Onko kaupalla mitään velvollisuutta tarjota pyörätuolissa istuville avustuspalveluita?
Esimerkiksi sellaista, että myyjä alkaa keräillä tämän ostoksia hyllyistä tämän puolesta.
Omasta mielestäni ei. Eikö se ole aina jokaisen oma asia hankkia tarvitsemansa avustus, jos ei itse pysty tekemään jotain asiaa? Onhan noita firmoja siihen.
Kommentit (53)
Mitään velvollisuutta kaupalla ei ole, mutta avun tarjoaminen sitä tarvitsevalle asiakkaalle on hyvää asiakaspalvelua, joka yleensä tuo kauppaan lisää asiakkaita (myös muita kuin apua tarvitsevia, kun he sivusta näkevät, että tässä kaupassa palvellaan hyvin). Toki ymmärrän poikkeustilanteet, esim. kaupassa on paikalla vain yksi työntekijä, joka ei voi lähteä kassalta pois. Mutta näin muuten vaihtaisin meidän perheen ostokset (800 eur/kk) pois sellaisesta kaupasta, jossa näkisin, että henkilökunta ei suostu auttamaan apua tarvitsevia asiakkaita.
Ei, se on asiakaspalvelua, eikä siihen mitään velvollisuutta ole, yleensä palvelu koituu kuitenkin kaupan eduksi.
Miksi kysyt? Oletko joutunut auttamaan vastoin tahtoasi?
Ei, kuten ei myymälän henkilökunnan tarvitse toimia myöskään lastenvahteina asiakkaiden lapsille.
Mä olen lyhyt enkä aina yletä tavaroihin hyllyillä. Onko kaupalla velvollisuutta auttaa mua? Ihmeellisiä kysymyksiä täällä tänään....
Ei hyvä asiakaspalvelu mikään velvollisuus ole.
No, minä en aspana tarjoa apuani pyörätuoliasialkaalle, vanhukselle tai lyhytkasvuisille. Koska kokevat sen törkeänä ja saan haukut.
Joten odotan avunpyyntöä. Hyvin nuo ovat tähän mennessä saaneet suunsa auki, sekä avunpyynnöissä että haukkumisessa.
Ehkä pitäisi olla, koska tuskin kukaan toinen asikas tarjoaa apuaan.
Yleensä vaadin kassaa pitämään koiralleni seuraa sillä aikaa kun teen ostoksia.
Miksi ihmeessä pitäisi? Maksat sitten kotiinkuljetuksesta. Työ maksaa.
Kyllä ihmiset on kummallisia. Kysytään, että onko pakko tehdä sitä ja tätä. Ei, ei ole pakko, mutta miksei apua tarvitsevaa auttaisi, jos se on mahdollista?
Vierailija kirjoitti:
No, minä en aspana tarjoa apuani pyörätuoliasialkaalle, vanhukselle tai lyhytkasvuisille. Koska kokevat sen törkeänä ja saan haukut.
Joten odotan avunpyyntöä. Hyvin nuo ovat tähän mennessä saaneet suunsa auki, sekä avunpyynnöissä että haukkumisessa.
Sulla on varmaan ulosannissa kehitettävää, jos joka avuntarjouksesta olet saanut haukut. Itse olen työskennellyt kaupan alalla toistakymmentä vuotta, tarjoan apua asiakkaille päivittäin. Suurin osa toki vastaa vain "ei kiitos, en tarvitse", haukkuja en ole saanut koskaan. Tai ehkä meillä päin vain on mukavampia asiakkaita ;)
Vierailija kirjoitti:
Yleensä vaadin kassaa pitämään koiralleni seuraa sillä aikaa kun teen ostoksia.
Mä käsken yleensä vahtia mun miestä. En tietenkään silloin jos kassatyttö on mua nuorempi tai nätimpi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pitäisi olla, koska tuskin kukaan toinen asikas tarjoaa apuaan.
Velvollisuus se ei mielestäni pitäisi olla sen paremmin myyjälle kuin muille asiakkaille. Kohteliasta on tarjota apua jos huomaa toisen sitä tarvitsevan ihan riippumatta siitä käyttääkö hän liikkumisessa apuvälinettä vai ei. Automaattisesti apuvälineen käyttäminen ei kenstäkään avuntarvitsijaa kaupassa tee. Myyjälle kuulluu myös asiakaspalvelutehtävät mutta mielestäni hyvää asiakaspalvelua ei ole väkisin yrittää palvella asiakasta joka ei sitä palvelua tarvitse.
Narkomaanit ovat omatoimisia asiakkaita. Menevät sujuvasti kassan ohi maksamatta, mikäli eivät tarvitse käteisnostoa.
On kyllä. Ihan lain mukaan. Yhdenvertaisuulaki velvoittaa ettei ketään syrjitä myöskään palveluissa, laissa nimenomaan mainitaan "tavaroiden ja palvelujen tarjoajat", joten laki koskee myös kauppoja, kampaamoja, verkkokauppoja yms. Syrjinnästä voi hakea korvauksia ja hyvityksiä.
Vammainen ostaja on myös kuluttaja ja oikeutettu tapauskohtaisesti korvauksiin kuluttajansuojalain nojalla.
Lisäksi lainsäädäntö edellyttää ottamaan huomioon esteettömyyden. Esteellinen tila, kuten kaupan liian korkealle sijoitetut tuotehyllyt, on osa välillistä syrjintää.
Joten jos kauppa on sisustanut liiketilan niin ettei jokainen saa itse tuotteita hyllyltä, niin itsestään selvästi ei ole vain kaupan etu vaan lain edellytys että vaikkapa pyörätuolissa istuva saa myyjiltä apua. Muutenhan kauppa asettaa itsensä alttiiksi oikeusjutulle syrjinnästä sekä voi joutua hyvittämään ja korvaamaan asiakkalle asian.
Pyörätuolissa olevaa varmasti auttaisin ihan asiakkaana, jos pyytäisi jotakin tuotetta. Lapsiperheet ovat ne isompi ongelma, kun joutuu sanomaan, ettei riehuta miten sattuu. Sitten se ottaa kovin vanhempien egon päälle. Mitäs eivät itse kasvata lapsiaan niin, että muiden tarvitsee puuttua asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmiset on kummallisia. Kysytään, että onko pakko tehdä sitä ja tätä. Ei, ei ole pakko, mutta miksei apua tarvitsevaa auttaisi, jos se on mahdollista?
Varsinkaan, kun ei koskaan voi tietää, milloin on itse avuntarpeessa.
Kyllä mun lähikaupan myyjät auttaa, jos yksin kauppaan menen. Yleensä en kyllä mene yksin. Ei tarvitse edes erikseen pyytää, kun tuntevat mut. Hyvää palvelua.
Terv. Pyörätuolissa