Ei ZERO WASTE vaan LESS WASTE. Jaa vinkkisi.

Litran jogurttipurkki monen pienen muovisen purkin sijaan.

Koira, kanoja ja komposti (ruokahävikin minimointi). Kestokassit. Kauppaan vain kerran viikossa (vähemmän autolla ramppaamista). Jätteitten huolellinen lajittelu kotona. Vihannekset ja hedelmät mahdollisuuksien mukaan pussittomina, muuten pieniä, kevyitä kangaskasseja. Ruuan valmistus tuoreista raaka-aineista, ei eineshöttöjä pakkauksineen. Esim. jäätelörasioiden kierrätys pakasterasioiksi. 

Pestävä tiskirätti, esimerkiksi bambuinen tai pellavainen. Saippuoiden ja shampoiden vaihtaminen palaversioihin. Kestohedelmäpussit ja hedelmien ostaminen mieluummin irtona kuin valmiiksi pakattuina.

Vierailija kirjoitti:

Pestävä tiskirätti, esimerkiksi bambuinen tai pellavainen. Saippuoiden ja shampoiden vaihtaminen palaversioihin. Kestohedelmäpussit ja hedelmien ostaminen mieluummin irtona kuin valmiiksi pakattuina.

Olisiko sulla vinkata hyvää telinettä palasaippualle? Että saippua kuivaisi, mutta ei sotkisi pöytää.

Minullakin kestorätit käytössä. Oikein mainiosti kestävät toistuvia pesuja keittiöpyyhkeiden seassa.

Käytän vanhoja käytöstä poistettuja puuvillavaatteita rätteinä. Joskus tosin heitän suoraan roskiinkin, jos siivoan jotain todella likaista.

Nimitys mainituille toimille on "piipertäminen". Mitään todellista vaikutusta ei millään mainituilla elämänmuutoksilla ole yhtään mihinkään. Moni muutos voi myös olla haitallinen. Onko järkeä vaihtaa muovipussi paperipussiin, kun muovi kuitenkin tehdään maan alta pumpatusta öljystä siinä missä paperia varten pitää Etelä-Amerikassa hakata sademetsää pois, jotta voidaan istuttaa kuitupuuksi eukalyptusta...

Kaikkein suurin ongelma luonnolle on elintilan katoaminen. Tarkoittaa käytännössä pinta-alaa, hehtaareja, joissa eliöt vähemmän yllättäen elävät. Järkevintä olisikin hyödyntää teknologioita ja valintoja, jotka tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn suhteessa käytettyyn pinta-alaan, eivätkä vaatisi esimerkiksi sademetsien hakkuita tai laajojen peltoalojen valtaamista eliöiltä. No mitäkö tekee länkkärikuluttuja? Ostaa luomua, jotta pinta-alaa kuluu 40 % enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa. Ja luonto kiittää.

Merten happamoituminen on myös yksi suurimmista ongelmista. Johtuu hiilidioksidipäästöistä, jotka imeytyvät valtameriin. Energiantuotanto fossiililla polttoaineilla tämän pääasiallisesti aiheuttaa. Olisiko sille reaalimaailmassa toimivaa vaihtoehtoa, joka olisi samalla taloudellinen, turvallinen ja skaalautuva? Löytyy yksi tuotantomuto, nimittäin ydinvoima, senhän avulla ranskalaisetkin tuottavat vain 1/10 siitä hiilidioksidimäärästä per henkilö per wattitunti verrattuna saksalaiseen. No mitäkö iso osa kuluttajista sitten valitsee? No merten happamoitumisen tietenkin, koska aivonsa eivät kykene prosessoimaan mitään niinkään yksinkertaista kuin kuolemantapauksia per tuotettu terawattitunti tai ilmanpäästöjä per capita. "Hui paha atomi, valitsenpa mieluummin maailmanlopun".

Ylikalastaminen on myös valtava ongelma. Kalojen määrä on vajonnut alle puoleen sitten 1970-luvun. Samalla on puolittunut merinisäkkäiden ja lintujen määrä, koska vaikutukset ravintoketjuun. Eikä kalastus suinkaan vähene, vaan kasvaa. Mutta kerropa kuluttajalle, että vuonna 2048, 31 vuoden kuluttua, ei merissä kalaa ole käytännössä enää yhtään, niin uskooko se? Pitää varmasti kertojaa sekopäänä, kun eihän tällaisesta kuitenkaan uutisoida joka päivä, vaan kerran vuodessa tai jotain, niin että ehtii unohtumaan. Onneksi kalankasvattamot tuottavat nykyään puolet kaikesta kalasta. Niitä olisi vähän pakko suosiakin, mutta näkyykö lakialoitetta luonnonkalojen rajoittamiselle tai jopa kieltämiselle? Ei näy. Onko vika äänestäjässä vaiko kansanedustajassa? En tiedä, taidanpa äänestää missiä eduskuntaan tänä vuonna enkä gladiaattoria, ehkä se tietää paremmin tai vähintäänkin vaihtaa puheenaiheen maahanmuuttoon eikä johonkin tylsään maailmanloppuun.

Normi kierrätysten (paperi, muovi, lasi jne.) lisäksi pidän eteisessä kierrätysnurkkaa, eli hyllyä josta saa kylässäkävijät ottaa mitä haluavat. Yleensä siellä on pokkareita, lehtiä, vaatteita. Tällä hetkellä mm. hiuslakkapullo josta kerran olen suihkauttanut ja todennut olevani jollekin ainesosalle allerginen ja kannellinen muovipurnukka (elintarvikemuovia) jolle ei vain näytä olevan meillä käyttöä.

Hauska tuo kodin kierrätysnurkka (nro 6) ! 

Tuollainen pitäisi olla joka taloyhtiössä, tosin sillä edellytyksellä, että jonkun vastuulla olisi pitää se siistinä ja korjata pois tavarat, jotka eivät näytä liikkuvan.

Älä hanki lapsia. Kondomit tuottavat aika hitosti vähemmän jätettä kuin yhden ihmisen päästöt.

Vierailija kirjoitti:

Nimitys mainituille toimille on "piipertäminen". Mitään todellista vaikutusta ei millään mainituilla elämänmuutoksilla ole yhtään mihinkään. Moni muutos voi myös olla haitallinen. Onko järkeä vaihtaa muovipussi paperipussiin, kun muovi kuitenkin tehdään maan alta pumpatusta öljystä siinä missä paperia varten pitää Etelä-Amerikassa hakata sademetsää pois, jotta voidaan istuttaa kuitupuuksi eukalyptusta...

Kaikkein suurin ongelma luonnolle on elintilan katoaminen. Tarkoittaa käytännössä pinta-alaa, hehtaareja, joissa eliöt vähemmän yllättäen elävät. Järkevintä olisikin hyödyntää teknologioita ja valintoja, jotka tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn suhteessa käytettyyn pinta-alaan, eivätkä vaatisi esimerkiksi sademetsien hakkuita tai laajojen peltoalojen valtaamista eliöiltä. No mitäkö tekee länkkärikuluttuja? Ostaa luomua, jotta pinta-alaa kuluu 40 % enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa. Ja luonto kiittää.

Merten happamoituminen on myös yksi suurimmista ongelmista. Johtuu hiilidioksidipäästöistä, jotka imeytyvät valtameriin. Energiantuotanto fossiililla polttoaineilla tämän pääasiallisesti aiheuttaa. Olisiko sille reaalimaailmassa toimivaa vaihtoehtoa, joka olisi samalla taloudellinen, turvallinen ja skaalautuva? Löytyy yksi tuotantomuto, nimittäin ydinvoima, senhän avulla ranskalaisetkin tuottavat vain 1/10 siitä hiilidioksidimäärästä per henkilö per wattitunti verrattuna saksalaiseen. No mitäkö iso osa kuluttajista sitten valitsee? No merten happamoitumisen tietenkin, koska aivonsa eivät kykene prosessoimaan mitään niinkään yksinkertaista kuin kuolemantapauksia per tuotettu terawattitunti tai ilmanpäästöjä per capita. "Hui paha atomi, valitsenpa mieluummin maailmanlopun".

Ylikalastaminen on myös valtava ongelma. Kalojen määrä on vajonnut alle puoleen sitten 1970-luvun. Samalla on puolittunut merinisäkkäiden ja lintujen määrä, koska vaikutukset ravintoketjuun. Eikä kalastus suinkaan vähene, vaan kasvaa. Mutta kerropa kuluttajalle, että vuonna 2048, 31 vuoden kuluttua, ei merissä kalaa ole käytännössä enää yhtään, niin uskooko se? Pitää varmasti kertojaa sekopäänä, kun eihän tällaisesta kuitenkaan uutisoida joka päivä, vaan kerran vuodessa tai jotain, niin että ehtii unohtumaan. Onneksi kalankasvattamot tuottavat nykyään puolet kaikesta kalasta. Niitä olisi vähän pakko suosiakin, mutta näkyykö lakialoitetta luonnonkalojen rajoittamiselle tai jopa kieltämiselle? Ei näy. Onko vika äänestäjässä vaiko kansanedustajassa? En tiedä, taidanpa äänestää missiä eduskuntaan tänä vuonna enkä gladiaattoria, ehkä se tietää paremmin tai vähintäänkin vaihtaa puheenaiheen maahanmuuttoon eikä johonkin tylsään maailmanloppuun.

Asiaa!

t. vihreitä äänestävä mies

ei turhaa elektroniikka, kannattaa ostaa käytettyjä puhelimia yms jos tarvitsee uuden. (järkyttävä määrä tulee turhaa saastetta kun ihmiset vaihtavat esim. puhelin liian usein van koska saatava uusi)

kannattaa syödä sen mukaan mitä on tarjolla, tehdä mahdollisemman paljon ruokaa itse ja suosia sitä mikä on tuotettu lähellä

lainata muilta ja lainata itse muille mitä itsellä on jos ei sitä sillä hetkellä tarvitse 

suosia kaikessa luonnon materiaaleja ja niitäkin vain sen mitä tarvitsee 

kimppa kyydit

ei turhia myrkkyjä ja kemikaaleja kodin puhdistukseen (nämä hurjat myrkyt päätyvät vesistöihin)

Meillä on työpaikan kahvihuoneessa sivupöytä, jonne saa tuoda kierrätystavaroitaan, jotka haluaa lahjoittaa. Kirjoittaa vaan "saa ottaa" niin kaikki tekee kauppansa. Itse toin sinne säilöntäaikaan puhtaita lasipurkkeja, sain sieltä työkaverin nimikoituja lakanoita ompeluprojekteihin. Kaveri toi teiniksi kasvaneen tyttärensä lelukoruja, kaikki menivät pienten tyttöjen iloksi.

Älä osta pirkka minidonitseja. Järkky muovipakkaus.

Syön töissä eväitä. Näin tulee kaikki ruuantähteet kotoa syötyä seuraavana päivänä, tai jos niitä jäi paljon, niin pakastimen kautta valmiina annoksina pakastettuina.

Eväät kuljetan pestävissä rasioissa, en kertakäyttöpusseissa, enkä varsinkaan osta kaupata yksittäispakattuina, vaan raaka-aineina.

Vielä kun tulisi meillekin sellainen kauppa jossa voi ostaa omaan astiaan. Äiti muistaa vielä ajan jolloin maitokin ostettiin omaan tonkkaan, voi, sokeri, makkara paperiin käärittynä.

Maitokaupat ja palvelutiskit takaisin!

Vierailija kirjoitti:

Olisiko sulla vinkata hyvää telinettä palasaippualle? Että saippua kuivaisi, mutta ei sotkisi pöytää.

Pesusienen päällä pidän omaani. (:

Osta vain se mi syöt. Pyri hankkimaan käytettynä minkä vain voit. Valitse kaupassa kahdesta samanlaisesta joka on vähemmän pakattu tai pakkaus helpompi kierrättää.

Itse ostan ruuan muoviin pakattuna, poltetaan energiaksi ja lisää säilyvyyttä vähintään 50%, jolloin hävikki ruokaketjussa minimoituu. Pyrin ostamaan vain sen verran mitä käytän. Lajittelen roskat kolmeen astiaan, palaviin, kompostoitaviin ja metalleihin. Harvakseltaan sitten spessua kuten lamppuja tai pattereita jotka menee omia teitään myyntipisteisiin. Meillä on puulämmitys, ja poltan energiaksi kaiken palavan jätteen, jota on suurin osa. Päästöt minimaaliset sopivassa polttolämpötilassa, verrattuna rahtaamiseen käyttöpaikalta jonnekin (työvoima, kuljetus, käsittely jne.), sitten pihan perällä komposti jossa biojätteestä syntyy lannoketta kasvimaalle. 

Kasvimaa / hyötypuutarha on keskeinen kesäkauden ravinnon tuottaja, lisäksi isot pakastimet talveksi säilöntää varten. Tiputtaa ruokakustannuksia ja tontin viljely on mukavaa hommaa. Kohta menen esim. poimimaan viinimarjoja mehuja varten.

Tarkoitus on remontoida piharakennukseen kompostoiva ulkohuussi, siitä saa niinikään potkua kasvimaalle, ja vesiklosetin käyttö tippuu merkittävästi ja näin juomaveden hukkaaminen.

Luonnollisestikaan mehuja tai pullovesiä ei osteta, vaan tehdään itse tai juodaan raanasta. Säästyy rahaa ja luontoa.

Palasaippuaan en ole siirynyt, mutta täytän pumppusaippuan aina isosta foxtelin kolmen litran saippuakanisterista, näin säästää merkittävästi.

Kauppakassit kestona, mahdollisimman vähän puolivalmisteita tai eineksiä, tavoite kokata ruoka itse tehtynä, säästöä ja vähemmän pakkauksia.

Lisäksi pyrin yhdistämään kaikki autoilua vaativat käynnit (kauppa, tankkaus, kirjasto, sukulaisvierailu, uinti/jumpat tms. työmatkan yhteyteen, vähentää edestakaisin ajelua merkittävästi ja säästää polttoainetta, eli rahaa ja ympäristöä.

Olen vähentänyt talouspaperin käyttöä minimiin ottamalla astiapyyhkeen kaveriksi pyyhkeen hedelmien ja vihannesten kuivausta varten.

Pyöräilen töihin. Auto pakko olla, mutta ei sitä tarvitse käyttää kaikkeen.

Roskareetta kirjoitti:

Jaettaisiinko sellaisia tavallisen tallaajan keinoja vähentää jätteiden syntymistä. Aloitetaan ilmeisellä, eli kestokassit.

Käytän myös pyykinpesuainetta vain puolet tai kolmanneksen suositellussa ja hyvin tulee puhtaaksi. Hammaslankaimia käytän niin pitkään kuin pysyy hyvänä. Ja tiedän kyllä, että pelkkä lanka ajaisi saman asian, mutta koen sen käytön niin vaivalloisena, että jäisi käyttämättä kokonaan.

Kuukuppia, kestotalouspaperia ja pesupähkinöitä harkitsen.

Jaa omat konstisi!

Hammaslääkärini suositteli Plackers-hammaslankaimia koska ne voi pestä tiskikoneessa ja käyttää uudestaan monta kertaa.