Ystävän käytös loukkaa syvästi, miten toimisitte tilanteessani?
Kun tapaamme ystäväni kanssa, meillä on aina (poikkeuksetta) aivan äärettömän hauskaa. Yleensä lähdemme minilomalle (perheellisiä kumpikin), kuten risteilylle tai hotellimatka toiseen kaupunkiin. Teemme kaikenlaista rentoa ja hauskaa, yleensä lähdemme myös viihteelle ja tanssimme pilkkuun saakka. Seuraavana aamuna kotiinlähtöä touhutessa kumpikin on aivan fiiliksissä miten hauskaa taas oli. Viestittelemme puolin ja toisin monta päivää näiden pyrähdysten jälkeen ja fiilistelemme hauskoja hetkiä. Tulee tunne, ettei hänkään malttaisi odottaa seuraavaa tapaamista.
Silti... hän ei ikinä kutsu minua illanviettoihin, joista laittaa sosiaaliseen mediaan kuvia. Eilen näin taas tällaisia kuvia - yhteisiä työkavereitamme paljubileissä (miinus minä). Hänen synttäreilleen (järjestää aina kunnon juhlat) minua ei ole koskaan kutsuttu. Tämä tietysti loukkaa, enkä ymmärrä miksi näin on. Olen sosiaalisesti taidokas, normaalin näköinen ja kokoinen, kykenen keskustelemaan myös vieraiden ihmisten kanssa. En juo itseäni örvelökänneihin, en lauo kenellekään mitään ikävää ja osaan käyttäytyä kuten kuka tahansa muukin normaali ihminen. En tiedä miksi en kelpaa muihin, kuin näihin meidän kahdenkeskisiin tapaamisiin.
Nyt olisi taas perheen puolesta mahdollista lähteä pienelle breikille, vaikka teatteriin ja yön yli hotelliin, juhlimaan illalla. Normaalisti ehdottaisin hänelle jotain, mutta nyt ei jotenkaan huvita yhtään. On niin loukattu olo.
Kommentit (17)
Mullekin tuli mieleen että ystäväsi jostain syystä olettaa ettet edes halua tulla mukaan näihin porukka-illanviettoihin?
Ymmärrän kyllä että tuo voi loukata. Mutta voihan olla niinkin, että jospa olet ystävällesi sen verran läheinen ystävä, että mieluiten viettää aikaa kanssasi kahden kesken, koska kanssasi voi jutella paljon enemmän ja luottamuksella? Kunhan arvailen. Kannattaisi kysyä asiaa ystävältä, ihan neutraalisti ja rauhallisesti.
Minä luulen, että hän pelkää menettävänsä sinun ystävyytesi, jos löydät niistä toisita ihmisistä paremman kaverin.
Ystävän kanssa tästäkin asiasta voi puhua?
4 vielä jatkaa, kun kysyit toimintaohjetta. Ole joskus lähtemättä hänen kanssaan ja sanot salaperäisesti, että sinulla olisi muuta menoa. Hän kyllä paljastaa josssain vaiheessa pelkonsa sinun menettämisssestä.
Voisit tietty kysyä' suoraan, miksi et kelpaa hänen porukoihinsa. Käytös on aika lapsellista hänen puoleltaan.
Mä en kyllä keksis edes loukkaatua tuosta. Tai no ne synttärit ihmetyttäis, mutta esim. serkkuni kanssa en tapaa hänen muita ystäviään, eikä kiinnostaisikaan, eikä välillemme ole muodostunut edes synttärijuhlintaa. Nekin hän viettää muissa porukoissa. Ystävyytemme on tosiaan vain meidän välistä. Hän on mulle tavallaan kuin sisko.
Minulla on täysin samanlainen kaverisuhde erääseen ystävään. Ei kutsu minua tupareihin, juhliin ym, jopa sanoo, etteivät ole pitäneet tupareita ja sitten lipsauttaa joskus, että olipas kivat tuparit.... ja silti haluaa tapailla kahdenkesken. No joo, en minäkään häntä kutsu minun luokseni.
No on kyllä outoa. Miten uskalsit asiaa täällä puida tunnistamisen vuoksi?
Tai sitten on sinun kanssa vain silloin, kun ei ole muuta seuraa.
Sinussa on selvästi jotain, mikä häntä ärsyttää..
Ymmärrän, jos kyseessä olisi joku vakiintunut porukka, joka tekee juttuja yhdessä. Esim. mulla on hyvä kaveriporukka muotoutunut jo vuosia sitten. Kun tapaamme keskenämme esim. illanviettojen merkeissä, emme kutsu sinne "ulkopuolisia", koska meillä on niin omat henkilökohtaiset jutut joista keskustelemme. Kaverin kaverin läsnäolo muuttaisi tilannetta huomattavasti. Emme voisi puhua enää omaa typerää sisäpiiriläppää emmekä myöskään keskustella luottamuksella henkilökohtaisista asioista.
Mutta. Silti kaikki tapaamiset eivät tietenkään ole tuolla porukalla, vaan usein on tapana kutsua myös muita kavereita tai kavereiden kavereita puolisoineen. Tarkoituksena, että tutustutaan uusiin ihmisiin ja ollaan isolla porukalla.
Epäilen, että ap:n kaverilla voi olla osin kyse tuosta vakiintuneesta kaveriporukasta, mutta mielestäni saakin loukkaantua jos synttäreille tai muiin isoihin tapahtumiin ei kutsuta.
ehkä nämäm tupari /synttärikaverit ovat niitä joiden kanssa hän, noh, vetää persaukset olalle. Sinun seurassasi hän viihtyy ihan muuten vain.
Synttäreille kutsumattomuutta minäkin ihmettelisin. Mutta tosiaan voi olla kyse siitä, että heillä on vakiintunut läheinen ystäväporukka, jonka kanssa sitten vietetään synttäreitä ja muutenkin aikaa yhdessä. Sinä olet taas "yksittäinen" kaveri hänelle, jonka kanssa tehdään eri asioita. Voi olla, että ystäväsi ajattelee että tuntisit olosi ulkopuoliseksi porulassa, jossa muut ovat läheisiä. Mutta ymmärsinkö oikein, että näissä pipoaloissa on kuitenkin yhteisiä työtoveitanne?
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä keksis edes loukkaatua tuosta. Tai no ne synttärit ihmetyttäis, mutta esim. serkkuni kanssa en tapaa hänen muita ystäviään, eikä kiinnostaisikaan, eikä välillemme ole muodostunut edes synttärijuhlintaa. Nekin hän viettää muissa porukoissa. Ystävyytemme on tosiaan vain meidän välistä. Hän on mulle tavallaan kuin sisko.
Se onkin eri asia. Mutta jos teillä olisi yhteiset työkaverit, niin etkö ihmettelisi, miksi muut kutsutaan ja sinua ei?
No oletko itse kutsunut hänet kotiisi vastaaviin tapahtumiin?
Jos heillä on oma ydinporukka, johon ei haluta muita? Joku porukassa voi olla sellainen, ettei halua olla kanssasi. Tämä ei välttämättä ole se ystäväsi. Tai ovat kokeneet että tämä on sopiva lukumäärä ihmisiä. Ehkä olet kerran kieltäytynyt tai sanonut epähuomiossa jotain, jonka vuoksi olettavat ettet halua mukaan? Ei voi tietää jos et kysy.