Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Surkeat menestyjät -neuvoja kanssakulkijalle?

Vierailija
25.08.2017 |

Onko palstalla muita kaltaisiani? Olen oikeastaan työssäni aika huono. En ole tarpeekdi kurinalainen, enkä tarpeeksi systemaattinen ja oikeastaan tunnen huonosti edes itse käyttämiäni perusteorioita, muista puhumattakaan. Epäonnistun tämän tästä. Olen kuitenkin luova ja hyvä "tekemään susille häntiä" eli kääntämään epäonnistumiset johonkin sellaiseen asentoon, että ne näyttävät hyviltä tuloksilta, välillä alkuperäisiä suunnitelmia paremmilta. Siksi minus pidetään poikkeuksellisen hyvänä ja minulle työnnetään haastavia ja näyttäviä tehtäviä, projekteja, mahdollisuuksia ja ylennyksiä. . Ja vaikka oikeastaan olen poikkeuksellisen hyvän sijasta poikkeuksellisen huono, jotenkin minä selviän niistä kovalla työnteolla ja tuolla häntien luomisella. Ihmiset pitävät minua johtajahahmona, lähinnä kai siksi, kun näytän siltä, että minulla riskeistä huolimatta pitää hrmot - vaikka oikeastaan kyse on siitä, että tässä katastrofissa ei enää hermoilu auta.

Mutta kyllä mua silti hermostuttaa. Joku päivä mä en enää keksikään sitä häntää. Joku päivä joku tajuaa, miten surkea oikeasti olen. Ja tämä ei ole mikään huijarisyndrooma, tämä on ihan totta. Silloin mua odottaa nolous ja häpeä.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
25.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko palstalla muita kaltaisiani? Olen oikeastaan työssäni aika huono. En ole tarpeekdi kurinalainen, enkä tarpeeksi systemaattinen ja oikeastaan tunnen huonosti edes itse käyttämiäni perusteorioita, muista puhumattakaan. Epäonnistun tämän tästä. Olen kuitenkin luova ja hyvä "tekemään susille häntiä" eli kääntämään epäonnistumiset johonkin sellaiseen asentoon, että ne näyttävät hyviltä tuloksilta, välillä alkuperäisiä suunnitelmia paremmilta. Siksi minus pidetään poikkeuksellisen hyvänä ja minulle työnnetään haastavia ja näyttäviä tehtäviä, projekteja, mahdollisuuksia ja ylennyksiä. . Ja vaikka oikeastaan olen poikkeuksellisen hyvän sijasta poikkeuksellisen huono, jotenkin minä selviän niistä kovalla työnteolla ja tuolla häntien luomisella. Ihmiset pitävät minua johtajahahmona, lähinnä kai siksi, kun näytän siltä, että minulla riskeistä huolimatta pitää hrmot - vaikka oikeastaan kyse on siitä, että tässä katastrofissa ei enää hermoilu auta.

Mutta kyllä mua silti hermostuttaa. Joku päivä mä en enää keksikään sitä häntää. Joku päivä joku tajuaa, miten surkea oikeasti olen. Ja tämä ei ole mikään huijarisyndrooma, tämä on ihan totta. Silloin mua odottaa nolous ja häpeä.

Iin ja piti kysymäni, että jos kaltaisiani on muita, miten te selviätte tästä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän kolme