Tiedän, että mieheni on pettänyt..
Eli tiedän, että mies on pettänyt, mutta en tiedä miten saisin sen tietää varmaksi tai miehen myöntämään.
Tästä on siis muutama vuosi aikaa kun on tapahtunut. Olen siis ihan varma. Meillä oli paha riita ja mies lähti muualle yöksi. Jonkun ajan päästä juotiin yhdessä (oltiin siis kaikki jo sovittu jne) niin kysy että antaisinko pettämistä anteeksi ja enkö edes sellaista pikasta kännissä baarista ulos panemaan. Jotenki meni vaikeeksi ku sanoin en.
Kerran riidan päätteksi lähti yksin baarissa käymään ja kotona seuraavana päivänä huomasin farkkujen olevan rikki. Semmomen viilto. Väitti, että meni rikki, kun oikaisi kotiin yhden aidan poikki, mutta jalassa ei mitään jälkeä.. Näin pari vuotta jälkeenpäin yhtäkkiä asia tuli mieleeni ja tajusin, että jos on tullut suoraan baarista kotiin niin ei mitenkään päin ole voinut oikaista kyseisen aidan luota..
Myös viime vuoden lopussa oli yksi keikka ja sen jälkeen oli pitkään tosi outo..
Myös aina kun mainitsen epäilykseni pettämisestä, suuttuu tai sitten ei jaksa sitä paskaa kuunnelma tms.
Ja aina kun jotain sanon jostain mikä menee pettämis - kategoriaan, suuttuu. Vaikka siis ihan vitsailisin.
Voipi olla (jos ei tuuri käy) elän epäilykseni kanssa, ilman vastauksia. Tahtoisin vain tietää totuuden..
Kommentit (15)
Niin ja olen pari kertaa kysynyt, muistaako tuon aidan luota oikaisun, että mites se menikää, niin vastaukseksi saan "en muista" tai "en tiedä, ihan sama, en jaksa puhua"
Aina tuo sama ja suoraa kysyttäessä onko tehnyt jotain niin tulee syviä huokauksia, vitutusta ja en ole vastaukseksi.
En siis jatkuvasti tätä kysy häneltä vaan enemmän mietin asiaa itsekseni ja kavereiden kanssa. Häneltä olen viimeisen vuoden aikana kysynyt onko tehnyt jotain, suunnilleen kolme tai neljä kertaa.
Olenko ihan kaheli? :c
kyllähän nuo miehen kommentit ja reagointi viittaisi pettämiseen.
Mitä väliä, ei se pili mihinkään kulu.
Mitä sinä sillä totuudella teet? Et usko kuitenkaan jos se onkin totuus että hän ei ole pettänyt ja pettäminen taas tuhoaisi suhteesi yhtä varmasti kuin jatkuva epäileminen.
Saisin vain varmuuden ja kyllä mä uskoisin mitä sanoo, mutta teot taas puhuu muuta kuin mitä suu sanoo. Ja meidän suhde kyllä menee pilalle jos on mennäkseen vaikken epäilis mitään.
Vaikka mies ois pettänyt, niin päästäisiin siitä yli. Haluaisin vain tietää, koska asia ei jätä mua rauhaan.
Jos sinä pystyisit elää laput silmillä eron pelossa vaikka tiedostaisit mahdollisen pettämisen, niin ole hyvä vain. Minä taas tahdon totuuden, koska valehtelu on asia mitä en siedä!
Aina sitä elää epätietoisuudessa milloinkaan ei voi olla 100% varma. Epätietoisuuden kanssa on vain opittava elämään jos haluaa aikaansa toisten seurassa viettää.
No ei tietenkään. En vain ehkä nyt osaa selittää mikä tämä ajatus mulla tässä on.
Jos mulla ei mitään ns. "todistetta" olis, et mies ei puhuis totta, en epäilis. Mutta ku on paljon mitkä ei täsmää, paljon asioita mitkä tekee jutuista outoja, paljon sellasia asioita mitkä ei miehelle ole normaalia.
Monta hetkeä milloin tuntuu, että mies haluaisi jotain sanoa, mutta ei sano. Ja oon välillä ja joskus puhunu naimisiin menosta, mutta ei tahdo naimisiin jostain syystä kanssani.
On paljon asioita mitä en tässä jaksa avata, mutta kyse nyt ei ole siitä että vain epäilisin ilman mitään syytä ja asiasta miehelleni jankkaisin. Ei todellakaan.
Kuulostaa varmasti todella sekavalta, mutta yritän pitää jutun mahdollisimman anonyymina.
Jos sun mies saisi päähänsä että olet pettänyt häntä ja siitä jankkaat (välillä muka teet vitsiä) mutta tahdot tietää silti totuuden jankkaamalla niin kauanko tykkäisit?
Totuutta vailla kirjoitti:
Eli tiedän, että mies on pettänyt, mutta en tiedä miten saisin sen tietää varmaksi
Siis et tiedä, vaan sinulla on vahva epäily.
Mulla on vähän sama tilanne. Luulen että vaimo on pettänyt vuosia sitten useammankin kerran, mutta koska varmuutta ei ole, eikä ole tunnustanut niin pidän asiaa vainoharhaisuutena.
No sehän se ku en jankkaa.. Miksi se on niin vaikea ymmärtää..
Tietäisit, jos meidän elämää näkisit.
Totuutta vailla kirjoitti:
Saisin vain varmuuden ja kyllä mä uskoisin mitä sanoo, mutta teot taas puhuu muuta kuin mitä suu sanoo. Ja meidän suhde kyllä menee pilalle jos on mennäkseen vaikken epäilis mitään.
Vaikka mies ois pettänyt, niin päästäisiin siitä yli. Haluaisin vain tietää, koska asia ei jätä mua rauhaan.
Jos sinä pystyisit elää laput silmillä eron pelossa vaikka tiedostaisit mahdollisen pettämisen, niin ole hyvä vain. Minä taas tahdon totuuden, koska valehtelu on asia mitä en siedä!
Pettäminen jos mikä on just valehtelua.
Mies elättää? Minullekko tämä tarkotettu?
Ei kyllä elätä. Kummankaan meistä ei tarvi toistansa elättää. Pystytään elämään kyllä omilla rahoillamme, eikä kummankaan tarvi rahaa toiselta pyytää siksi, että omat on loppu. Ei siis mitään rikkaita olla, mutta töissä käydään molemmat, ei lapsia, on jo ostettu kotiin kaikki mitä tarvitaan jne. joten helposti tässä voi vain itsensä elättää.
"Ja aina kun jotain sanon jostain mikä menee pettämis - kategoriaan, suuttuu. Vaikka siis ihan vitsailisin. "
Ex-tyttöystävä harasti tällaista huumoria. Jos villaisen talvitakin olktapäällä ulkopuolella oli väärän värinen hius niin siitäkin "huumorilla" kuittailtiin. En pettänyt häntä kertaakaan, mutta ei kyllä yhtään naurattanut tuon sorttiset vitsit. Ennen eroa alkoi jopa tehdä mieli pettää. Kun kerran epäillään eli kärsitään jo "pettämisen seuraamuksista" ja saa tuntea ilman syytä pettämisen rangaistuksen ja ikävän puolen niin miksei sitä voisi ottaa sitä mukavaakin puolta pettämisestä eli seksiä vaikka sitten jälkikäteen.
Meillä on myös yksi epämääräinen tapaus, mutta tasoissa oltaisiin joten en siihen puuttunut. 🙁Kerroin vaan että seuraavaasta ero, oli se sitten kumpi tahansa.