Millainen ois ihan oikeasti unelmien mies.
Millainen ois unelmien mies?
Mä haluaisin miehen, joka osaa nauraa positiivisella fiiliksellä mun kaistapäiselle innolleni milloin opetella historiallista miekkailua, milloin tukinuittoa, milloin djigitovka ja milloin seiväshyppyä. Jos innostuu mun kanssa, hyvä. Jos ei, lyttäämistä en haluaisi kuunnella, saati kiukkuilua.
Mä haluaisin miehen, joka osaa rauhoittua mun kanssa mökille takkatulen ääreen ja joka osaa lähteä mun kanssa festareille koko päiväksi huutamaan ääntä käheäksi. Joka lähtee mun kanssa leffaan, mäkkäriin, rannalle ja lenkille kaatosateeseen. Joka istuu tuntikausia katsomassa maratonilla liian monta jaksoa jotain sarjaa, kunnes mä saan nukahtaa kesken jakson miehen syliin.
Mä haluan elämäniloisen positiivisen miehen, jonka kanssa mä saan nauraa elämän vastoinkäymisille ja hölmöille mokailuille. Mä en jaksa murjottavaa, katkeraa ja pessimististä ihmistä. Ne syö kaiken positiivisuudeen ympäriltäänkin.
Mä haluaisin miehen, joka haluaa selviytyä myös elämän vastoinkäymisistä yhdessä. Jolle meidän parisuhde on asia, jonka eteen voi tehdä töitäkin, eikä vaan toivoa parasta. Joka ymmärtää, ettei parisuhde kestä jos sen ei halua kestävän. Ihmisen, joka voi ajatella, että se parisuhde oikeasti kestää kunnes kuolema meidät erottaa. Mä haluan miehen, joka ei lyö eikä petä.
Mä haluaisin miehen, joka ymmärtää, että toisinaan nuoruuden mielenterveysongelmat saattaa kipuilla. Ne ei näy arjessa, enkä mä ole mikään skitsofreenikko. Mä en ole vaarallinen itselleni enkä ympäristölleni, lähinnä minäkuvan ja sosiaalisten tilanteiden kanssa ollut ongelmia. Pääasiassa pää on kuitenkin kasassa ja hallinnassa. Silloin kun pää kuitenkin rakoilee, ois mukavaa jos se ukkeli älyäis vaan halata ja todeta, että olen hyvä tälläisenä.
Mä haluaisin miehen, joka ymmärtää, että mullakin on pahoja päiviä. Silloin lällykomedia ja levy suklaata on paikallaan. Se helpottaa mun elämää, se helpottaa miehen elämää.
Mä haluan miehen, joka älyää, että lemmikit on mulle tärkeitä. Mä kyllä hoidan ne itse, maksan ne itse ja niille on aina hoitopaikka lyhyelläkin ajalla - äkkilähtö Australian erämaahan ei jää kiinni elukoista. Mä en koskaan, KOSKAAN, halua kuulla eläimien olevan _vain_ eläimiä. En etenkään silloin, kun olen joutunut luopumaan yhdestä.
Mä haluan miehen, joka ei nää seksiä itsetyydytyksenä kahdestaan. Asenne "jokainen hoitaa oman orgasminsa" ei sytytä. Mä voin kyllä runkata itseni ihan yksinkin, joku ähisemään siihen välittämättä oikeasti musta ei kiinnosta. Mä haluan miehen jonka kanssa rakastella: niin pitkään ja siirappisesti kuin pikapanona keittiön pöydällä.
Mä haluan miehen, jolla on elämää myös meidän suhteen ulkopuolella. Mä haluan miehen, joka kykenee seisomaan omilla jaloillaan, elämään onnellisena elämäänsä. Mä haluan vastuuntuntoisen ihmisen, joka huolehtii elämästään ja itsestään.
Jatkuu seuraavassa viestissä!
Kommentit (25)
Kaikki kuvauksen kaltaiset miehet ovat joko varattuja tai homoja.
Minäpä kerron mitä tarvitset: monta miestä.
Vierailija kirjoitti:
Onnea yritykselle. Onhan noita mt-ongelmaisia miehiäkin olemassa.
Eipä ne mt-ongelmat haittaa mitään, jos ovat hallinnassa eivätkä vaikuta juurikaan elämään. En mä vaadi enemmän kuin voin itse antaa.
Vierailija kirjoitti:
Minäpä kerron mitä tarvitset: monta miestä.
Jaa. Montakohan miekkosta sitä tähän tarvitsisi tyydyttämään kaikki mun tarpeeni..? Ei taitais olla musta händläämään niin montaa kaksilahkeista.
Onnea yritykseen.. Saat olla aika kympin nainen jos tuollaisen meinaat pyydystää.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kuvauksen kaltaiset miehet ovat joko varattuja tai homoja.
Jossain vaiheessa ne varatutkin kai on sinkkuja olleet vai syntyykö Suomessa usein poikia jotka on jo luvattu liittoon?
Aika nopeasti luin kun kamalasti tekstiä. Kuulostaa vähän minun mieheltä mitä nyt se halusi lapsia. Vaikuttaa useammalta mieheltä parisuhteessa ketä tunnen. Se vaatii vain siihen toiseen tutustumista että tuo kaikki selviää.
Vierailija kirjoitti:
Aika nopeasti luin kun kamalasti tekstiä. Kuulostaa vähän minun mieheltä mitä nyt se halusi lapsia. Vaikuttaa useammalta mieheltä parisuhteessa ketä tunnen. Se vaatii vain siihen toiseen tutustumista että tuo kaikki selviää.
Ehkä tää johtuu siitä, että asun suht pienellä paikkakunnalla eikä ehdokkaita ole niin hirveästi, mutta en mä kyllä yhteenkään tälläiseen ole törmännyt. Ainakaan vapaana!
Mihen näkökulmasta: Haluat miehen joka omistautuu sinulle 24/7. Tekee kaiken haluamallasi tavalla, sinua huomioiden sekä jatkuvasti tukien ja palvoen. Mihen, joka toimii joka tilanteessa oikein ja nostaa sinut jalustimelle.
Toisaalta, haluat miehen joka hoitaa omaa elämää itsenäisesti, tulee toimeen sekä pitää huolta omasta elämästään.
Näillä kriteereillä saat olla 10 nainen ja lasket riman 8 mieheen.
Vierailija kirjoitti:
Mihen näkökulmasta: Haluat miehen joka omistautuu sinulle 24/7. Tekee kaiken haluamallasi tavalla, sinua huomioiden sekä jatkuvasti tukien ja palvoen. Mihen, joka toimii joka tilanteessa oikein ja nostaa sinut jalustimelle.
Toisaalta, haluat miehen joka hoitaa omaa elämää itsenäisesti, tulee toimeen sekä pitää huolta omasta elämästään.
Näillä kriteereillä saat olla 10 nainen ja lasket riman 8 mieheen.
Ööhm.. en. Tuohon on nyt vaan lueteltu ne asiat, joita mä haluan. Jos tota katsoo ja miettii, että ensinäkin mä totta kai olen valmis tarjoamaan sen saman huomioimisen, tuen ja palvonnan sille miehelle. Ei suhteen kuulu yksipuoleista olla, mutta se mitä mä teen tai olen ei varsinaisesti kuulu unelmamiehen ominaisuuksiin, joten jäi luonnollisesti vähemmälle. Ja kun miettiiä festareita, koti-iltoja ja sylikkäin sarjojen katsomista: ennen kaikkea mä haluan miehen joka haluaa samoja asioita kuin minä, en sellaista joka vaan suostuu niihin koska minä haluan.
Mä voin lähteä valittamatta miehen mukaan moottoripyöräilemään, vaeltamaan, kalastamaan minne mies nyt haluaa tai päästää sen miehen ystäviensä kanssa ilman mua. Ilman kiukuttelua tai mustasukkaisuutta. Mä voin tälläytyä edustusvaimoksi tilaisuuksiin tai istua pilkkihaalarissa järven jäällä, jos mies jommasta kummasta aktiviteetistä pitää.
Mä voin matkustaa miehen unelmien kohteisiin, mä lohdutan jos mies sitä tarvitsee ja mä kannustan kun mies pyrkii kohti unelmiaan.
Emmä tiedä, ehkä miehet sitten haluaa suhteeltaan vahvasti eri asioita, mutta mä koen että omalta kannalta katsottuna en kyllä vaadi enempää kuin annan.. Tätä saa fiksumpi avata jos ynmärtää miesten sielunelämää paremmin :D
Totta kai mä haluan miehen joka palvoo mua. Ja totta kai mä haluan miehen joka elää itse ja seisoo omilla jaloillaan. Ja tasan sen mä tarjoan myös miehelle.
Haluat hyväntuulisen täydellisen miehen, joka ymmärtää että sinä et ole täydellinen ja ongelmasi tulevat pintaan huonotuulisuutena ja silloinkin hän vain halailee.
Onnea etsintään. :)
Vierailija kirjoitti:
Haluat hyväntuulisen täydellisen miehen, joka ymmärtää että sinä et ole täydellinen ja ongelmasi tulevat pintaan huonotuulisuutena ja silloinkin hän vain halailee.
Onnea etsintään. :)
Saathan sinä sen tietysti näinkin tulkita jos haluat.
Mä haluan ap samanlaisen miehen! Kerro jos ja mistä löytyy. :)
Älä ap välitä. Palstamiesten mielestä ainoat sallittavat kriteerit on valkoihoinen, kantasuomalainen ja syrjäytynyt. Kannattaa vilkuilla korkeakoulujen humanististen alojen opiskelijoita. Tai työelämässä olevia, korkeakoulun käyneitä. Niistä voisi löytyäkin
Et sinä miestä halua, vaan naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kuvauksen kaltaiset miehet ovat joko varattuja tai homoja.
Jossain vaiheessa ne varatutkin kai on sinkkuja olleet vai syntyykö Suomessa usein poikia jotka on jo luvattu liittoon?
Kyllä ne viimeistään opiskeluaikana varataan. Seuraavan kerran niitä on hetkellisesti vapaalla neliviiskymppisenä.
Inhoan "festareita" ja kevyttä musiikkia. Enkä luota skitsofreenikkoihin.
Ikisinkkuko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nopeasti luin kun kamalasti tekstiä. Kuulostaa vähän minun mieheltä mitä nyt se halusi lapsia. Vaikuttaa useammalta mieheltä parisuhteessa ketä tunnen. Se vaatii vain siihen toiseen tutustumista että tuo kaikki selviää.
Ehkä tää johtuu siitä, että asun suht pienellä paikkakunnalla eikä ehdokkaita ole niin hirveästi, mutta en mä kyllä yhteenkään tälläiseen ole törmännyt. Ainakaan vapaana!
Tuossa on monia piirteitä jotka löytyy suuresta osasta ihmisiä mutta kuten sanoin se vaatii aikaa ja tutustumista kunnolla että selviää miten toinen käsittelee menneisyyttäsi, ongelmasi ja millainen on pitkällä tähtäimellä parisuhteessa. Ei noita asioita huomaa heti. Riskinä tietysti on että tuhlata aikaa ja tutustut väärään ihmiseen mutta ei se muuten selviä.
Koitan tässä jollain tavalla sano ettet jahtaa yksisarvista mutta sinun pitää olla kärsivällinen.
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkkuko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nopeasti luin kun kamalasti tekstiä. Kuulostaa vähän minun mieheltä mitä nyt se halusi lapsia. Vaikuttaa useammalta mieheltä parisuhteessa ketä tunnen. Se vaatii vain siihen toiseen tutustumista että tuo kaikki selviää.
Ehkä tää johtuu siitä, että asun suht pienellä paikkakunnalla eikä ehdokkaita ole niin hirveästi, mutta en mä kyllä yhteenkään tälläiseen ole törmännyt. Ainakaan vapaana!
Tuossa on monia piirteitä jotka löytyy suuresta osasta ihmisiä mutta kuten sanoin se vaatii aikaa ja tutustumista kunnolla että selviää miten toinen käsittelee menneisyyttäsi, ongelmasi ja millainen on pitkällä tähtäimellä parisuhteessa. Ei noita asioita huomaa heti. Riskinä tietysti on että tuhlata aikaa ja tutustut väärään ihmiseen mutta ei se muuten selviä.
Koitan tässä jollain tavalla sano ettet jahtaa yksisarvista mutta sinun pitää olla kärsivällinen.
Niinhän se on.. pitäisi vaan itse olla aktiivisempi, eikä odottaa prinssiä ja valkeaa ratsua. Mutta mä vaan inhoan pakkien antamista ja saamista. Ja kun se pitäisi tehdä niin monen monta kertaa..
Jos on rahukkia niin kummasti sitä naiset näkevät miehen muutkin hyvät puolet, mutta jos on köyhä niin naiset näkevät miehessä ainoastaan hänen huonot puolensa.
Ja totta kai mä haluan tarjota miehelle samat asiat. Tasapainoisen ihmisen, joka on valmis tekemään töitä suhteen eteen. Joka tukee, rakastaa ja hyväksyy. Mä olen normaalipainoinen normaalin näköinen ihminen. Mä olen ollut työelämässä ja mä opiskelen tällä hetkellä työllistävään fiksuun ammattiin. Mulla on hygienia kunnossa, mä huolehdin itsestäni. Mulla on siisti koti ja puhtaat vaatteet. Mä en odota, että mies olisi rikas, kunhan tulee omillaan toimeen (eikä jättäydy tukien varaan, sillä ei ole väliä vaikka palkka olisi vain tukien verran, kunhan se on palkkaa). Mä en odota että mies olisi Tom Hiddleston, Matt Boemer tai Emmanuel Macron. Kunhan miellyttää mun silmääni (eikä tää tarkoita yleisesti hyvännäköistä). Pituuskaan tuskin tulisi ongelmaksi, joskin kivahan se ois jos pituutta ois se 165cm (itse vähän alle, tavallaan se vähän pidempi mies on aina kivempi). Oikeastaan mä en haaveile mistään 2m miekkosesta, joku 170cm lienee kutakuinkin mulle optimi. Mua ei kiinnosta hiusten ei silmien väri.
Mä haluan asua maalla, mä en halua lapsia. Mä haluan spontaanin, turvallisen miehen. Ihmisen jonka kanssa pitää hauskaa, ihmisen jonka kanssa jakaa arjen, juhlan, surut ja ilot.
Mä en halua jännämiestä. Enkä sen enempään itsesäälissä rypevää, esineellistävää, pelkkää pillua ajattelevaa kilttimiestä, jonka itsetunto riippuu siitä saako se naisen vai ei. Mä haluan normaalin miehen. Joka pystyy sitoutumaan, mutta joka osaa seisoa omilla jaloillaan mikäli sopivaa naista ei sillä hetkellä löydy. Joka ei ota mua koska ei saa parempaa, vaan joka ottaa mut koska ei voisi kuvitella ketään muuta mun tilalleni.
Musta tuntuu, että mä etsin yksisarvista tai vähintään yhtä harvinaista taruolentoa