Miksi miespuolinen tuttavani kutsuu äitiään pelkästään tämän etunimellä?
Eikä sano "äiti"? On kuulemma aina kutsunut. Hän on vain kertonut, että näin on, mutta ei kertonut syytä. Hänen äitinsä on kuitenkin hänen äitinsä, myös ihan biologisesti. Tuttavani on 34-vuotias.
En kehdannut kysyä häneltä syytä asiaan enkä aiokaan. Mikä voisi olla syynä tällaiseen? Tunnetteko tai tiedättekö tällaisia tapauksia?
Kommentit (7)
Myös veljeni kutsuu äitiämme etunimellä. Eihän tuohon mitään erityistä syytä tarvitse olla, ei veljellänikään ole.
Lapsuuden kodin naapurin isää kutsuttiin etunimellä, ihan biologinen.
Itse kutsuin itseäni pienelle lapselle äidiksi, jos kukaan ei kotona käytä äiti/isä nimikettä vaan puhuu joko muodossa minä tai etunimellä, niin ei se lapsi ymmärrä äidistä ja isästä mitään vaan Terttu ja Jarkko häntä hoitavat.
Joissain perheissä vanhempia kutsutaan nimillä, eikä äiti/isä. Se vaan on niin. Eipähän tule niin paljon sekaannuksia esim. tarhan juhlassa missä kaikki huutaa äitiä.
Ihmisillä kun on erilaisia tapoja. Ei siinä sen kummempaa.
Häh? Minusta tuo on ihan normaalia siinä vaiheessa, kun napanuora on katkennut ja molemmat osapuolet ovat aikuisia, ap.
Eräässä ystäväperheessäni alaikäiset lapsetkin kutsuvat vanhempiaan etunimellä, ymmärtääkseni koska vanhemmilla ei ole tapana viitata toisiinsa nimityksillä "iskä" ja "äiti" eivätkä harrasta puhumista itsestä kolmannessa persoonassa tyyliin "äiti antaa sinulle nyt välipalaa" tms. Kaikilla ko. perheen jäsenillä on hyvin lämpöiset ja läheiset keskinäiset välit, joten en näe, että jollain perinteisillä kutsumanimillä olisi jokin itseisarvo. Kyllä lapset tietävät, ketkä heidän vanhempansa on ja päin vastoin.
No mutta entäs sitten silloin, kun äiti on perheen lapsille "äiti", mutta isää kutsutaan etunimellä? Meillä tuttavaperhe, jossa asiat näin. Oletamme, että isä on myös lasten biologinen isä, sillä yhdessä on ainakin asuttu jo siinä vaiheessa, kun lapset ovat alkunsa saaneet. Lapset alakouluikäisiä ja omaan korvaani tuo kyllä särähtää pahasti.
Ihan tavallistahan tuo on. Varsinkin kun on jo aikuinen.