Säälin teidän lapsia jolle annatte karkkia roppakaupalla
Meidän lapset eivät juuri ikipäivänä edes ole maistaneet karkin karkkia. Hyvä että limsasta tietävät jotain. Tosin he ovat jo nyt täysi-ikäisiä eikä heille karkit ja limut näytä maistuneen vieläkään. Mutta opettavat lapsilleen myös ettei karkkia syödä. Toisin ovat nämä nykyajan pennut, karkkia mässätään joka viikko. Ei käydä juoksemassa,urheilemassa. Tilataan pelkkää pitsaa viikonloppuisin. Karkit päälle. Lihavuus taattu. Kyllä minä niin häpeän tätä nykynuorison karkinsyöntiä! Vielä vanhemmat opettavat juurta jaksaen kuinka karkkia ostetaan kaupasta!
Kommentit (11)
Jep jep. Taidankin ottaa vähän keksejä kahvin kanssa. Ja pojalle tarjotaan myös. Pipo on äärimmäisen löysällä täällä.
Voi terve taas näitä vanhempia!!! Minusta tuo on se sairasta jos mikä on....
Mä tiedän yhden tädin kanssa joka luulee että karkin kun mukula heittää huuleens niin on henki pois. Mutta hänen omia rasva sokeri leivonnaisia tuo sääntö ei koske laisinkaan. Melkein joka päivä on viimisen päälle rasvassa uivaa pannaria, lettua, pullaa, mokkapalaa ym.
Silleen samaa mieltä, että itse toivoisin ettei minulle olisi pienenä ehkä syötetty niin paljoa karkkia - tai pikemminkin, ettei äitini olisi itse syönyt niin paljon karkkia, niin ei olisi aina ollut kaapit herkkuja pullollaan. Olisi laittanut minut urheilemaan edes, en olisi ollut niin pullukka. Myöhemmällä iällä aloin itse liikkua ja vähensin karkinsyöntiä, ja olen ihan hyväkuntoinen ja tosi hoikka, mutta lapsuuden laiskottelu näkyy kyllä mielestäni edelleen liikkuvuudessa, kyllä se niin on että hyvä peruskunto ja etenkin just liikkuvuus tehdään paljolti lapsena, myöhemmällä iällä on tosi kova työ saavuttaa hyvää kehonhallintaa jos on ollut lapsena tosi passiivinen.
Mutta kun karkkia kerran kaupassa on saatavilla, niin ei siitä auta mörköäkään tehdä - silleen kasvatetaan syömishäiriöisiä lapsia. Kun itselläni joskus on lapsia, aion kannustaa liikunnan pariin ja näyttää itse hyvää esimerkkiä (=säännölliset ruoka-ajat ja kaksi lämmintä ateriaa päivässä, niin jää sokeristen välipalojen ja herkkujen syönti vähemmälle). En aio kieltää ostamasta karkkia kaupasta tai pitää tiukkaa linjaa karkkipäivistä - sen sijaan aion pitää huolta itsestäni ja antaa sen näkyä lapsille, aion ostaa kotiimme karkkia toisinaan mutta useammin itse leipoa ja paistaa esim. lettuja, käydä yhdessä lasten ja koiran kanssa lenkillä tai pyöräilemässä, panostaa siihen että ruoasta ja herkuista ja niiden syömisestä/syömättömyydestä ei tule elämän keskeisin asia eikä ruoasta tapa "palkita itseään". Omassa lapsuudessani ruoalla aina palkittiin, jos jossain asiassa onnistui, ja lohdutettiin jos epäonnistui. Omille lapsilleni haluan asenteen, että hyvä ruoka kuuluu jokaiseen päivään ja siitä tuleva mielihyvä ja siihen liittyvät sosiaaliset tilanteet ovat yksi ihana osa elämää, eivät palkinto/rangaistus/lohdutus jostain toisesta elämän asiasta.
Ehkä tämä on vain haihattelua.... mutta näin ainakin ajattelisin, että on ideaalia lasten kanssa toimia.
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän yhden tädin kanssa joka luulee että karkin kun mukula heittää huuleens niin on henki pois. Mutta hänen omia rasva sokeri leivonnaisia tuo sääntö ei koske laisinkaan. Melkein joka päivä on viimisen päälle rasvassa uivaa pannaria, lettua, pullaa, mokkapalaa ym.
Joo! Mäkin tunnen samanlaisia... Vanhemman polven ihmisiä? Just kaikki "nykyajan" jutut on niin epäterveellisiä, mut kaikki voissa ja sokerissa uitetut leivonnaiset ym, jotka on itse tehty, ovat enemmänkin kuin ok!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän yhden tädin kanssa joka luulee että karkin kun mukula heittää huuleens niin on henki pois. Mutta hänen omia rasva sokeri leivonnaisia tuo sääntö ei koske laisinkaan. Melkein joka päivä on viimisen päälle rasvassa uivaa pannaria, lettua, pullaa, mokkapalaa ym.
Joo! Mäkin tunnen samanlaisia... Vanhemman polven ihmisiä? Just kaikki "nykyajan" jutut on niin epäterveellisiä, mut kaikki voissa ja sokerissa uitetut leivonnaiset ym, jotka on itse tehty, ovat enemmänkin kuin ok!
Totta sinänsä, mutta on tässä sekin puoli asiaa, että irtokarkkeja voi puolihuomiossa napsia aivan järkyttävät määrät - jotkut lapset ja aikuisetkin voivat syödä pussillisen karkkia yksinään kertaistumalta, koska sokeriset karkit eivät täytä mahaa pitkäkestoisesti, vaan pikemminkin pian syönnin jälkeen lisäävät nälkää ja makeanhimoa (olen lukenut tästä jotain tutkimuksia, mutta moni on varmaan havainnut tämän ihan kokemuksesta). Sen sijaan joku mustikkapiirakka tai pannukakku sisältää muutakin kuin sokeria - kananmunaa, maitoa, voita. Epäterveellistä varmasti joo, mutta myös täyttää IHAN eri tavalla kuin karkki, koska siinä on muutakin kuin sokeria. Harva varmaan syö puolikasta mustikkapiirakkaa yksinään - tai jos syö, niin kyllä olo sen jälkeen on ihan eri kuin karkkipussillisen jälkeen.
Tavallaan pidän itseleivottuja juttuja "terveellisempänä" siksi, että yleensä se volyymi joka niitä syödään ei ole ihan älytön, jos istutaan yhdessä alas kahvipöytään ja syödään, ja niiden syöminen ei ole "mieletöntä" (vrt. yksin sohvalla syöty karkkipussi), eli yleensä tuollaisen kahvihetken jälkeen ei esim. laiteta heti lisää ruokaa - kun taas jos lapset napostelevat pitkin päivää karkkia, ja syövät päälle normaalit ruoat, niin syöty kalorimäärä on äkkiä jo tosi iso.
Sääli aivan rauhassa ja vapaasti. Maailmassa on isompiakin ongelmia kuin yks vitun karkkipussi!
Siis sun lapset ovat täysi ikäisiä ja just ja just tietävät mitä limpsa on? Ja he ovat vielä lisääntynneet:O
Miksi? Jos kerran olet omat lapsesi niin hyvin kasvattanut, että eivät karkkia syö eivätkä anna omienkaan lastensa syödä, niin miksi sinun pitäisi muiden puolesta hävetä. Pidä vain oma erinomaisuutesi hyvänäsi.