Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Jos parisuhde on siinä tilanteessa,

Vierailija
23.09.2007 |

että tuntee 90 % vaan vihaa ja halveksuntaa, onko mitään tehtävissä? Voiko tällaisista tunteista päästä yli?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
23.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko joku viime aikoina tapahtunut kriisi aiheuttanut negatiiviset tunteet vai onko tilanne ollut sama jo pidempään?

Vierailija
2/5 |
23.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

halua yrittää kai molemmilla, mutta keinot lopussa. Mies ei innostunut terapiasta. Tilanne ollut ongelmallinen noin 2 v, ainoa lapsi nyt 3. Kysyn siksi, että mietin, onko näin voimakkaista halveksunnan ja vastenmielisyyden tunteista enää mahdollista päästä eroon. kyse ei päihteistä tai väkivallasta, vaan persoonallisuuteen liittyvistä asioista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
23.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei nyt ehkä ihan 90%:sti vihaa ja halveksuntaa, muttei kyllä mitään rakkaudenroihuakaan enää tunnu olevan.



Parisuhde ahdistaa!



En tunne miestäni kohtaan todellakaan siten miten kuuluisi avomiestä kohtaan tuntea.

Hän on minulle enemmänkin kuin veli, jonka kanssa nahistellaan jatkuvasti.



Vierailija
4/5 |
23.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko sinulla joskus ollut positiivisiakin tunteita miestä kohtaan? Vaikka hänen persoonallisuutensa oli sama kuin nyt? Mieti mikä sen tilanteen muutti. Onko vika hänessä vai siinä miten reagoit häneen? Jos hän muistuttaa esim. jotakuta jota vihasit



Miten voisit herätellä niitä positiivisia tunteita uudestaan. Miten käyttäytyisit jos rakastaisit häntä? Voisitko toimia niin? Tunteetkin tulee nimittäin joskus mukana, ja sinun muuttaessa käytöstäsi hänkin joutuu reagoimaan siihen ja tekee ehkä niin.





Vierailija
5/5 |
23.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aina se on mun mielestä ollut hankala ja lapsellinen ihminen. Mutta lapsen myötähän sitä vasta alkaa ajatella (tai ainakin mulle kävi niin), ja siinähän ihminen kuitenkin muuttuukin aika paljon. Näen nyt mieheni niin huonossa valossa, etten muista edes niitä positiivisia tunteita. Olen alkanut pelätä, että ehkä niitä ei ikinä ollutkaan, ehkä vaan tartuin tilaisuuteen, kun riittävän sopiva tuli kohdalle.