Päivähoito ei pilaakaan lapsia

Jännä, että kommentteja ei yhtäkkiä satelekaan, kun on tutkimustietoa siitä, ettei päivähoito ole kaiken pahan alku ja juuri.

Otkikosta unohtui sana laadukas. Suomalainen päivähoito ei ole laadukasta, se on säilyttävää. Tämän mahdollistavat varhaiskasvattajat itse, jotka viettävät mieluummin aikaa suunnittelemalla, mitä lasten kanssa tehdä kuin olemalla lasten kanssa. Viime keväänä lapseni ryhmän ainoa aikuinen oli työkokeilussa oleva nuori, koulutettu väki ei ehtinyt olemaan lasten kanssa todennäköisesti lainkaan. Tiedän tämän siksi, että lapsella on hyvin vaihtelevat hoitoajat ja joka kerta lasta viedessäni ja hakiessani paikalla oli vain tämä nuori, oltiinpa sisällä tai ulkona. Muutama kerta on sattumaa, mutta asia toistui päivittäin, ei kyse enää voinut olla sattumasta. Toinen ja kolmas hoitaja eivät joka kerta voineet olla sisällä pissittämässä muita lapsia tai käväisemässä tarvikevarastolla.

Joten laadukas päivähoito ei ole lapselle pahaksi - eikä muuten ole laadukas kotihoitokaan.

Itsellä pisti silmään väite, että optimaalinen lapsiryhmän koko olisi lapsen ikä+2. Jos näin on niin suurperheet tulisi kieltää vahingollisena kasvuympäristönä.

Vierailija kirjoitti:

Otkikosta unohtui sana laadukas. Suomalainen päivähoito ei ole laadukasta, se on säilyttävää. Tämän mahdollistavat varhaiskasvattajat itse, jotka viettävät mieluummin aikaa suunnittelemalla, mitä lasten kanssa tehdä kuin olemalla lasten kanssa. Viime keväänä lapseni ryhmän ainoa aikuinen oli työkokeilussa oleva nuori, koulutettu väki ei ehtinyt olemaan lasten kanssa todennäköisesti lainkaan. Tiedän tämän siksi, että lapsella on hyvin vaihtelevat hoitoajat ja joka kerta lasta viedessäni ja hakiessani paikalla oli vain tämä nuori, oltiinpa sisällä tai ulkona. Muutama kerta on sattumaa, mutta asia toistui päivittäin, ei kyse enää voinut olla sattumasta. Toinen ja kolmas hoitaja eivät joka kerta voineet olla sisällä pissittämässä muita lapsia tai käväisemässä tarvikevarastolla.

Joten laadukas päivähoito ei ole lapselle pahaksi - eikä muuten ole laadukas kotihoitokaan.

Tutkimuksissa, joissa oli löydetty yhteys päivähoidossa olemisen ja pärjäämisen välillä (huom., keskimääräisesti näin on, kritiikkinä ei kannata kertoa subjektiivisia kokemuksia siitä, miten teillä ainakin lapsi pärjää hyvin), ei ollut mainintaa hoidon laadukkuudesta tai ei-laadukkuudesta.

Up.

Todella hämmentävää, että tämä vaietaan kuoliaaksi. Ja kohta jossakin ketjussa taas haukutaan työssä käyviä äitejä?

Vierailija kirjoitti:

Itsellä pisti silmään väite, että optimaalinen lapsiryhmän koko olisi lapsen ikä+2. Jos näin on niin suurperheet tulisi kieltää vahingollisena kasvuympäristönä.

Ainakin lestadiolaisperheet ovat varsin vahingollinen kasvuympäristö.

T; ex-lesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otkikosta unohtui sana laadukas. Suomalainen päivähoito ei ole laadukasta, se on säilyttävää. Tämän mahdollistavat varhaiskasvattajat itse, jotka viettävät mieluummin aikaa suunnittelemalla, mitä lasten kanssa tehdä kuin olemalla lasten kanssa. Viime keväänä lapseni ryhmän ainoa aikuinen oli työkokeilussa oleva nuori, koulutettu väki ei ehtinyt olemaan lasten kanssa todennäköisesti lainkaan. Tiedän tämän siksi, että lapsella on hyvin vaihtelevat hoitoajat ja joka kerta lasta viedessäni ja hakiessani paikalla oli vain tämä nuori, oltiinpa sisällä tai ulkona. Muutama kerta on sattumaa, mutta asia toistui päivittäin, ei kyse enää voinut olla sattumasta. Toinen ja kolmas hoitaja eivät joka kerta voineet olla sisällä pissittämässä muita lapsia tai käväisemässä tarvikevarastolla.

Joten laadukas päivähoito ei ole lapselle pahaksi - eikä muuten ole laadukas kotihoitokaan.

Tutkimuksissa, joissa oli löydetty yhteys päivähoidossa olemisen ja pärjäämisen välillä (huom., keskimääräisesti näin on, kritiikkinä ei kannata kertoa subjektiivisia kokemuksia siitä, miten teillä ainakin lapsi pärjää hyvin), ei ollut mainintaa hoidon laadukkuudesta tai ei-laadukkuudesta.

ko. Iltalehden artikkelissa sana laadukas päivähoito oli esitetty useaan otteeseen tutkimustuloksista kertomisen yhteydessä. Outoa, että toimittaja ottaa adjektiivin mukaan, vaikka sitä ei itse tutkimuksessa ole käytetty. Toisaalta mitä on päivähoidon laadukkuus - Suomessa se olisi sitä, että lain minimi täytetään?

Klassisessa ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että päivähoidolla on voimakas vaikutus syrjäytyneiden lasten pärjäämiseen myöhemmässä elämässä. Harmi, että tutkimusta referoitaessa unohdetaan aina kertoa, että ko. tutkimusryhmässä oli koko ajan paikalla 1 aikuinen 3 lasta kohti. Todennäköisesti kuka tahansa lapsi hyötyisi siitä,että hänellä olisi jatkuvasti vierellä korkeakoulututkinnon suorittanut motivoitunut hoitaja/ohjaaja sekä tutkijaryhmä tarkkailemassa tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otkikosta unohtui sana laadukas. Suomalainen päivähoito ei ole laadukasta, se on säilyttävää. Tämän mahdollistavat varhaiskasvattajat itse, jotka viettävät mieluummin aikaa suunnittelemalla, mitä lasten kanssa tehdä kuin olemalla lasten kanssa. Viime keväänä lapseni ryhmän ainoa aikuinen oli työkokeilussa oleva nuori, koulutettu väki ei ehtinyt olemaan lasten kanssa todennäköisesti lainkaan. Tiedän tämän siksi, että lapsella on hyvin vaihtelevat hoitoajat ja joka kerta lasta viedessäni ja hakiessani paikalla oli vain tämä nuori, oltiinpa sisällä tai ulkona. Muutama kerta on sattumaa, mutta asia toistui päivittäin, ei kyse enää voinut olla sattumasta. Toinen ja kolmas hoitaja eivät joka kerta voineet olla sisällä pissittämässä muita lapsia tai käväisemässä tarvikevarastolla.

Joten laadukas päivähoito ei ole lapselle pahaksi - eikä muuten ole laadukas kotihoitokaan.

Tutkimuksissa, joissa oli löydetty yhteys päivähoidossa olemisen ja pärjäämisen välillä (huom., keskimääräisesti näin on, kritiikkinä ei kannata kertoa subjektiivisia kokemuksia siitä, miten teillä ainakin lapsi pärjää hyvin), ei ollut mainintaa hoidon laadukkuudesta tai ei-laadukkuudesta.

ko. Iltalehden artikkelissa sana laadukas päivähoito oli esitetty useaan otteeseen tutkimustuloksista kertomisen yhteydessä. Outoa, että toimittaja ottaa adjektiivin mukaan, vaikka sitä ei itse tutkimuksessa ole käytetty. Toisaalta mitä on päivähoidon laadukkuus - Suomessa se olisi sitä, että lain minimi täytetään?

Klassisessa ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että päivähoidolla on voimakas vaikutus syrjäytyneiden lasten pärjäämiseen myöhemmässä elämässä. Harmi, että tutkimusta referoitaessa unohdetaan aina kertoa, että ko. tutkimusryhmässä oli koko ajan paikalla 1 aikuinen 3 lasta kohti. Todennäköisesti kuka tahansa lapsi hyötyisi siitä,että hänellä olisi jatkuvasti vierellä korkeakoulututkinnon suorittanut motivoitunut hoitaja/ohjaaja sekä tutkijaryhmä tarkkailemassa tilannetta.

Jep, paitsi että jutussa kerrottiin "useista kansainvälisistä tutkimuksista" ja esim. professori Erolan suomalaisessa tutkimuksessa (2016) näin ei ollut. Kukaan tutkija ei yleistä asiaa yhden tutkimuksen perusteella.