Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskonnottomuus kertoo sivistyksestä
10.08.2017 |
http://www.telegraph.co.uk/travel/maps-and-graphics/most-religious-coun…
Eniten uskonnolliset maat ovat alkeellisia kehitysmaita ja vähiten uskonnolliset maat ovat kehittyneitä kulttuureja. Pari poikkeusta vahvistaa säännön.
Kommentit (42)
Koulutustasosta se kertoo aika paljon. Sivistys on vähän eri asia, mutta toki uskonnottomuus usein korreloi sen kanssa että sivistynyt ihminen ymmärtää asioita laaja-alaisesti ja tieteetkin ovat tuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa maissa uskotaan, mutta eri asioihin.
Nyt ei punuttu uskomisesta, vaan uskonnollisuudesta. Kyllä minäkin ateistina uskon moniin asioihin, mutta just jumaliin en usko.
uskonnottomuus kertoo enemmän älystä kuin sivistyksestä. moni älykäs tiedemies on ateisti.
Sivistyneissä maissa uskotaan valtioon, tasa-arvoon, yksilön tärkeyteen, rahaan, oikeushenkilöihin ja niin edelleen vaikka nämäkin ovat puhtaasti ihmisten mielikuvituksen tuotetta.
Vierailija kirjoitti:
uskonnottomuus kertoo enemmän älystä kuin sivistyksestä. moni älykäs tiedemies on ateisti.
Se että uskoo ettei jumalia ole ei ole sen älykkäämpä kuin uskominen Jumalaan koska kummankaan kannan totuusarvosta ei ole aukottomia todisteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ottaa huomioon että on olemassa uskontoja joissa ei uskota jumaliin, mites ap suhtaudut niihin? Esim. taolaisuus ja buddhalaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uskonnottomuus kertoo enemmän älystä kuin sivistyksestä. moni älykäs tiedemies on ateisti.
Se että uskoo ettei jumalia ole ei ole sen älykkäämpä kuin uskominen Jumalaan koska kummankaan kannan totuusarvosta ei ole aukottomia todisteita.
Lähtökohtaisesti tiedemiehellet eivät usko asioihin joista ei ole mitään todisteita.
Uskonnollisuus on pitkälti kiinni kasvatuksesta, siihen kasvetaan, eikä sitä helposti hylätä vaikka aikuisena ymmärtäisi että asia on vain uskonto vailla realitodellisuutta, siitä tulee ikään kuin elämäntapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa maissa uskotaan, mutta eri asioihin.
Nyt ei punuttu uskomisesta, vaan uskonnollisuudesta. Kyllä minäkin ateistina uskon moniin asioihin, mutta just jumaliin en usko.
Sinun uskomisesi ovat kuitenkin yhtä "tyhmiä", kuin uskovaisten. Molemmat uskovat olemattomiin asioihin, mutta vain erilaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ottaa huomioon että on olemassa uskontoja joissa ei uskota jumaliin, mites ap suhtaudut niihin? Esim. taolaisuus ja buddhalaisuus.
No ovatko ne oikeastaan uskontoja? Ei minusta, enneminkin ne ovat elämänfilosofioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskonnollisuushan on sekä geneettinen että opittu ominaisuus. Osasta ihmisiä tulee uskovaisia, koska geenit ja ympäristö tarjoavat siihen mahdollisuuden. Sitten on ihmisiä, jotka samassa ympäristössä eivät vaan ikinä muutu uskovaisiksi, koska ei geneettisesti ole siihen alttiita. Vähän sama homma kuin vaikka päihdeongelman tai musikaalisuuden kehitys, geenit ja ympäristö toimivat yhdessä tuottaen vaikkapa alkoholistin tai huippupianistin.
Korkeampi älykkyys vähentää uskonnollisuutta yksilötasolla, mutta aina on poikkeuksia. Eivät kaikki vähemmänkään älykkäät ole uskovaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa maissa uskotaan, mutta eri asioihin.
Nyt ei punuttu uskomisesta, vaan uskonnollisuudesta. Kyllä minäkin ateistina uskon moniin asioihin, mutta just jumaliin en usko.
Sinun uskomisesi ovat kuitenkin yhtä "tyhmiä", kuin uskovaisten. Molemmat uskovat olemattomiin asioihin, mutta vain erilaisiin.
Onko uskovalle se uskominen pääasia ja Jumala vain toisarvonen objekti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uskonnottomuus kertoo enemmän älystä kuin sivistyksestä. moni älykäs tiedemies on ateisti.
Se että uskoo ettei jumalia ole ei ole sen älykkäämpä kuin uskominen Jumalaan koska kummankaan kannan totuusarvosta ei ole aukottomia todisteita.
Hyvin harva uskonnoton väitää tietävänsä, ettei jumalia ole. Ei tarvitse itse tehdä mitään väitettä ollakseen uskomatta jotain toista väitettä.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollisuushan on sekä geneettinen että opittu ominaisuus. Osasta ihmisiä tulee uskovaisia, koska geenit ja ympäristö tarjoavat siihen mahdollisuuden. Sitten on ihmisiä, jotka samassa ympäristössä eivät vaan ikinä muutu uskovaisiksi, koska ei geneettisesti ole siihen alttiita. Vähän sama homma kuin vaikka päihdeongelman tai musikaalisuuden kehitys, geenit ja ympäristö toimivat yhdessä tuottaen vaikkapa alkoholistin tai huippupianistin.
Korkeampi älykkyys vähentää uskonnollisuutta yksilötasolla, mutta aina on poikkeuksia. Eivät kaikki vähemmänkään älykkäät ole uskovaisia.
En nyt kyllä ymmärrä miten uskonto voisi olla muka geneettistä. Kyllä se aina on opittua. Toki ihmisten luonteet ovat erilaisa ja tietyllä propagandalla toisesta tulee uskova ja toisesta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskottomuus se vasta sivistyksestä kertookin. Ja tekee hyvää.
Kyllä uskonnollisia, kristittyjä luonnontieteilijoita ja merkittäviä tiedemiehiä on paljon mm. Louis Pasteur, pastorointimenetelmän keksijä, ranskalainen kemisti ja mikrobiologi. Hän ratkaisi useiden sairauksien arvoituksen (rabies, anthrax, chicken cholera, silkworm diseases) ja teki työtä ensimmäisten rokotusten kehittämiseksi. Blaise Pascal, Isaac Barrow, Max Planck hänelle myönnettiin Nobelin palkinto fysiikassa vuonna 1918 ja häntä pidetään kvanttimekaniikan perustajana. Nykyisistä mainittakoon Martin Nowak joka on evoluutiobiologi ja matemaatikko, joka tunnetaan parhaiten evoluution dynamiikkaa koskevista tutkimuksistaan. Hän opettaa Harvardin yliopistossa. Myös juutalaiset, kun katsotaan miten kansa, jonka osuus on vain 0.2 % maapallon väestöstä on saanut tähän mennessä 22 % kaikista jaetuista Nobel-palkinnoista. Sama ilmiö on toistunut joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti tiedemiehellet eivät usko asioihin joista ei ole mitään todisteita.
Ateisti uskoo asiaan josta ei ole mitään todistetta, oli sitten tiedemies tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uskonnottomuus kertoo enemmän älystä kuin sivistyksestä. moni älykäs tiedemies on ateisti.
Se että uskoo ettei jumalia ole ei ole sen älykkäämpä kuin uskominen Jumalaan koska kummankaan kannan totuusarvosta ei ole aukottomia todisteita.
Lähtökohtaisesti tiedemiehellet eivät usko asioihin joista ei ole mitään todisteita.
Uskonnollisuus on pitkälti kiinni kasvatuksesta, siihen kasvetaan, eikä sitä helposti hylätä vaikka aikuisena ymmärtäisi että asia on vain uskonto vailla realitodellisuutta, siitä tulee ikään kuin elämäntapa.
Tiedekin on vain ihmisten subjektiivista tulkintaa tulkintaa maailmankaikkeudesta. Matematiikka on ainoa totuus.
Miksi hindulaisuuteen uskovissa maissa on paljon köyhyyttä ja kurjuutta? Jos lehmä on pyhä eläin, niin miksi se on pelkkä luukasa heidän kulttuurissaan?
Miten kertoo sivistyksestä, että musliminainen joutuu peittämään kasvonsa ja joutuu sietämään miehensä ja poikansa väkivaltaa? Millainen sivistysvaltio sallii tuollaisen?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ottaa huomioon että on olemassa uskontoja joissa ei uskota jumaliin, mites ap suhtaudut niihin? Esim. taolaisuus ja buddhalaisuus.
Valtavirran buddhalaisuudessa nimenomaan palvotaan buddhia ja boddhisatvoja sun muita uskonnollisia hahmoja jumalina. Luojajumaluutta buddhalaisuudessa ei ole.
Taolaisuus perustuu kokonaan yliluonnollisiin uskomuksiin ja mystiikkaan.
Alue: Aihe vapaa
Kaikissa maissa uskotaan, mutta eri asioihin.