Lue keskustelun säännöt.
Surullista... Konmari
26.07.2017 |
Eräästä kodista hävinnyt matot, verhot, sohvapöytä, kirjahylly, taulut ja kaikki muut koristeet. Asunnossa näyttää siltä kuin sinne oltaisiin juuri muuttamassa ja vasta sohva ja keittiön pöytä raahattu sisään. Lasten kuvat ja askartelutkin laitettu menemään. Eikö siinä konmarissakin ollut ideana se, että pois laitetaan asiat, jotka eivät tuo iloa? Millaiselle vanhemmalle eivät omien lasten kuvat tai tekeleet tuo iloa? Ymmärrän kyllä, että oikeasti turha tavara pistetään pois eikä jokaista lastenkaan piirrosta laiteta esille, mutta ihan kamalan surullista tuollainen kaiken hävittäminen. Aivan kuin edellisessä elämässä olisi ollut jotain vikaa ja se haluttaisiin pyyhkiä pois kokonaan. En voisi kuvitellakaan asuvani noin ankeassa asunnossa, ei mitään muistoja ympärillä, vain tarkkaan valikoituja sieluttomia design-tuotteita. Onhan se helppo pitää siistinä kyllä. Voisi toimia yksinasuvan asunnossa, mutta perheen kotina aivan kamala.
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan jonkin blogin, jossa kirjoittaja ylpeili sillä että huoneessa oli vain 5 tavaraa - sohva, televisio, kaukosäädin ja en muista enää mitä ne kaksi muuta olivat... Sain hänestä vaikutelman, että ongelmat olivat henkisellä puolella mutta hän koetti käsitellä niitä hävittämällä tavaroita, jotka aiheuttivat ahdistusta tai muistuttivat jostakin.
Aika monella ainakin FB:n konmariryhmässä näytti joskus menneen tosi överiksi, ja marittamisen onnistuminen mitattiin lähinnä sillä, miten älyttömän riisutuksi minkäkin tilan sai. Johtunee siitä, että porukan pomo on aika neuroottinen ja hänellä oli erittäin nöyrä hovi kopioimassa. En tiedä tilannetta nykyään, lähdin menemään ryhmästä.
Jotkut kuvittelevat, että konmaritus on yhtä kuin överiksi vedetty minimalismi.