Te, jotka olette pettäneet puolisoanne...
Miten annoitte moisen tapahtua?
Miten voitte elää itsenne kanssa sellainen asia omatunnolla?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. En tiedä voinko elää itseni kanssa.
Mies ei ole halunnut mua kaksosten syntymän jälkeen, ja ne täytti just 4v... kaipasin vaan hellyyttä edes vähän. Ahdistaa.
Hyi, miten oksettaa. .toivottavasti mies jättää sut.
Petin miestäni serkkunsa kanssa sukujuhlissa. Äijä oli ihan kännissä ja haukkui mua. Serkkunsa sitten lohdutti ja pantiin aika kiimaisesti. ;) Okei, vähän kaduttaa ja välillä omatunto kolkuttaa enemmän. Mies ei kuitenkaan tiedä, joten ei se häntä siis satuta.
Ei kaduta yhtään. Jos saisin mieheltä seksiä, ei tarvitsisi hyppiä vieraissa.
Edellisessä suhteessa petin, ensirakkauteni tuli lirkuttelemaan, en osannut/pystynyt silloin vielä sanoa hänelle ei. Kerroin silloiselle poikaystävälleni asiasta ja hän kertoi pettäneensä minua pari kertaa. Eipä tullut mitään suurempaa draamaa, erottiin sitten ihan hyvissä väleissä. Puntit oli ikään kuin tasan ja ei meidän välillä sitten ehkä niin suuria tunteita ollut, kun kumpikin oli asian kanssa sujut.
Ihan tietoinen päätös, en siis vaan antanut tapahtua. Hyvin on elo senkin jälkeen sujunut omantunnon kolkuttelemattakin. Itse asiassa jopa paremmin.
En pystynyt elämään itseni kanssa salaten asiaa. Kerroin avopuolisolle ja erosimme. Hän olisi halunnut antaa minulle anteeksi ja jatkaa suhdetta. Minä en pystynyt. Ahdisti niin paljon. Vasta sitten, kun hän löysi uuden kumppanin ja oli oikeasti onnellinen ja perusti perheen, pystyin antamaan jonkinasteisen synninpäästön itselleni.
En tiedä. En tiedä voinko elää itseni kanssa.
Mies ei ole halunnut mua kaksosten syntymän jälkeen, ja ne täytti just 4v... kaipasin vaan hellyyttä edes vähän. Ahdistaa.