus kahdeksi vuodeksi ja tekee siinä ajassa lisurin sen varalta ettei jatkorahoitusta tule?

Minä sain aikanaan rahoituksen kahdeksi vuodeksi ja tein lisurin. Sen aikana selvisi, että tutkijan työ ei ole minun heiniäni. Ei sillä lisun lapulla ole mitään merkitystä työnhaussa ollut. Olise tutkimustyön aika kuitenkin kiintoisa vaihe elämää.

Lisurin saa tehdä vieläkin ja yhä useammin se on se mihin se jääkin. Lisuri on kuitenkin mitoitettu vain 60op arvoiseksi, eli vastaa yhden vuoden täysipäiväistä työskentelyä. Tuollainen on mahdollista saada kasaan jostain sopivasta työelämän projektistakin. Se 60op muodollisia jatko-opintoja on yleensä sitten helpompi homma kerätä kasaan.

Olikos se Sveitsissä missä oli käytössä ainakin teollisuusmatemaatikon tutkinto. Siis käytännössä toinen maisteri niin että kokonaisuuteen sisältyy syventävät opinnot matematiikasta ja jostain sopivasta sivuaineesta (esim. Fysiikka, tietojenkäsittely, taloustiede jne.) ja sitten ne muodolliset jatko-opinnot toisesta näistä. Päättötyö on normaalin gradun kokoinen 20op, mutta lisurintyönä tietenkin hiukan tiukemmin arvosteltava. Tarkoituksena että talouselämän palvelukseen saadaan sekä matikkaa että soveltavaa alaa ymmärtäviä. Tuota samaa periaatetta voitaisiin kyllä soveltaa useammankin aineen kanssa ja tuoda tuo tännekin.

Kiinnostusta, potentiaalia, riittävä arvosana gradusta sekä myötämielinen ohjaaja jolla on kontakteja tutkijakouluihin. Jos gradun tekeminen sujui ja kiinnosti, niin tutkimus voi olla sun juttu. Jos taas tökki ja ahdisti, niin älä jatka väikkäriin. Sitä on kaikenlaista vipeltäjää yliopistolla, mutta valitettavasti apua ei saa jos suksi ei itsellä luista.

Yliopistot ovat kiristäneet sisäänottokriteereitä todella paljon.

Haluavat sellaisia, joilla on mielessä tutkijan ura.

Iso osa valituista on kv-jatko-opiskelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Saa tehdä, mutta aika turhaahan se on.

Virkoihin on yleensä vaatimuksena jatkotutkinto eikä tohtorin tutkinto. Toki välkkärin tehneet menee noissa sitten aina ohi, mutta ei niitä eläkevirkoja enempää tarvitsekaan kuin yhden. Ja meneehän tuolla sitten maistereista ohitse...julkisella puolella.