Osaako joku selittää mulle, että mitä koodari käytännössä tekee?

Koodari koodaa ja säätäjä säätää.

Mä olen koodari. Nykyään juuri kukaan ei pelkästään koodaa vaan useimmat tekee kaikkia softankehityksen vaiheita. Esim. ennen lomaa asiakkaalta tuli tarjouspyyntö uudesta toiminnallisuudesta. Työ annettiin mulle. Asiakkaan kanssa sitten alkuun speksattiin  mitä lähdetään toteuttamaan, millaiset käyttöliittymät, millaiset tiedonsiirtoformaatit ja protokollat liittymässä toiseen järjestelmään. Sitten kun suunnitelmat oli tehty lähdin toteuttamaan eli siihen itse koodaamiseen. Meillä koodarit myös suunnittelevat arkkitehtuurin itse ja testaavat, tähän ei ole eri ihmisiä. Aina välillä näytin asiakkalle mitä on tulossa jotta asiakas voi tarvittaessa pyytää muutoksia - nykyään kehitys on joustavaa eikä niin että alussa lyödään kaikki kiinni ja sitten tehdään speksin mukaan. Asiakas voi ehdottaa parannuksia tai laajennuksia (näistä toki maksetaan sitten lisää), koodari voi ehdottaa niitä, asiakkaan loppukäyttäjät kokeiltuaan voivat ehdottaa. 

Mutta toki työn ydin on se koodaaminen eli istuminen tietokoneella ja toteuttaen toiminnallisuuksia erilaisilla ja alati asiakkaasta riippuen vaihtuvilla tekniikoilla. Itse teen tätä lähes 100% etätyönä mikä on loistavaa tällaiselle epäsosiaaliselle jurrikalle. 

Koodari suunnittelee ja toteuttaa erilaisia ohjelmistoja. Esimerkiksi tämänkin keskustelufoorumin on joku koodari tehnyt.

Koodari näppäilee 1 ja 0 pitkiä rimpsuja jotka sitten painetaan reikäkortille.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen koodari. Nykyään juuri kukaan ei pelkästään koodaa vaan useimmat tekee kaikkia softankehityksen vaiheita. Esim. ennen lomaa asiakkaalta tuli tarjouspyyntö uudesta toiminnallisuudesta. Työ annettiin mulle. Asiakkaan kanssa sitten alkuun speksattiin  mitä lähdetään toteuttamaan, millaiset käyttöliittymät, millaiset tiedonsiirtoformaatit ja protokollat liittymässä toiseen järjestelmään. Sitten kun suunnitelmat oli tehty lähdin toteuttamaan eli siihen itse koodaamiseen. Meillä koodarit myös suunnittelevat arkkitehtuurin itse ja testaavat, tähän ei ole eri ihmisiä. Aina välillä näytin asiakkalle mitä on tulossa jotta asiakas voi tarvittaessa pyytää muutoksia - nykyään kehitys on joustavaa eikä niin että alussa lyödään kaikki kiinni ja sitten tehdään speksin mukaan. Asiakas voi ehdottaa parannuksia tai laajennuksia (näistä toki maksetaan sitten lisää), koodari voi ehdottaa niitä, asiakkaan loppukäyttäjät kokeiltuaan voivat ehdottaa. 

Mutta toki työn ydin on se koodaaminen eli istuminen tietokoneella ja toteuttaen toiminnallisuuksia erilaisilla ja alati asiakkaasta riippuen vaihtuvilla tekniikoilla. Itse teen tätä lähes 100% etätyönä mikä on loistavaa tällaiselle epäsosiaaliselle jurrikalle. 

Kiitos asiallisesta vastauksesta!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä olen koodari. Nykyään juuri kukaan ei pelkästään koodaa vaan useimmat tekee kaikkia softankehityksen vaiheita. Esim. ennen lomaa asiakkaalta tuli tarjouspyyntö uudesta toiminnallisuudesta. Työ annettiin mulle. Asiakkaan kanssa sitten alkuun speksattiin  mitä lähdetään toteuttamaan, millaiset käyttöliittymät, millaiset tiedonsiirtoformaatit ja protokollat liittymässä toiseen järjestelmään. Sitten kun suunnitelmat oli tehty lähdin toteuttamaan eli siihen itse koodaamiseen. Meillä koodarit myös suunnittelevat arkkitehtuurin itse ja testaavat, tähän ei ole eri ihmisiä. Aina välillä näytin asiakkalle mitä on tulossa jotta asiakas voi tarvittaessa pyytää muutoksia - nykyään kehitys on joustavaa eikä niin että alussa lyödään kaikki kiinni ja sitten tehdään speksin mukaan. Asiakas voi ehdottaa parannuksia tai laajennuksia (näistä toki maksetaan sitten lisää), koodari voi ehdottaa niitä, asiakkaan loppukäyttäjät kokeiltuaan voivat ehdottaa. 

Mutta toki työn ydin on se koodaaminen eli istuminen tietokoneella ja toteuttaen toiminnallisuuksia erilaisilla ja alati asiakkaasta riippuen vaihtuvilla tekniikoilla. Itse teen tätä lähes 100% etätyönä mikä on loistavaa tällaiselle epäsosiaaliselle jurrikalle. 

Lisäisin tuohon vielä ainakin dokumentaation. Yleensä varsinaisen "tuotteen" kylkeen tuotetaan myös jonkinlainen dokumentaatio, jonka tekemiseen koodari usein osallistuu ainakin jonkinlaisella panoksella. Tämä riippuu toki paljon firmasta.

Testaaminen ja jo olemassa olevien järjestelmien paikkailu saattaa kuulua toimenkuvaan myös.

Itse kun olen pikkufirmassa töissä niin toimenkuva on devaajan tittelistä huolimatta melko laaja, eli tarpeen mukaan lähtien aina markkinoinnista ja myynnistä, matkalla saattaa olla päässä niin arkkitehdin, projarin kuin koodarinkin hatut eikä loppukäyttäjien kouluttaminen tai tukeminenkaan ole täysin vierasta.

Vierailija kirjoitti:

Koodari näppäilee 1 ja 0 pitkiä rimpsuja jotka sitten painetaan reikäkortille.

Tarkoitit varmaankin, että reikä on kortilla. 

Eli mamutkin voivat alkaa koodareiksi?

Juu niissä on kuulkaa koko suomentulevaisuus, ne koodaa, ne saa kaiken mitä vain kuvitella voi, niistähän tehdään myös rekkakuskeja, vain ajankysymys mitä kaikkea ne saavatkaan vielä aikaan nuo suomenkultapuppelit

Koodaaminen on kuin todella vieraan kielen osaamista. Ja 5% matematiikkaa.

Ei kande enää....Nerg ja Sipilä sanoi että meille tuli 2015 yli 30 000 moniosaajaa. Ala taitaa olla ylityöllistetty kunhan noille saadaan työluvat kuntoon. Rupee SAP asiantuntijaksi.

Hyviä vastauksia.

Jos mennään vielä konkreettisempaan, niin koodaushan on käytännössä sitä, että:

- opetellaan jokin tekninen "kieli" - eli merkkejä ja lauseita joita tietokoneet ymmärtävät. Näitä on kymmeniä erilaisia vähän eri tarkoituksiin. Käyttöliittymille on omansa, teknisille taustajärjestelmille omansa, jne. 

- kieltä käyttämällä kirjoitetaan tietokoneella käytettävä käyttöliittymä - eli minkä tietokoneen käyttäjä näkee. Tämä voi olla osa tietokoneohjelmaa (esim Word) tai netissä olevaa ohjelmaa (esim tämä foorumi). Käyttöliittymälle kuvataan teknisellä kielellä, mitä käyttäjälle halutaan näyttää.

- Kirjoittaminen tehdään yleensä editorissa, joka näyttää vähän samalta kuin muistio. Fiksut nykypäivän editorit näyttävät merkkikielen (eli ne "koodit") eri väreillä, jotta koodaajan työ on helpompaa, ja auttavat koodaajaa muistamaan mitkä merkit liittyvät toisiinsa. Koodaustiedosto tallennetaan sovittuun paikkaan, josta se myöhemmin (koodaajan tai jonkun muun toimesta) julkaistaan käyttäjien käyttöön. 

- Jotta tiedot saadaan näkymään laajoilla volyymeillä (esim. täällä jokaista ketjun "sivua" ei erikseen koodata), on sivujen ja ohjelmien taustalla sarja koodeja, joita suoritetaan jotta esim. tämä keskustelu saadaan näytettyä. Koodaaja määrittelee, missä tilanteissa mitä käyttäjälle näytetään - valitsee ikään kuin ohjelman osia ja elementtejä, jotka sivustolla tai ohjelmassa esiintyvät ja on määritelty. 

- Itse koodin kirjoittamisessa usein kopioidaan aiemmin tehtyjä ohjelman osia / toiminnallisuuksia, tai muokataan olemassaolevaa. Usein ei tarvitse tyhjästä nyhjäistä, on olemassa ns. kirjastoja joista koodari voi hakea peruskoodeja, joita hyödyntää ja muokkaa omiin tarkoituksiin.

- Toiminnallisuuksien määrittely - eli mitä ohjelmassa pitäisi olla tai näkyä - voi olla koodarin työtä, tai ei. Riippuu vähän. Siinä usein piirrellään miltä ohjelma voisi näyttää (jos tehdään käyttäjälähtöistä kehittämistä), piirretään prosessikuvia siitä mitä eri ikkunoissa pitää tapahtua, tai käytetään muita työkaluja (powerpoint, visio, etc). Jotta tiedetään mitä ollaan tekemässä. 

- Tilaajan kanssa palaveerataan ja käydään läpi mitä on tehty, otetaan palautetta vastaan joko suoraan asiakkaalta tai välikäden kautta, ja muokataan tehtyä työtä. 

- Käyttöliittymän taustalla pitää olla sarjan koodeja lisäksi usein myös tietokantoja - esim. kun sivustolle kirjaudutaan, käyttäjän tiedot tallennetaan taulukkoon. Sieltä taulukosta sitten haetaan esim. kun kirjoitat kirjautuneena postausta, nimesi ja sähköpostiosoitteesi, jos sen haluat näyttää, ja se näkyy automaattisesti postauksesi yhteydessä. Koodaaja on kirjoittanut koodiin, että aina kun uusi postaus kirjoitetaan, käyttöliittymässä näkyy nimesi, joka haetaan taulusta x. 

Jaa sitäkö se on :D kuulostaa aika tylsältä.. 

paljonko koodari saa palkkaa? 

Vierailija kirjoitti:

Jaa sitäkö se on :D kuulostaa aika tylsältä.. 

Voi olla supertylsää. Tai supermahtavaa. Sä opit tän uuden kielen ja luot juttuja jota ei koskaan ennen ole ollut. Nörttijumala.

Vierailija kirjoitti:

Jaa sitäkö se on :D kuulostaa aika tylsältä.. 

Tarkalleen ottaen se onkin sitä, ellei ole täysin hurahtanut koneen näppäilyyn eli juurikin 120-prosenttinen nörtti. Mutta ei kaikista nörteistäkään tule koodareita, jotkut hakeutuvat siinäkin luovempiin ja paremmin palkattuihin hommiin. Olen sitä mieltä, että tällä menolla koodareista tulee uuden ajan vaiheompelijoita, alipalkattuja perusmättäjiä, jotka istuvat koneidensa ääressä pakertamassa.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä vastauksia.

Jos mennään vielä konkreettisempaan, niin koodaushan on käytännössä sitä, että:

- opetellaan jokin tekninen "kieli" - eli merkkejä ja lauseita joita tietokoneet ymmärtävät. Näitä on kymmeniä erilaisia vähän eri tarkoituksiin. Käyttöliittymille on omansa, teknisille taustajärjestelmille omansa, jne. 

- kieltä käyttämällä kirjoitetaan tietokoneella käytettävä käyttöliittymä - eli minkä tietokoneen käyttäjä näkee. Tämä voi olla osa tietokoneohjelmaa (esim Word) tai netissä olevaa ohjelmaa (esim tämä foorumi). Käyttöliittymälle kuvataan teknisellä kielellä, mitä käyttäjälle halutaan näyttää.

- Kirjoittaminen tehdään yleensä editorissa, joka näyttää vähän samalta kuin muistio. Fiksut nykypäivän editorit näyttävät merkkikielen (eli ne "koodit") eri väreillä, jotta koodaajan työ on helpompaa, ja auttavat koodaajaa muistamaan mitkä merkit liittyvät toisiinsa. Koodaustiedosto tallennetaan sovittuun paikkaan, josta se myöhemmin (koodaajan tai jonkun muun toimesta) julkaistaan käyttäjien käyttöön. 

- Jotta tiedot saadaan näkymään laajoilla volyymeillä (esim. täällä jokaista ketjun "sivua" ei erikseen koodata), on sivujen ja ohjelmien taustalla sarja koodeja, joita suoritetaan jotta esim. tämä keskustelu saadaan näytettyä. Koodaaja määrittelee, missä tilanteissa mitä käyttäjälle näytetään - valitsee ikään kuin ohjelman osia ja elementtejä, jotka sivustolla tai ohjelmassa esiintyvät ja on määritelty. 

- Itse koodin kirjoittamisessa usein kopioidaan aiemmin tehtyjä ohjelman osia / toiminnallisuuksia, tai muokataan olemassaolevaa. Usein ei tarvitse tyhjästä nyhjäistä, on olemassa ns. kirjastoja joista koodari voi hakea peruskoodeja, joita hyödyntää ja muokkaa omiin tarkoituksiin.

- Toiminnallisuuksien määrittely - eli mitä ohjelmassa pitäisi olla tai näkyä - voi olla koodarin työtä, tai ei. Riippuu vähän. Siinä usein piirrellään miltä ohjelma voisi näyttää (jos tehdään käyttäjälähtöistä kehittämistä), piirretään prosessikuvia siitä mitä eri ikkunoissa pitää tapahtua, tai käytetään muita työkaluja (powerpoint, visio, etc). Jotta tiedetään mitä ollaan tekemässä. 

- Tilaajan kanssa palaveerataan ja käydään läpi mitä on tehty, otetaan palautetta vastaan joko suoraan asiakkaalta tai välikäden kautta, ja muokataan tehtyä työtä. 

- Käyttöliittymän taustalla pitää olla sarjan koodeja lisäksi usein myös tietokantoja - esim. kun sivustolle kirjaudutaan, käyttäjän tiedot tallennetaan taulukkoon. Sieltä taulukosta sitten haetaan esim. kun kirjoitat kirjautuneena postausta, nimesi ja sähköpostiosoitteesi, jos sen haluat näyttää, ja se näkyy automaattisesti postauksesi yhteydessä. Koodaaja on kirjoittanut koodiin, että aina kun uusi postaus kirjoitetaan, käyttöliittymässä näkyy nimesi, joka haetaan taulusta x. 

Kiitos hyvästä vastauksesta.

En ole asiantuntija, mutta minusta tuossa on kurjaa se, että kieliä on paljon ja täytyy osata aina se juisn kieli tai sitten joku suosittu vanha kieli. Minusta kielet ovat vaikeita. Yritin teknillisessä yliopistossa opetella sheme-kieltä. Totesin liian vaikeaksi ja lopetin. (Tietojenkäsittely ei ollut mulle siis pakollista, joten pärjäisin ilmankin.)

Millaista älykkyyttä koodaus vaatii? Matemaattista?

Vierailija kirjoitti:

Millaista älykkyyttä koodaus vaatii? Matemaattista?

Ei vaadi matematiikka juuri lainkaan. Paitsi korkeimmalla tasolla. Teköäly jne. Logiikkaa vaatii, joka onkin enemmän filosofiaa kuin matematiikkaa.

Palkka on n. 6-7 tonnia kuussa, ainakin kokeneemmilla koodareilla, miinus (isot) verot  :D