Tyttöystävä kertoi raskaudestaan työkaverillensa ennen minua, joka sitten vahingossa paljastui minulle. Pelkään, että lapsi ei olekaan minun.
Mitäs mieltä olette naiset? Voinko enää luottaa häneen? Eikö kumppani ole yleensä se, jolle tuollaiset paljastetaan? Tyttöystävä on ollut tänään vähän erikoinen muutoinkin ja kun kysyin häneltä, että miksei ole innoissaan vastasi " oon mä, mut on vähän työstressiä". Kysyin myös miksei kertonut ensin minulle niin hän vastasi " piti vähän sulatella asiaa" " tottakai olisin heti tänään kertonut sulle, kun sain tietää" olen vähän ihmeissäni..
Kommentit (20)
Ei oo sun. Piti miettiä miten asian kertoo ja toki konsultointi tyttökaverin kanssa ensiksi...
Onko mahdollista että tyttöystäväsi pelkää reaktiotasi? Ettei uskaltanut kertoa?
Sä et vain miehenä ymmärtä tuota. Jotkut naiset saattavat kaivata vähän tsemppiä ja neuvoa, miten kertoa raskaudesta puolisolle. Uskon kyllä, että useimmat kertovat ensin puolisolleen, mutta varmasti on niitäkin, joille raskaus tulee vähän shokkina ja silloin voi olla tarve ensin vähän purata fiiliksiään hyvälle ystävälle. Siihen en ota kantaa, onko se sitten oikein kertoa ensin jollekin muille kuin lapsen isälle, mutta todellisuus on tuo.
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että tyttöystäväsi pelkää reaktiotasi? Ettei uskaltanut kertoa?
En usko. Olemme yrittäneet lasta kauan ja hän tietää, kuinka tärkeä oman lapsen saaminen minullekin on.
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että tyttöystäväsi pelkää reaktiotasi? Ettei uskaltanut kertoa?
Tämä. Jos suhde on noin vainoharhaisella pohjalla kuin ap tuntojaan kuvailee eikä kommunikaatioyhteys toimi, niin kyllä tyttöystävän asemassa olisi itselläkin suuri kiusaus avautua jollekin muulle läheiselle aiheesta ensin ja sulatella asiaa. AP ei kuulosta kovin tasapainoiselta kumppanilta.
Vierailija kirjoitti:
Ei oo sun. Piti miettiä miten asian kertoo ja toki konsultointi tyttökaverin kanssa ensiksi...
Jahas, ja meillä on taas selvännäkijä linjoilla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että tyttöystäväsi pelkää reaktiotasi? Ettei uskaltanut kertoa?
Tämä. Jos suhde on noin vainoharhaisella pohjalla kuin ap tuntojaan kuvailee eikä kommunikaatioyhteys toimi, niin kyllä tyttöystävän asemassa olisi itselläkin suuri kiusaus avautua jollekin muulle läheiselle aiheesta ensin ja sulatella asiaa. AP ei kuulosta kovin tasapainoiselta kumppanilta.
OK. Kiitos tästä paljon!
AP.
Jos on pienikin epäilys niin älä tunnusta isyyttä. Näin nykyaikana saisi muutenkin tehdä geenitestit automaattisesti niin että isyys olisi aina sitten 100% varmaa.
No kyllä mä vähä ihmettelisin, jos mulle tehtäis noin. Ehkä tyttöystäväsi salaa jotain . "työstressiä" kyllä tuossa nyt jotain outoa on..
Ehkä hän pelkäsi reaktiotasi ja tuntui helpommalta sanoa se ääneen jollekin toiselle ensin? Mulla meni 3 viikkoa ennen kuin kerroin avokille, kun en tiennyt miten sanoisin sen. Hän oli tosi jyrkkä että ei lapsia ja mun piti oikeasti miettiä, että oonko mä valmis yhksi ja kerroin vasta kun olin päättänyt että olen ja jos mies jättää niin ei voi mitään. Työkaveri tiesi, koska miehen reaktion pelossa tein testin töissä ja työkaveri sattui näkemään testin mun kädessä kun otin sen laukusta taskuun.
Se, että epäillen tyttöystävääni johtuu siitä, että tiedän, että hän on pettänyt edellistä kumppaniaan ..mutta hän ei tiedä, että tiedän hänen sekoiluistaan. En ole puuttunut asiaan sen kummemmin. Meillä on kuitenkin hyvä suhde ollut aina.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mä vähä ihmettelisin, jos mulle tehtäis noin. Ehkä tyttöystäväsi salaa jotain . "työstressiä" kyllä tuossa nyt jotain outoa on..
Voi voi tätä miehen logiikkaa...
Isyystestin voi tehdä ennen syntymääkin. Tuommoisessa tapauksessa, jossa nainen siis pettäjä sekä ilmassa on epäilystä muutenkin, niin tietenkin teetät testit.
Vierailija kirjoitti:
Nushinut muidenkin kanssa eikä tiedä kenen se äpärä on. Normaalisuhteessa kerrottaisiin asia heti innoissaan jos lasta on yritetty. Jännämiehen sperma on yleensä sellaista että natsaa kerrasta toisin kuin perusperan mällillä.
Tämä on todennäköisin vaihtoehto.
Joskus suuriin asioihin reagoi oudosti tai "väärin". Itse aloin itkeä (ei ollut mitään ns. iloitkua, vaan jotain stressi-itkua ja asioiden sulatteluitkua) kun läheiseni vastoib odotuksia heräsikin koomasta, vaikka asia oli tieyenkin valtavan iloinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nushinut muidenkin kanssa eikä tiedä kenen se äpärä on. Normaalisuhteessa kerrottaisiin asia heti innoissaan jos lasta on yritetty. Jännämiehen sperma on yleensä sellaista että natsaa kerrasta toisin kuin perusperan mällillä.
Tämä on todennäköisin vaihtoehto.
Miksi tämä viesti poistuu? Sehän totuus tässä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Nushinut muidenkin kanssa eikä tiedä kenen se äpärä on. Normaalisuhteessa kerrottaisiin asia heti innoissaan jos lasta on yritetty. Jännämiehen sperma on yleensä sellaista että natsaa kerrasta toisin kuin perusperan mällillä.
Vaikea alkaa suhteeseen kun naiset juoksevat muiden miesten perässä heti kun silmä välttää. :(
Katso kumppaniasi suoraan silmiin ja kysy, onko lapsi sinun. Huolimatta siitä mitä suusta tulee, kasvon ilme kyllä kertoo täysin puhuuko hän totta vai ei. Hän ei odota sinun kysyvän, joten reaktio on aito ja spontaani.
Loukkaantuminen puolestaan on turhaa hänen puoleltaan, sinulla on täysi oikeus kysyä tämä kysymys.
Sori, Thorne, mutta mun on pakko sulle kertoo tämä. Lapsi on Ridgen. Muistatko kun sun muikki oli pari kuukautta sitten "työpaikan tyky-päivillä? Joo, ei ollut, ne oli Ridgen kanssa siellä Big Bear möksällä kahdestaan.
Mutta Ridge tulee olemaan Taylorin kanssa naimisissa niin kauan kuin siinä botox-naamassa henki pihisee, joten voit ihan rauhassa kasvattaa sen muksun sun omanas.
Tämä on kyllä erikoisin koskaan kuulemani syy pelätä, ettei lapsi ole oma.