Osaako joku selittää mulle, että mitä koodari käytännössä tekee?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jo etukäteen.

Koodari on ohjelmistokehityksessä alin rooli joka ei edellytä matemaattista asiantuntemusta ja korkeaa tutkintoa. Koodaushommat voidaan ulkoistaa vaikka halvempiin maihin jos tehtävästä ohjelmistosta on pätevät suunnitelmat ja vaatimusmäärittelyt, mutta varsinaisista matemaattisista (yleensä tohtoritasoisista) asiantuntijoista jotka ovat erikoistuneet sen tyyppisiin asioihin kuten esim. tekoäly on kova pula. Ei kannata siis ottaa ihan todesta noita "7000-15000 euroa kuussa koodarille" -lööppejä, koska kyseessä on matemaattisten tohtoritason asiantuntijoiden palkkataso, ei peruskoodareitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jo etukäteen.

Koodari on ohjelmistokehityksessä alin rooli joka ei edellytä matemaattista asiantuntemusta ja korkeaa tutkintoa. Koodaushommat voidaan ulkoistaa vaikka halvempiin maihin jos tehtävästä ohjelmistosta on pätevät suunnitelmat ja vaatimusmäärittelyt, mutta varsinaisista matemaattisista (yleensä tohtoritasoisista) asiantuntijoista jotka ovat erikoistuneet sen tyyppisiin asioihin kuten esim. tekoäly on kova pula. Ei kannata siis ottaa ihan todesta noita "7000-15000 euroa kuussa koodarille" -lööppejä, koska kyseessä on matemaattisten tohtoritason asiantuntijoiden palkkataso, ei peruskoodareitten.

Oikeesti akateemisia ei tarvita it työelämään. Tarvitaan tekijoitä jotka toteuttaa ne sovellukset. Akateemiset vain vikisee eikä tee ikinä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jo etukäteen.

Koodari on ohjelmistokehityksessä alin rooli joka ei edellytä matemaattista asiantuntemusta ja korkeaa tutkintoa. Koodaushommat voidaan ulkoistaa vaikka halvempiin maihin jos tehtävästä ohjelmistosta on pätevät suunnitelmat ja vaatimusmäärittelyt, mutta varsinaisista matemaattisista (yleensä tohtoritasoisista) asiantuntijoista jotka ovat erikoistuneet sen tyyppisiin asioihin kuten esim. tekoäly on kova pula. Ei kannata siis ottaa ihan todesta noita "7000-15000 euroa kuussa koodarille" -lööppejä, koska kyseessä on matemaattisten tohtoritason asiantuntijoiden palkkataso, ei peruskoodareitten.

Oikeesti akateemisia ei tarvita it työelämään. Tarvitaan tekijoitä jotka toteuttaa ne sovellukset. Akateemiset vain vikisee eikä tee ikinä mitään.

Musta tuntuu että enemmänkin tiukat roolitukset estävät käytännön työn tekemisen. Meillä on paljon "business"-ihmisiä töissä jotka osaavat koodata paljonkin. Akateemisia joita kiinnostaisi tehdä IT-rajapinnassa töitä, valita sopivia työkaluja ja tehdä yhdessä IT-ihmisten kanssa. Eivät saa, koska eivät ole IT:ssä töissä - saati ottaa kantaa mihinkään IT:hen liittyvään. Sääli... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen koodari. Nykyään juuri kukaan ei pelkästään koodaa vaan useimmat tekee kaikkia softankehityksen vaiheita. Esim. ennen lomaa asiakkaalta tuli tarjouspyyntö uudesta toiminnallisuudesta. Työ annettiin mulle. Asiakkaan kanssa sitten alkuun speksattiin  mitä lähdetään toteuttamaan, millaiset käyttöliittymät, millaiset tiedonsiirtoformaatit ja protokollat liittymässä toiseen järjestelmään. Sitten kun suunnitelmat oli tehty lähdin toteuttamaan eli siihen itse koodaamiseen. Meillä koodarit myös suunnittelevat arkkitehtuurin itse ja testaavat, tähän ei ole eri ihmisiä. Aina välillä näytin asiakkalle mitä on tulossa jotta asiakas voi tarvittaessa pyytää muutoksia - nykyään kehitys on joustavaa eikä niin että alussa lyödään kaikki kiinni ja sitten tehdään speksin mukaan. Asiakas voi ehdottaa parannuksia tai laajennuksia (näistä toki maksetaan sitten lisää), koodari voi ehdottaa niitä, asiakkaan loppukäyttäjät kokeiltuaan voivat ehdottaa. 

Mutta toki työn ydin on se koodaaminen eli istuminen tietokoneella ja toteuttaen toiminnallisuuksia erilaisilla ja alati asiakkaasta riippuen vaihtuvilla tekniikoilla. Itse teen tätä lähes 100% etätyönä mikä on loistavaa tällaiselle epäsosiaaliselle jurrikalle. 

Lisäisin tuohon vielä ainakin dokumentaation. Yleensä varsinaisen "tuotteen" kylkeen tuotetaan myös jonkinlainen dokumentaatio, jonka tekemiseen koodari usein osallistuu ainakin jonkinlaisella panoksella. Tämä riippuu toki paljon firmasta.

Testaaminen ja jo olemassa olevien järjestelmien paikkailu saattaa kuulua toimenkuvaan myös.

Itse kun olen pikkufirmassa töissä niin toimenkuva on devaajan tittelistä huolimatta melko laaja, eli tarpeen mukaan lähtien aina markkinoinnista ja myynnistä, matkalla saattaa olla päässä niin arkkitehdin, projarin kuin koodarinkin hatut eikä loppukäyttäjien kouluttaminen tai tukeminenkaan ole täysin vierasta.

99% koodareista ei tuota ymmärrettävää dokumentaatiota. Meillä teknisillä dokumentoijilla on sitten tosi hupaa yrittää koodareiden sönkötyksistä saada aikaan järjellistä informaatiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jo etukäteen.

Koodari on ohjelmistokehityksessä alin rooli joka ei edellytä matemaattista asiantuntemusta ja korkeaa tutkintoa. Koodaushommat voidaan ulkoistaa vaikka halvempiin maihin jos tehtävästä ohjelmistosta on pätevät suunnitelmat ja vaatimusmäärittelyt, mutta varsinaisista matemaattisista (yleensä tohtoritasoisista) asiantuntijoista jotka ovat erikoistuneet sen tyyppisiin asioihin kuten esim. tekoäly on kova pula. Ei kannata siis ottaa ihan todesta noita "7000-15000 euroa kuussa koodarille" -lööppejä, koska kyseessä on matemaattisten tohtoritason asiantuntijoiden palkkataso, ei peruskoodareitten.

Oikeesti akateemisia ei tarvita it työelämään. Tarvitaan tekijoitä jotka toteuttaa ne sovellukset. Akateemiset vain vikisee eikä tee ikinä mitään.

Musta tuntuu että enemmänkin tiukat roolitukset estävät käytännön työn tekemisen. Meillä on paljon "business"-ihmisiä töissä jotka osaavat koodata paljonkin. Akateemisia joita kiinnostaisi tehdä IT-rajapinnassa töitä, valita sopivia työkaluja ja tehdä yhdessä IT-ihmisten kanssa. Eivät saa, koska eivät ole IT:ssä töissä - saati ottaa kantaa mihinkään IT:hen liittyvään. Sääli... 

Joo vinkki nää akateemiset oon kerran koodannut on pahimpia, jotka todella tuhoaa yrityksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen koodari. Nykyään juuri kukaan ei pelkästään koodaa vaan useimmat tekee kaikkia softankehityksen vaiheita. Esim. ennen lomaa asiakkaalta tuli tarjouspyyntö uudesta toiminnallisuudesta. Työ annettiin mulle. Asiakkaan kanssa sitten alkuun speksattiin  mitä lähdetään toteuttamaan, millaiset käyttöliittymät, millaiset tiedonsiirtoformaatit ja protokollat liittymässä toiseen järjestelmään. Sitten kun suunnitelmat oli tehty lähdin toteuttamaan eli siihen itse koodaamiseen. Meillä koodarit myös suunnittelevat arkkitehtuurin itse ja testaavat, tähän ei ole eri ihmisiä. Aina välillä näytin asiakkalle mitä on tulossa jotta asiakas voi tarvittaessa pyytää muutoksia - nykyään kehitys on joustavaa eikä niin että alussa lyödään kaikki kiinni ja sitten tehdään speksin mukaan. Asiakas voi ehdottaa parannuksia tai laajennuksia (näistä toki maksetaan sitten lisää), koodari voi ehdottaa niitä, asiakkaan loppukäyttäjät kokeiltuaan voivat ehdottaa. 

Mutta toki työn ydin on se koodaaminen eli istuminen tietokoneella ja toteuttaen toiminnallisuuksia erilaisilla ja alati asiakkaasta riippuen vaihtuvilla tekniikoilla. Itse teen tätä lähes 100% etätyönä mikä on loistavaa tällaiselle epäsosiaaliselle jurrikalle. 

Lisäisin tuohon vielä ainakin dokumentaation. Yleensä varsinaisen "tuotteen" kylkeen tuotetaan myös jonkinlainen dokumentaatio, jonka tekemiseen koodari usein osallistuu ainakin jonkinlaisella panoksella. Tämä riippuu toki paljon firmasta.

Testaaminen ja jo olemassa olevien järjestelmien paikkailu saattaa kuulua toimenkuvaan myös.

Itse kun olen pikkufirmassa töissä niin toimenkuva on devaajan tittelistä huolimatta melko laaja, eli tarpeen mukaan lähtien aina markkinoinnista ja myynnistä, matkalla saattaa olla päässä niin arkkitehdin, projarin kuin koodarinkin hatut eikä loppukäyttäjien kouluttaminen tai tukeminenkaan ole täysin vierasta.

99% koodareista ei tuota ymmärrettävää dokumentaatiota. Meillä teknisillä dokumentoijilla on sitten tosi hupaa yrittää koodareiden sönkötyksistä saada aikaan järjellistä informaatiota.

Mikä on tekninen dokumentoija?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos jo etukäteen.

Koodari on ohjelmistokehityksessä alin rooli joka ei edellytä matemaattista asiantuntemusta ja korkeaa tutkintoa. Koodaushommat voidaan ulkoistaa vaikka halvempiin maihin jos tehtävästä ohjelmistosta on pätevät suunnitelmat ja vaatimusmäärittelyt, mutta varsinaisista matemaattisista (yleensä tohtoritasoisista) asiantuntijoista jotka ovat erikoistuneet sen tyyppisiin asioihin kuten esim. tekoäly on kova pula. Ei kannata siis ottaa ihan todesta noita "7000-15000 euroa kuussa koodarille" -lööppejä, koska kyseessä on matemaattisten tohtoritason asiantuntijoiden palkkataso, ei peruskoodareitten.

Oikeesti akateemisia ei tarvita it työelämään. Tarvitaan tekijoitä jotka toteuttaa ne sovellukset. Akateemiset vain vikisee eikä tee ikinä mitään.

Musta tuntuu että enemmänkin tiukat roolitukset estävät käytännön työn tekemisen. Meillä on paljon "business"-ihmisiä töissä jotka osaavat koodata paljonkin. Akateemisia joita kiinnostaisi tehdä IT-rajapinnassa töitä, valita sopivia työkaluja ja tehdä yhdessä IT-ihmisten kanssa. Eivät saa, koska eivät ole IT:ssä töissä - saati ottaa kantaa mihinkään IT:hen liittyvään. Sääli... 

Joo vinkki nää akateemiset oon kerran koodannut on pahimpia, jotka todella tuhoaa yrityksen.

Niin no, toisaalta IT toisaalla huutelee että ei saa järkeviä speksejä. Muttei halua ottaa mukaankaan. Onneton tilanne :)

Vierailija kirjoitti:

Koodaaminen on kuin todella vieraan kielen osaamista. Ja 5% matematiikkaa.

Olen koodari, mutta en koe asiaa noin. Se on totta että matematiikkaa on mukana hyvin vähän, mutta loogisesti on silti kyettävä ajattelemaan. Ohjelmointikielten sanasto ja ilmaisuvoima ovat paljon suppeammat kuin minkään luonnollisen kielen, ja toisaalta se mitä ilmaistaan, on sitten tasan tarkkaan täsmällistä. Ero jonkin vieraan kielen osaamiseen on huomattava. Minulle ohjelmointi on helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen koodari. Nykyään juuri kukaan ei pelkästään koodaa vaan useimmat tekee kaikkia softankehityksen vaiheita. Esim. ennen lomaa asiakkaalta tuli tarjouspyyntö uudesta toiminnallisuudesta. Työ annettiin mulle. Asiakkaan kanssa sitten alkuun speksattiin  mitä lähdetään toteuttamaan, millaiset käyttöliittymät, millaiset tiedonsiirtoformaatit ja protokollat liittymässä toiseen järjestelmään. Sitten kun suunnitelmat oli tehty lähdin toteuttamaan eli siihen itse koodaamiseen. Meillä koodarit myös suunnittelevat arkkitehtuurin itse ja testaavat, tähän ei ole eri ihmisiä. Aina välillä näytin asiakkalle mitä on tulossa jotta asiakas voi tarvittaessa pyytää muutoksia - nykyään kehitys on joustavaa eikä niin että alussa lyödään kaikki kiinni ja sitten tehdään speksin mukaan. Asiakas voi ehdottaa parannuksia tai laajennuksia (näistä toki maksetaan sitten lisää), koodari voi ehdottaa niitä, asiakkaan loppukäyttäjät kokeiltuaan voivat ehdottaa. 

Mutta toki työn ydin on se koodaaminen eli istuminen tietokoneella ja toteuttaen toiminnallisuuksia erilaisilla ja alati asiakkaasta riippuen vaihtuvilla tekniikoilla. Itse teen tätä lähes 100% etätyönä mikä on loistavaa tällaiselle epäsosiaaliselle jurrikalle. 

Lisäisin tuohon vielä ainakin dokumentaation. Yleensä varsinaisen "tuotteen" kylkeen tuotetaan myös jonkinlainen dokumentaatio, jonka tekemiseen koodari usein osallistuu ainakin jonkinlaisella panoksella. Tämä riippuu toki paljon firmasta.

Testaaminen ja jo olemassa olevien järjestelmien paikkailu saattaa kuulua toimenkuvaan myös.

Itse kun olen pikkufirmassa töissä niin toimenkuva on devaajan tittelistä huolimatta melko laaja, eli tarpeen mukaan lähtien aina markkinoinnista ja myynnistä, matkalla saattaa olla päässä niin arkkitehdin, projarin kuin koodarinkin hatut eikä loppukäyttäjien kouluttaminen tai tukeminenkaan ole täysin vierasta.

99% koodareista ei tuota ymmärrettävää dokumentaatiota. Meillä teknisillä dokumentoijilla on sitten tosi hupaa yrittää koodareiden sönkötyksistä saada aikaan järjellistä informaatiota.

Tämä myös totta. Pienissä firmoissa kuvitellaan että kodarit vain tuottaa tarvittavat ohjeet. Big mistake!

Voiko oppia koodamaan jos looginen ajattelu on testien mukaan normaali mutta lukion matematiikka liian vaikeaa?

Ihan pelkistettynä: Koodari ohjeistaa tietokonetta tekemään haluttuja juttuja.

#include

using namespace std;

int main()

{

int n, i;

bool isPrime = true;

cout << "Enter a positive integer: ";

cin >> n;

for(i = 2; i <= n / 2; ++i)

{

if(n % i == 0)

{

isPrime = false;

break;

}

}

if (isPrime)

cout << "This is a prime number";

else

cout << "This is not a prime number";

return 0;

}

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaista älykkyyttä koodaus vaatii? Matemaattista?

Ei vaadi matematiikka juuri lainkaan. Paitsi korkeimmalla tasolla. Teköäly jne. Logiikkaa vaatii, joka onkin enemmän filosofiaa kuin matematiikkaa.

Mun juuri lukiosta valmistunut lapsi on nyt ensimmäisessä kesätyössään koodaushommissa ja tuohon hommaan tarvittiin melko vahvaa matematiikan osaamista. Hänellä teetettiin työhaastattelussa laskutehtäviä ja hän sai palautetta, että osaa enemmän kuin jotkut korkeakouluopiskelijat. Nyt kun hän on pari viikkoa ollut töissä, on jo käynyt ilmi, että tuossa hommassa olisi hyvä osata tilastomatematiikkaa jopa enemmän kuin mitä korkeakoulussa edes opetetaan. 

Joku kysyi palkasta. Tällaisille juuri lukiosta päässeille maksetaan kesätöissä 2000€/kk. Tuntuu olevan ihan yleinen lähtötaso, olen useammaltakin kuullut tuollaisesta palkasta. Mitään ylärajaa ei tunnu olevan, mutta todella osaavaksi koodariksi voinee laskea itsensä, jos saa vähintään 8000€/kk. 

Vierailija kirjoitti:

Voiko oppia koodamaan jos looginen ajattelu on testien mukaan normaali mutta lukion matematiikka liian vaikeaa?

Mitä tarkoitat normaalilla loogisella ajattelulla, ja miten se on testattu?

Itse asiassa koodaamisessa vaadittava looginen ajattelu saattaa olla hieman epänormaalia. Monella "taviksella" on vaikeuksia ymmärtää esim. tai-sanan käyttö samoin kuin koodaamisessa. "A tai B" ohjelmoinnissa tarkoittaa, että voi myös olla sekä A että B.

Matematiikkaa sinänsä ei useimmissa koodaustehtävissä tarvita. Lukion matematiikka taas voi olla liian vaikeaa monesta syystä. Osa voi olla sellaisia syitä, jotka rajoittavat mahdollisuuksia menestyä koodarinakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodaaminen on kuin todella vieraan kielen osaamista. Ja 5% matematiikkaa.

Olen koodari, mutta en koe asiaa noin. Se on totta että matematiikkaa on mukana hyvin vähän, mutta loogisesti on silti kyettävä ajattelemaan. Ohjelmointikielten sanasto ja ilmaisuvoima ovat paljon suppeammat kuin minkään luonnollisen kielen, ja toisaalta se mitä ilmaistaan, on sitten tasan tarkkaan täsmällistä. Ero jonkin vieraan kielen osaamiseen on huomattava. Minulle ohjelmointi on helpompaa.

Samaa mieltä, logiikkaa tarvitaan. Filosofiaa siis. Pointti on koodajia tarvitaan simona, ja matematiikkaa ei normi koodaaja tatvitse. Humanisteja me siis tarvitaan ja älykkäitä koodaajia.

Basaari yliopiston suorittaneet oitis koodareiksi ja halventavaa nyt sentään ruumiillista työtä tarjota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko oppia koodamaan jos looginen ajattelu on testien mukaan normaali mutta lukion matematiikka liian vaikeaa?

Mitä tarkoitat normaalilla loogisella ajattelulla, ja miten se on testattu?

Itse asiassa koodaamisessa vaadittava looginen ajattelu saattaa olla hieman epänormaalia. Monella "taviksella" on vaikeuksia ymmärtää esim. tai-sanan käyttö samoin kuin koodaamisessa. "A tai B" ohjelmoinnissa tarkoittaa, että voi myös olla sekä A että B.

Matematiikkaa sinänsä ei useimmissa koodaustehtävissä tarvita. Lukion matematiikka taas voi olla liian vaikeaa monesta syystä. Osa voi olla sellaisia syitä, jotka rajoittavat mahdollisuuksia menestyä koodarinakin.

Siis psykologisissa testeissä testattu looginen älykkyys. Kuitenkin kirjoitin aikanaan lyhyestä matikasta Been ja matemaattinen ajattelu kehno myös testeissä. Joten mitkään laskutoimitukset ei kyllä sujuisi työhaastattelussa..

Vierailija kirjoitti:

Voiko oppia koodamaan jos looginen ajattelu on testien mukaan normaali mutta lukion matematiikka liian vaikeaa?

Todellakin voi. Siis lukio matematiikka on aivan turhaa jos haluat tehdä sovelluksia ihmisille. Halutaan kovasti hehkuttaa tätä it alaa, mutta oikeasti tarpeeksi oppii viikossa, jos juttu kiinnostaa.

yksinkertaisin koodi on minun mielestä html, eli tällä koodilla luodaan nettisivut, itsekki tätä harjotellu, on ihan hauskaa kun pääsee alkukynnyksen yli, matikkaa tarvii mihinkää, seon lukiolaisten vääristämä idealogi, englantia tarviit ja sillä pääsee alkuun

tämä on vähän niinkuin leegoilla leikkisit, sijoitat koodin oikeeseen kohtaan ja sitten sulla on talo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen koodari. Nykyään juuri kukaan ei pelkästään koodaa vaan useimmat tekee kaikkia softankehityksen vaiheita. Esim. ennen lomaa asiakkaalta tuli tarjouspyyntö uudesta toiminnallisuudesta. Työ annettiin mulle. Asiakkaan kanssa sitten alkuun speksattiin  mitä lähdetään toteuttamaan, millaiset käyttöliittymät, millaiset tiedonsiirtoformaatit ja protokollat liittymässä toiseen järjestelmään. Sitten kun suunnitelmat oli tehty lähdin toteuttamaan eli siihen itse koodaamiseen. Meillä koodarit myös suunnittelevat arkkitehtuurin itse ja testaavat, tähän ei ole eri ihmisiä. Aina välillä näytin asiakkalle mitä on tulossa jotta asiakas voi tarvittaessa pyytää muutoksia - nykyään kehitys on joustavaa eikä niin että alussa lyödään kaikki kiinni ja sitten tehdään speksin mukaan. Asiakas voi ehdottaa parannuksia tai laajennuksia (näistä toki maksetaan sitten lisää), koodari voi ehdottaa niitä, asiakkaan loppukäyttäjät kokeiltuaan voivat ehdottaa. 

Mutta toki työn ydin on se koodaaminen eli istuminen tietokoneella ja toteuttaen toiminnallisuuksia erilaisilla ja alati asiakkaasta riippuen vaihtuvilla tekniikoilla. Itse teen tätä lähes 100% etätyönä mikä on loistavaa tällaiselle epäsosiaaliselle jurrikalle. 

Lisäisin tuohon vielä ainakin dokumentaation. Yleensä varsinaisen "tuotteen" kylkeen tuotetaan myös jonkinlainen dokumentaatio, jonka tekemiseen koodari usein osallistuu ainakin jonkinlaisella panoksella. Tämä riippuu toki paljon firmasta.

Testaaminen ja jo olemassa olevien järjestelmien paikkailu saattaa kuulua toimenkuvaan myös.

Itse kun olen pikkufirmassa töissä niin toimenkuva on devaajan tittelistä huolimatta melko laaja, eli tarpeen mukaan lähtien aina markkinoinnista ja myynnistä, matkalla saattaa olla päässä niin arkkitehdin, projarin kuin koodarinkin hatut eikä loppukäyttäjien kouluttaminen tai tukeminenkaan ole täysin vierasta.

99% koodareista ei tuota ymmärrettävää dokumentaatiota. Meillä teknisillä dokumentoijilla on sitten tosi hupaa yrittää koodareiden sönkötyksistä saada aikaan järjellistä informaatiota.

Mikä on tekninen dokumentoija?

Esimerkiksi kirjoittaa loppukäyttäjille käyttöohjeita,