Lue keskustelun säännöt.
Osaako joku selittää mulle, että mitä koodari käytännössä tekee?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Voiko oppia koodamaan jos looginen ajattelu on testien mukaan normaali mutta lukion matematiikka liian vaikeaa?
Voit oppia ja muista, että ohjelmointi on laaja ala, kaikille löytyy hommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista älykkyyttä koodaus vaatii? Matemaattista?
Ei vaadi matematiikka juuri lainkaan. Paitsi korkeimmalla tasolla. Teköäly jne. Logiikkaa vaatii, joka onkin enemmän filosofiaa kuin matematiikkaa.
Mun juuri lukiosta valmistunut lapsi on nyt ensimmäisessä kesätyössään koodaushommissa ja tuohon hommaan tarvittiin melko vahvaa matematiikan osaamista. Hänellä teetettiin työhaastattelussa laskutehtäviä ja hän sai palautetta, että osaa enemmän kuin jotkut korkeakouluopiskelijat. Nyt kun hän on pari viikkoa ollut töissä, on jo käynyt ilmi, että tuossa hommassa olisi hyvä osata tilastomatematiikkaa jopa enemmän kuin mitä korkeakoulussa edes opetetaan.
Joku kysyi palkasta. Tällaisille juuri lukiosta päässeille maksetaan kesätöissä 2000€/kk. Tuntuu olevan ihan yleinen lähtötaso, olen useammaltakin kuullut tuollaisesta palkasta. Mitään ylärajaa ei tunnu olevan, mutta todella osaavaksi koodariksi voinee laskea itsensä, jos saa vähintään 8000€/kk.
Tilastomatematiikkaa koodaukseen? Mihin, miksi, häh? Vai onko siis osattava, jotta kykenee tuottamaan tarvitut toiminnallisuudet? Ei siis sen koodauksen itsensä takia.
Ymmärtäkää, että lähes koko maailma käyttää ohjelmia. Toiset koodarit tarvitsee matematiikkaa, toiset ei. Riippuu siitä mitä haluaa tehdä ja kaikille löytyy sopivaa hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista älykkyyttä koodaus vaatii? Matemaattista?
Ei vaadi matematiikka juuri lainkaan. Paitsi korkeimmalla tasolla. Teköäly jne. Logiikkaa vaatii, joka onkin enemmän filosofiaa kuin matematiikkaa.
Mun juuri lukiosta valmistunut lapsi on nyt ensimmäisessä kesätyössään koodaushommissa ja tuohon hommaan tarvittiin melko vahvaa matematiikan osaamista. Hänellä teetettiin työhaastattelussa laskutehtäviä ja hän sai palautetta, että osaa enemmän kuin jotkut korkeakouluopiskelijat. Nyt kun hän on pari viikkoa ollut töissä, on jo käynyt ilmi, että tuossa hommassa olisi hyvä osata tilastomatematiikkaa jopa enemmän kuin mitä korkeakoulussa edes opetetaan.
Joku kysyi palkasta. Tällaisille juuri lukiosta päässeille maksetaan kesätöissä 2000€/kk. Tuntuu olevan ihan yleinen lähtötaso, olen useammaltakin kuullut tuollaisesta palkasta. Mitään ylärajaa ei tunnu olevan, mutta todella osaavaksi koodariksi voinee laskea itsensä, jos saa vähintään 8000€/kk.
Voi olla fuulia, uskotaan että turha matematiikka on tärkeää. Tai voi olla että akateemisia saa halvemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos jo etukäteen.
Koodari on ohjelmistokehityksessä alin rooli joka ei edellytä matemaattista asiantuntemusta ja korkeaa tutkintoa. Koodaushommat voidaan ulkoistaa vaikka halvempiin maihin jos tehtävästä ohjelmistosta on pätevät suunnitelmat ja vaatimusmäärittelyt, mutta varsinaisista matemaattisista (yleensä tohtoritasoisista) asiantuntijoista jotka ovat erikoistuneet sen tyyppisiin asioihin kuten esim. tekoäly on kova pula. Ei kannata siis ottaa ihan todesta noita "7000-15000 euroa kuussa koodarille" -lööppejä, koska kyseessä on matemaattisten tohtoritason asiantuntijoiden palkkataso, ei peruskoodareitten.
Oikeesti akateemisia ei tarvita it työelämään. Tarvitaan tekijoitä jotka toteuttaa ne sovellukset. Akateemiset vain vikisee eikä tee ikinä mitään.
Yrittäjänä ja tohtorina palkkaisin yritykseen mielelläni perusohjelmoia tekemään edes osan perustöistä, mutta tilanne on valitettavasti se, että vaikka hakijoita riittää niin todellista asiantuntemusta ja osaamista vähän vakavampiin hommiin näillä ei ole kun kyse ei ole mistään verkkokaupan ostoskorien koodailusta. Vaikka avustava työ ei sisältäisi itse matemaattisiin osiin puuttumista, pitää silti olla edes jonkinlainen käsitys siitä mitä ollaan tekemässä. Ne harvat joilla voisi olla ovat pääsääntöisesti jo lähteneet ulkomaille kovempien palkkojen perässä. Suomessa taas yrityksiä kuritetaan ja rangaistaan niin kovin ottein, että täytyy varmaan kohta itsekin lähteä ellei tilanne ala muuttumaan ja nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista älykkyyttä koodaus vaatii? Matemaattista?
Ei vaadi matematiikka juuri lainkaan. Paitsi korkeimmalla tasolla. Teköäly jne. Logiikkaa vaatii, joka onkin enemmän filosofiaa kuin matematiikkaa.
Mun juuri lukiosta valmistunut lapsi on nyt ensimmäisessä kesätyössään koodaushommissa ja tuohon hommaan tarvittiin melko vahvaa matematiikan osaamista. Hänellä teetettiin työhaastattelussa laskutehtäviä ja hän sai palautetta, että osaa enemmän kuin jotkut korkeakouluopiskelijat. Nyt kun hän on pari viikkoa ollut töissä, on jo käynyt ilmi, että tuossa hommassa olisi hyvä osata tilastomatematiikkaa jopa enemmän kuin mitä korkeakoulussa edes opetetaan.
Joku kysyi palkasta. Tällaisille juuri lukiosta päässeille maksetaan kesätöissä 2000€/kk. Tuntuu olevan ihan yleinen lähtötaso, olen useammaltakin kuullut tuollaisesta palkasta. Mitään ylärajaa ei tunnu olevan, mutta todella osaavaksi koodariksi voinee laskea itsensä, jos saa vähintään 8000€/kk.
Tilastomatematiikkaa koodaukseen? Mihin, miksi, häh? Vai onko siis osattava, jotta kykenee tuottamaan tarvitut toiminnallisuudet? Ei siis sen koodauksen itsensä takia.
Ymmärtäkää, että lähes koko maailma käyttää ohjelmia. Toiset koodarit tarvitsee matematiikkaa, toiset ei. Riippuu siitä mitä haluaa tehdä ja kaikille löytyy sopivaa hommaa.
Hyvä pointti. 99.9 prosenttia kodareista ei tarvitse matematiikka, vaan tarvitsee humanisteja, jotka ymmärtää ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei vielä maininnut, että loogisen ajattelun lisäksi koodaaja tarvitsee abstraktia hahmotuskykyä. Kun puhutaan monimutkaisista tietorakenteista, niin täytyy kyetä päässään hahmottamaan, miten vaikka tieto mallinnetaan objekteiksi ja kuinka kannattaa periyttää ja jakaa useammiksi objekteiksi jne. Ainakin itsellä juuri tuo vie myös aikaa. Sitten kun homma on hahmottunut päässä ja kuvina itselle, niin varsinainen koodin kirjoittaminen on sitten se toinen puoli.
Myös debugointi eli vian selvitys on tärkeää. Pitää kyetä päättelemään miksi järjestelmässä tapahtuu virhetilanne ja mistä kohtaa sitä lähtee tutkimaan tarkemmin ja millä työkaluilla.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä maininnut, että loogisen ajattelun lisäksi koodaaja tarvitsee abstraktia hahmotuskykyä. Kun puhutaan monimutkaisista tietorakenteista, niin täytyy kyetä päässään hahmottamaan, miten vaikka tieto mallinnetaan objekteiksi ja kuinka kannattaa periyttää ja jakaa useammiksi objekteiksi jne. Ainakin itsellä juuri tuo vie myös aikaa. Sitten kun homma on hahmottunut päässä ja kuvina itselle, niin varsinainen koodin kirjoittaminen on sitten se toinen puoli.
Myös debugointi eli vian selvitys on tärkeää. Pitää kyetä päättelemään miksi järjestelmässä tapahtuu virhetilanne ja mistä kohtaa sitä lähtee tutkimaan tarkemmin ja millä työkaluilla.
Niin kaikki ei osaa. Mutta matematiikka, ei ole mitään osuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyl se korkeekoulun tilastomatematiikka usein riittää, jos olet ko. kurssit suorittanut ja osaat soveltaa.
Käyttöliittymään tarviit hiukan visuaalista silmää.
Tietokantojen ymmärtäminen on välttämätöntä.
Liiketoiminnan toimialan osaaminen on edellytys hyviin hommiin.
Käyttöohjeet on usein kuvaruutuprintit ja pieni kuvaus toiminnoista.
Usein käyttöohjeet on se välttämätön paha, joka tehdään minimikustannuksin, tai jätetään tekemättä kun projektin rahat loppu.
.
Mutta toimenkuvat tietenkin vaihtelee paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä maininnut, että loogisen ajattelun lisäksi koodaaja tarvitsee abstraktia hahmotuskykyä. Kun puhutaan monimutkaisista tietorakenteista, niin täytyy kyetä päässään hahmottamaan, miten vaikka tieto mallinnetaan objekteiksi ja kuinka kannattaa periyttää ja jakaa useammiksi objekteiksi jne. Ainakin itsellä juuri tuo vie myös aikaa. Sitten kun homma on hahmottunut päässä ja kuvina itselle, niin varsinainen koodin kirjoittaminen on sitten se toinen puoli.
Myös debugointi eli vian selvitys on tärkeää. Pitää kyetä päättelemään miksi järjestelmässä tapahtuu virhetilanne ja mistä kohtaa sitä lähtee tutkimaan tarkemmin ja millä työkaluilla.
Niin kaikki ei osaa. Mutta matematiikka, ei ole mitään osuutta.
Kyllä matematiikalla on iso osuus monella ohjelmointialalla. Mallinnus, tieteellinen laskenta, fysiikka, kryptografia, ihan vaan muutamia esimerkkejä. Ja tietokonepelien 3d enginet. Mutta monella alalla sitä ei juuri tarvita. Riippuu mitä koodaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä maininnut, että loogisen ajattelun lisäksi koodaaja tarvitsee abstraktia hahmotuskykyä. Kun puhutaan monimutkaisista tietorakenteista, niin täytyy kyetä päässään hahmottamaan, miten vaikka tieto mallinnetaan objekteiksi ja kuinka kannattaa periyttää ja jakaa useammiksi objekteiksi jne. Ainakin itsellä juuri tuo vie myös aikaa. Sitten kun homma on hahmottunut päässä ja kuvina itselle, niin varsinainen koodin kirjoittaminen on sitten se toinen puoli.
Myös debugointi eli vian selvitys on tärkeää. Pitää kyetä päättelemään miksi järjestelmässä tapahtuu virhetilanne ja mistä kohtaa sitä lähtee tutkimaan tarkemmin ja millä työkaluilla.
Ohjelmistokehitys on niin laaja kenttä ja siinä on niin paljon eri tasoisia ammatillisia rooleja, että siitä on vaikea alkaa puhumaan maallikoiden kanssa. Termejä myös käytetään vähän miten sattuu, varsinkin maallikoiden keskuudessa. Mitä tahansa ohjelmoijaa voidaan kansanomaisesti kutsua koodariksi, mutta useimmiten ammatillisissa yhteyksissä sillä viitataan yksinkertaisimpiin tehtäviin kuten graafisten käyttöliittymien kehittämiseen. Asiantuntijaohjelmoijilla on sitten yleensä hallussaan jokin pidemmälle menevää teoreettista aluetta vaativa alue. Jos puhutaan arkisemmista ohjelmistoista, niin tarvitaan monen sorttista vaatimusmäärittelijää ja projektinhallintaroolia ohjelmoinnin lisäksi. Tarkasta ohjelmiston luonteesta riippuen nämäkin voivat mennä jo tohtoritasoiseksi hommaksi sitten kun ei puhuta mistään kännykkäpelistä vaan suurista ja luonteeltaan kriittisistä järjestelmistä. Kovimmat asiantuntijat ovat erilaisten laskennallisten matemaattisten alojen tohtoritason asiantuntijoita. On siis iso ero siinä ollaanko kehittämässä verkkokauppaa tai lasten muistipeliä tabletille, vai lennonjohtojärjestelmää, avioniikkajärjestelmää tai raskaan sarjan simulointia vaikka lentokoneteollisuudelle. Ja kuten jokainen voi arvata, mitä yksinkertaisemmasta hommasta on kyse, sitä enemmän on tekijöitä ja sitä pienemmät palkat. Vastaavasti kovassa matemaattisessa päässä on kovin pula huippuasiantuntijoista ja kovimmat palkat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä maininnut, että loogisen ajattelun lisäksi koodaaja tarvitsee abstraktia hahmotuskykyä. Kun puhutaan monimutkaisista tietorakenteista, niin täytyy kyetä päässään hahmottamaan, miten vaikka tieto mallinnetaan objekteiksi ja kuinka kannattaa periyttää ja jakaa useammiksi objekteiksi jne. Ainakin itsellä juuri tuo vie myös aikaa. Sitten kun homma on hahmottunut päässä ja kuvina itselle, niin varsinainen koodin kirjoittaminen on sitten se toinen puoli.
Myös debugointi eli vian selvitys on tärkeää. Pitää kyetä päättelemään miksi järjestelmässä tapahtuu virhetilanne ja mistä kohtaa sitä lähtee tutkimaan tarkemmin ja millä työkaluilla.
Niin kaikki ei osaa. Mutta matematiikka, ei ole mitään osuutta.
Matematiikalla ei ole suoraan osuutta koodaamiseen useimmissa tapauksissa. Mutta matematiikan hallitseminen on yhteydessä niihin taitoihin, joita myös koodaamisessa tarvitaan.
Sitten pitää muistaa erilaiset suunnittelumallit (pattern), joita käytetään samalla tavalla eri ohjelmointikielistä riippumatta. Eli pitää usein opetella uusia tapoja tehdä softaa. Tulee uusia frameworkeja, joiden avulla saa tehokkaampaa ja/tai näyttävämpää tulosta aikaan.
Hommaa riittää tällä saralla ja vauhti sen kuin kiihtyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tilastomatematiikkaa koodaukseen? Mihin, miksi, häh? Vai onko siis osattava, jotta kykenee tuottamaan tarvitut toiminnallisuudet? Ei siis sen koodauksen itsensä takia.
Sen koodin avulla on tarkoitus tehdä data-analyysiä. Ja siihen tarvittais sitä tilastomatikkaa enemmän kuin on hallussa. Eli lyhyesti tarvittuihin toiminnallisuuksiin.
Ei tuo varmaankaan ole mikään tyypillinen tuoreen ylioppilaan kesätyö kun tuohon haettiin tekijää nimenomaan näiden joukosta, jotka ovat harrastaneet kisamatikkaa ja/tai kisakoodausta. Mutta esimerkkinä vaan, että sitä matematiikkaa voi tarvita jo elämänsä ensimmäisessä kesätyössä. Ja tyttären tapauksessa, jos ei olisi osannut, niin olisi jäänyt tämä kesätyö saamatta.
En itse ole alalla, mutta silti minulla on sellainen käsitys että monissa hommissa sitä matemaattista osaamista tarvitaan ja ne on myös niitä hommia, joista maksetaan kunnolla. Jos sattuu olemaan matemaattisesti lahjakas, niin ilman muuta sitä kannattaa hyödyntää tällä alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä maininnut, että loogisen ajattelun lisäksi koodaaja tarvitsee abstraktia hahmotuskykyä. Kun puhutaan monimutkaisista tietorakenteista, niin täytyy kyetä päässään hahmottamaan, miten vaikka tieto mallinnetaan objekteiksi ja kuinka kannattaa periyttää ja jakaa useammiksi objekteiksi jne. Ainakin itsellä juuri tuo vie myös aikaa. Sitten kun homma on hahmottunut päässä ja kuvina itselle, niin varsinainen koodin kirjoittaminen on sitten se toinen puoli.
Myös debugointi eli vian selvitys on tärkeää. Pitää kyetä päättelemään miksi järjestelmässä tapahtuu virhetilanne ja mistä kohtaa sitä lähtee tutkimaan tarkemmin ja millä työkaluilla.
Niin kaikki ei osaa. Mutta matematiikka, ei ole mitään osuutta.
Matematiikalla ei ole suoraan osuutta koodaamiseen useimmissa tapauksissa. Mutta matematiikan hallitseminen on yhteydessä niihin taitoihin, joita myös koodaamisessa tarvitaan.
Sitten pitää muistaa erilaiset suunnittelumallit (pattern), joita käytetään samalla tavalla eri ohjelmointikielistä riippumatta. Eli pitää usein opetella uusia tapoja tehdä softaa. Tulee uusia frameworkeja, joiden avulla saa tehokkaampaa ja/tai näyttävämpää tulosta aikaan.
Hommaa riittää tällä saralla ja vauhti sen kuin kiihtyy.
Tietokoneet on matemaattisia laitteita ja kaikki ohjelmakoodi on matemaattisen logiikan puolelle menevää silloinkin, kun kyse on jonkin sellaisen yksinkertaisen asian tekemisestä joka ei varsinaisesti edellytä tekijältä matemaattista asiantuntemusta. Sitä aletaan tarvitsemaan kuitenkin hyvin nopeasti. Tässä on mm. peliohjelmoinnista haavaileville 3D-puolen alkeistason alkeita käsitteleviä kirjoja:
http://canvas.projekti.info/ebooks/Mathematics%20for%203D%20Game%20Prog…
https://tfetimes.com/wp-content/uploads/2015/04/F.Dunn-I.Parberry-3D-Ma…
Ennen kuin joku ehtii sanoa, niin ei näitä tarvita jos suunnitelmissa on jonkin pasianssipelin ohjelmointi. Mutta jos ihan vakavissaan suunnittelee uraa niin sitten kyllä. Periaatteessa noiden kirjojen oppien pitäisi aueta viimeistään lukiomatikalla, mutta käytännössä nykyisin nuoremmman sukupolven matikantaidot ovat vähän mitä sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkinen joustavuus on myös tärkeä ominaisuus koodarille. Muutoksia suunnitelmiin tulee jatkuvasti. Toimeksiantoja ei voi tehdä aina niin kuin haluaisi ei aina edes niin hyvin kuin pystyisi. Suunnitelma muutokset johtavat ylitöihin ja joudut perimaan menojasi lomasuunnotelmat muuttuvat. Perfektionisti stressaantuu kaaottisessa ympäristössä helposti toimintakyvyttömäksi
Paineensietokykyä vaaditaan myös, etenkin jos olet vikojen selvittelijä. Voinette kuvitella, mikä paine on niskassa kun vaikka pankin järjestelmät eivät toimi, tietoliikenne vika pysäyttää junaliikenteen, tai ohjelmiston tasonnoston jälkeen logistiikka keskus hyytyy ( kuten kävi talvella lääkejakelussa). Tuolloin koodarit painavat paineessa pitkää päivää, pomot kyselevät mikä mätää ja mediassa tulee kuraa niskaan. Ihan sama tilanne kuin sähkäreillä myrskyjen jälkeen.
Sekin syö, että tehdään kuukausia ja vuosia töitä ja luovutaan koko hankkeesta kun kilpailija tuo markkinoille paremman tuotteen.
Jatkuva epävarmuus on koodarin normiolotila
Oma lukunsa ovat asiakkaat, joitka eivät tiedä mitä haluavat tai vaatimukset ovat epärealistisia suhteessa siihen, mitä halutaan maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen koodari. Nykyään juuri kukaan ei pelkästään koodaa vaan useimmat tekee kaikkia softankehityksen vaiheita. Esim. ennen lomaa asiakkaalta tuli tarjouspyyntö uudesta toiminnallisuudesta. Työ annettiin mulle. Asiakkaan kanssa sitten alkuun speksattiin mitä lähdetään toteuttamaan, millaiset käyttöliittymät, millaiset tiedonsiirtoformaatit ja protokollat liittymässä toiseen järjestelmään. Sitten kun suunnitelmat oli tehty lähdin toteuttamaan eli siihen itse koodaamiseen. Meillä koodarit myös suunnittelevat arkkitehtuurin itse ja testaavat, tähän ei ole eri ihmisiä. Aina välillä näytin asiakkalle mitä on tulossa jotta asiakas voi tarvittaessa pyytää muutoksia - nykyään kehitys on joustavaa eikä niin että alussa lyödään kaikki kiinni ja sitten tehdään speksin mukaan. Asiakas voi ehdottaa parannuksia tai laajennuksia (näistä toki maksetaan sitten lisää), koodari voi ehdottaa niitä, asiakkaan loppukäyttäjät kokeiltuaan voivat ehdottaa.
Mutta toki työn ydin on se koodaaminen eli istuminen tietokoneella ja toteuttaen toiminnallisuuksia erilaisilla ja alati asiakkaasta riippuen vaihtuvilla tekniikoilla. Itse teen tätä lähes 100% etätyönä mikä on loistavaa tällaiselle epäsosiaaliselle jurrikalle.
En ikikuunapäivänä osais sun duunias! Pakko nostaa hattua ja myöntää, että sun duuni on parempi kun mun duuni lasten pyllyjen pesijänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista älykkyyttä koodaus vaatii? Matemaattista?
Ei vaadi matematiikka juuri lainkaan. Paitsi korkeimmalla tasolla. Teköäly jne. Logiikkaa vaatii, joka onkin enemmän filosofiaa kuin matematiikkaa.
Mun juuri lukiosta valmistunut lapsi on nyt ensimmäisessä kesätyössään koodaushommissa ja tuohon hommaan tarvittiin melko vahvaa matematiikan osaamista. Hänellä teetettiin työhaastattelussa laskutehtäviä ja hän sai palautetta, että osaa enemmän kuin jotkut korkeakouluopiskelijat. Nyt kun hän on pari viikkoa ollut töissä, on jo käynyt ilmi, että tuossa hommassa olisi hyvä osata tilastomatematiikkaa jopa enemmän kuin mitä korkeakoulussa edes opetetaan.
Joku kysyi palkasta. Tällaisille juuri lukiosta päässeille maksetaan kesätöissä 2000€/kk. Tuntuu olevan ihan yleinen lähtötaso, olen useammaltakin kuullut tuollaisesta palkasta. Mitään ylärajaa ei tunnu olevan, mutta todella osaavaksi koodariksi voinee laskea itsensä, jos saa vähintään 8000€/kk.
Tilastomatematiikkaa koodaukseen? Mihin, miksi, häh? Vai onko siis osattava, jotta kykenee tuottamaan tarvitut toiminnallisuudet? Ei siis sen koodauksen itsensä takia.
Ymmärtäkää, että lähes koko maailma käyttää ohjelmia. Toiset koodarit tarvitsee matematiikkaa, toiset ei. Riippuu siitä mitä haluaa tehdä ja kaikille löytyy sopivaa hommaa.
Tilastomatematiikkaa tarvitaan tilastotieteessä, ei koodaamisessa. Tai siis, sen koodarin ei tarvitse osata tai ymmärtää niitä laskutoimituksia, jos joku on ne speksiin jo tuottanut. Esim. FinTechissä on tiimissä usein yksi tai kaksi matemaatikkoa jotka yhdessä koodarien kanssa viilaavat niitä algoritmejä.
Koodarin tärkein ominaisuus koodaustaitojen lisäksi on lehmän hermot. Ala ei sovi lyhytjänteiselle ja -pinnaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vielä maininnut, että loogisen ajattelun lisäksi koodaaja tarvitsee abstraktia hahmotuskykyä. Kun puhutaan monimutkaisista tietorakenteista, niin täytyy kyetä päässään hahmottamaan, miten vaikka tieto mallinnetaan objekteiksi ja kuinka kannattaa periyttää ja jakaa useammiksi objekteiksi jne. Ainakin itsellä juuri tuo vie myös aikaa. Sitten kun homma on hahmottunut päässä ja kuvina itselle, niin varsinainen koodin kirjoittaminen on sitten se toinen puoli.
Myös debugointi eli vian selvitys on tärkeää. Pitää kyetä päättelemään miksi järjestelmässä tapahtuu virhetilanne ja mistä kohtaa sitä lähtee tutkimaan tarkemmin ja millä työkaluilla.
Niin kaikki ei osaa. Mutta matematiikka, ei ole mitään osuutta.
Matematiikalla ei ole suoraan osuutta koodaamiseen useimmissa tapauksissa. Mutta matematiikan hallitseminen on yhteydessä niihin taitoihin, joita myös koodaamisessa tarvitaan.
Sitten pitää muistaa erilaiset suunnittelumallit (pattern), joita käytetään samalla tavalla eri ohjelmointikielistä riippumatta. Eli pitää usein opetella uusia tapoja tehdä softaa. Tulee uusia frameworkeja, joiden avulla saa tehokkaampaa ja/tai näyttävämpää tulosta aikaan.
Hommaa riittää tällä saralla ja vauhti sen kuin kiihtyy.
Tietokoneet on matemaattisia laitteita ja kaikki ohjelmakoodi on matemaattisen logiikan puolelle menevää silloinkin, kun kyse on jonkin sellaisen yksinkertaisen asian tekemisestä joka ei varsinaisesti edellytä tekijältä matemaattista asiantuntemusta. Sitä aletaan tarvitsemaan kuitenkin hyvin nopeasti. Tässä on mm. peliohjelmoinnista haavaileville 3D-puolen alkeistason alkeita käsitteleviä kirjoja:
http://canvas.projekti.info/ebooks/Mathematics%20for%203D%20Game%20Prog…
https://tfetimes.com/wp-content/uploads/2015/04/F.Dunn-I.Parberry-3D-Ma…
Ennen kuin joku ehtii sanoa, niin ei näitä tarvita jos suunnitelmissa on jonkin pasianssipelin ohjelmointi. Mutta jos ihan vakavissaan suunnittelee uraa niin sitten kyllä. Periaatteessa noiden kirjojen oppien pitäisi aueta viimeistään lukiomatikalla, mutta käytännössä nykyisin nuoremmman sukupolven matikantaidot ovat vähän mitä sattuu.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. Perus pelikoodarin kannattaa osata koodata Unityllä, ei koodata uutta Unityä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista älykkyyttä koodaus vaatii? Matemaattista?
Ei vaadi matematiikka juuri lainkaan. Paitsi korkeimmalla tasolla. Teköäly jne. Logiikkaa vaatii, joka onkin enemmän filosofiaa kuin matematiikkaa.
Mun juuri lukiosta valmistunut lapsi on nyt ensimmäisessä kesätyössään koodaushommissa ja tuohon hommaan tarvittiin melko vahvaa matematiikan osaamista. Hänellä teetettiin työhaastattelussa laskutehtäviä ja hän sai palautetta, että osaa enemmän kuin jotkut korkeakouluopiskelijat. Nyt kun hän on pari viikkoa ollut töissä, on jo käynyt ilmi, että tuossa hommassa olisi hyvä osata tilastomatematiikkaa jopa enemmän kuin mitä korkeakoulussa edes opetetaan.
Joku kysyi palkasta. Tällaisille juuri lukiosta päässeille maksetaan kesätöissä 2000€/kk. Tuntuu olevan ihan yleinen lähtötaso, olen useammaltakin kuullut tuollaisesta palkasta. Mitään ylärajaa ei tunnu olevan, mutta todella osaavaksi koodariksi voinee laskea itsensä, jos saa vähintään 8000€/kk.
Tilastomatematiikkaa koodaukseen? Mihin, miksi, häh? Vai onko siis osattava, jotta kykenee tuottamaan tarvitut toiminnallisuudet? Ei siis sen koodauksen itsensä takia.
Ymmärtäkää, että lähes koko maailma käyttää ohjelmia. Toiset koodarit tarvitsee matematiikkaa, toiset ei. Riippuu siitä mitä haluaa tehdä ja kaikille löytyy sopivaa hommaa.
Hyvä pointti. 99.9 prosenttia kodareista ei tarvitse matematiikka, vaan tarvitsee humanisteja, jotka ymmärtää ihmisiä.
Tuo menee taas enemmän jonnekkin palvelumallinnuksen ja UX designin puolelle, eikä niinkään taas koodaushommiksi.
Tilastomatematiikkaa koodaukseen? Mihin, miksi, häh? Vai onko siis osattava, jotta kykenee tuottamaan tarvitut toiminnallisuudet? Ei siis sen koodauksen itsensä takia.