Lue keskustelun säännöt.
Mitä jos 18-vuotias tyttäreni onkin kaappilesbo tai vaikka trans?
17.08.2017 |
Saatan juu ylireagoida, kun nykyään joka tuutista tulee näitä elämäntarinoita sukupuoltaan vaihtaneista ja vielä enemmän homoseksuaaleista. Pakostikin olen alkanut miettiä myös omaa tytärtäni, joka on ollut koko ikänsä hyvin poikamainen eikä ole ikinä tuonut ainuttakaan poikaystävää kotiin tai maininnut edes sellaisista. Ymmärtäisin jos tyttäreni olisi sulkeutunut, mutta hän on hyvin sosiaalinen ja eloisa tyttö. Koko hänen suuri ystäväpiirinsä vaan kostuu pelkistä ikäisistään tytöistä. Noin 5. luokalta asti tyttö on ostanut kaikki vaatteensa poikien osastolta ja myös hänen hiuksensa ovat erittäin lyhyet. Aluksi luulimme tuon olevan pelkkä vaihe, jonka luulimme menevän äkkiemmin ohitse jos emme vastusta sitä. No tämä "vaihe" on vuosien kuluessa vain pahentunut.
Olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen tyttäreni elämään, vaikka hänen tyylinsä hieman erikoinen onkin. Ihmettelen vaan poikaystävien puutetta nuorelta naiselta. Mikäli tyttäreni onkin lesbo, tahtoisin hänen luottavan meihin tarpeeksi kertoakseen sen. Kaikesta päätellen hän on ainakin tällä hetkellä laajasti hyväksytty ikäistensä keskuudessa ja toivon sydämestäni, ettei mikään muuttaisi sitä.
En ole mielestäni mikään suvaitsematon juntti, mutta tällaisella anonyymilla palstalla uskallan paljastaa pelkääväni hirveästi tyttäreni trans mahdollisuutta. Haluaisin kuulla miten muille poikamaisille tytöille on lopulta käynyt? Ovatko he paljastuneet lesboiksi, tulleet poikamaisiksi heteroiksi, muuttuneet tyttömäisiksi heteroiksi vai jopa tahtoneet muuttua kokonaan miehiksi? Ei kai tuo jälkimmäinen nyt kuitenkaan kovin todennäköistä ole?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Eikai sillä väliä ole, kunhan löytää jonkun jota rakastaa ja joka rakastaa takas? Näin minä ajattelen,puuttumatta lasteni valintoihin koska ne eivät minulle kuulu.
No eihän kukaan tahdo lapselleen ehdoin tahdoin vaikeaa elämää. Sitä pieneen vähemmistöön kuuluminen pakostikin olisi, vaikka hänen läheisensä hänet tietysti hyväksyisivätkin olipa hän millainen tahansa. Äitinä pelkäisin myös isoja operaatioita ja lääkityksiä, joita sukupuolen vaihtaminen vaatisi lapseltani.
Olen jopa monesti vihjannut tyttärelle, että mielellämme tutustuisimme mahdolliseen kumppaniinkin, poika- tai tyttöystävään. Me hyväksyisimme hänet minkälaisena tahansa, muu maailma on se, jonka puolesta pelkään tyttären erikoisuutta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä tytärtäsi ei vain kiinnosta ns. perus naiselliset jutut kuten meikkaaminen tai hiusten laitto? Tai jospa hän ei olekaan niin seksuaalinen ihminen ylipäätään?
Ai kauheaa! Kyllä olisi kannattanut jättää tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä tytärtäsi ei vain kiinnosta ns. perus naiselliset jutut kuten meikkaaminen tai hiusten laitto? Tai jospa hän ei olekaan niin seksuaalinen ihminen ylipäätään?
Ehkä niin. Toivoisin, ettei tyttäremme tarvitsisi salata meiltä mitään. En ole vaan ennen kuullut teinitytöstä, joka ei olisi kiinnostunut pojista ellei sitten ole muutenkin sulkeutunut, mitä oma tyttöni ei ole. Tuntuu, että kaikki läheiset ihmiset ovat alkaneet ihmetellä poikaystävän puutetta tyttären tyylin lisäksi.
ap
Ap, olen transmies.
Uskon, että sinulle on äitinä tärkeää se, mikä minunkin äidilleni. Lapsen onnellisuus, ei se, ketä hän rakastaa ja kuka rakastaa häntä, tai mitä sukupuolta hän sitten loppuenlopuksi on.
*
Ymmärrän, että jokainen vanhempi pelkää lapsensa puolesta. Vähemmistöasemaan liittyy tietty riski itsessään, syrjintä nyt esimerkkinä.
(Leikkauksiin ja lääkehoitoijin liittyy riskejä, mutta näistä kyllä informoidaan sukupuolenkorjausta läpikäyvää - ihan sama kuin missä tahansa hoidossa tjsp).
*
Mitä tulee tuohon pukeutumis-/tyylikysymykseen. Se voi kertoa jotain tai olla kertomatta. Usko pois, mutta osa lesboista on feminiinisiä, osa hetskunaisista suosii hyvinkin poikamaista tyyliä ja niin edelleen. Transmiehetkään ei aina esim. käytä miesten vaatteita ennen transitiota. All in all, meitä on kaikissa ryhmissä moneen junaan. Anna lapselle aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai mitä jos siitä tulee persu? Mikä häpeä koko suvulle.
Eikai sillä väliä ole, kunhan löytää jonkun jota rakastaa ja joka rakastaa takas? Näin minä ajattelen,puuttumatta lasteni valintoihin koska ne eivät minulle kuulu.