Onko miehille tosiaan ihan sama, että kunhan on joku
siihen asti kun löytää senb kauniin, täydellisen naisen? Että rumempikin kelpaa väliaikaisesti? Luonteellahan ei ole mitään väliä, pääasia että on ulkoisesti kaunis, ettei tarvitse hävetä tyttöystävää kavereiden edessä. Sitä rumaa piilotellaan ja tapaillaan vaan ruman kotona, ettei kukaan saa selville miten alas on vajottu.
Ja mieshän saa olla minkänäköinen tahansa, väliä on vain sillä että naisen tulee olla laiha ja kaunis.
Kommentit (18)
Minusta se on enemmän naisten erikoisosaamisen aluetta miettiä mitä muut ajattelevat minusta ja minun elämänvalinnoistani. Miehet noin pääsääntöisesti paremmin tekee mitä tykkää. Tärkeintä on löytyy kumppani kenen kanssa itse haluaa viettää aikaa. Kaverit kyllä sopeutuu.
-mies
Vierailija kirjoitti:
siihen asti kun löytää senb kauniin, täydellisen naisen? Että rumempikin kelpaa väliaikaisesti? Luonteellahan ei ole mitään väliä, pääasia että on ulkoisesti kaunis, ettei tarvitse hävetä tyttöystävää kavereiden edessä. Sitä rumaa piilotellaan ja tapaillaan vaan ruman kotona, ettei kukaan saa selville miten alas on vajottu.
Ja mieshän saa olla minkänäköinen tahansa, väliä on vain sillä että naisen tulee olla laiha ja kaunis.
Mitä pahaa siinä on? Kaikista suhteista oppii. Onpahan sitten kokemusta, kun tapaa sen oikean. Ajttelen samalla lailla, että herra epätäydellinen kelpaa väliaikaisesti. Jos kohtelee mua hyvin, niin olkoon pidempäänkin. Mutta salaa haaveilen kyllä miehestä, joka olisi Se oikea. Ei vain tullut vastaan lastentekoiässä :(
t.nainen
En siis ymmärrä ollenkaan näitä jotka vain odottaa neitsyinä "sitä oikeaa". Itse olen sen verran herkkä, että minusta ei ole fwb-hommaan tai yhdenyönsuhteista nauttimaan. Mieluummin ihminen, josta pitää, vaikka kaipaisin minäkin hullaantumisen tunnetta. Mutta se ei ole este suhteelle, vaikken sitä tuntisikaan. Suhteesta saa muutakin kuin toisen hyvää ulkonäköä ja mitä muuta sitä nyt kaipakaan. Ja jos tunnen näin, niin kerron sen miehelle, ettei se, etten ole kovin sitoutunut tule yllätyksenä. Moni silti haluaa olla kanssani.
t.nainen
Eiköhän se ole usein niin, että kauniiden naisten kanssa pidetään hauskaa, mutta sitten kun haetaan virallista kumppania, niin muutkin ominaisuudet merkkaa. Pitää olla sellainen kumppani, jonka kehtaa viedä sukujuhlille jne. :)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole usein niin, että kauniiden naisten kanssa pidetään hauskaa, mutta sitten kun haetaan virallista kumppania, niin muutkin ominaisuudet merkkaa. Pitää olla sellainen kumppani, jonka kehtaa viedä sukujuhlille jne. :)
En mä ainakaan ajattele kumppania näyttelyesineenä. Ihan vieras ajatuskin. Kyllä mulle merkitsee parisuhdekumppanissa eniten se, että kuinka hyvin tulen hänen kanssaan toimeen ja onko hänellä samansuuntaiset tulevaisuudensuunnitelmat, jotta yhteiselo on mahdollista pitkällä tähtäimellä. Ei niitä sukujuhlia nyt niin usein ole, että kannattaisi jakaa elämänsä itselleen sopimattoman ihmisen kanssa, jotta on sitten nukke, jota esitellä serkuille ja enoille kerran kesässä.
Eikö tuollaisia löydy molemmista sukupuolista. Mutta vain murto-osa miehistä tai naisista on tuollaisia. Onneksi. Sä hakeudut vain väärään seuraan.
Joo - voin sanoa, ettei useimmille miehille kelpaa kuka tahansa. Henry Laasanen on tässä mielessä poikkeus.
Kriteerit vaihtelee miehestä toiseen (uskokaa tai älkää). Jotku painottaa enemmän ulkonäköä, jotku muita seikkoja. Joillekin parisuhteessa oleminen on enemmän statuskysymys (täytyy olla joku ihan vaan sen takia, että on joku), jotku arvostaa myös omaa aikaa eikä suhde ole niin tärkeä.
Yleisesti vekkaisin, että ap:n kaltaisten ihmisten ongelma on omassa asenteessa. Olen itse mies ja pidän seksismiä ihmisessä rasittavana piirteenä - niin miehessä kuin naisessa. Jos nainen redusoi minut vain sukupuoleni edustajaksi ja kertoo, että te kaikki olette samanlaisia, niin hänen jutut kiinnostavat tasan yhden minuutin. Sitten on toki miehiä, jotka eivät edes kuuntele naista - näiden kanssa ap voi sitten edetä vähän pidemmälle. Mutta se, että nämä eivät häntä arvosta, johtuu siitä, että hän omalla käytöksellään suodataa pois kaikki, jotka hakeavat jollain tavoin vuorovaikutteista suhdetta.
En haluaisi olla "harjoitustyttöystävä", jota käytetään vaan siihen, että saadaan kokemusta seurustelusta. Vaikka olisi kokematon, kyllä mun kanssa pitää olla siksi, että musta pitää ihmisenä ja rakastaa eikä siksi, että olen hyvää harjoitusta "sitä oikeaa" tai seuraavaa varten. Kukaan ei ole samanlainen ja suhteet ovat ainutlaatuisia. Se, mikä tapa toimi edellisessä suhteessa, ei välttämättä käy seuraavalle.
Kunhan on iloinen ja empaattinen. Vittumaista ja valehtelevaa akkaa ei kukaan ota vaikka olisi minkänäköinen tahansa. Kysymys naisille. Tuleeko teillä miehen ulkonäkö ensin? Ei meillä miehilläkään.
Vierailija kirjoitti:
Kunhan on iloinen ja empaattinen. Vittumaista ja valehtelevaa akkaa ei kukaan ota vaikka olisi minkänäköinen tahansa. Kysymys naisille. Tuleeko teillä miehen ulkonäkö ensin? Ei meillä miehilläkään.
No tuo ei ole totta, "vaikka olisi minkänököinen tahansa", se on liiottelua. Kyllä Anna Nyström tai Johanna Hermans saisi vittuilut ja valheet anteeks. Toisaalta, jos nyt pysytään realistisella naistasolla tavalliselle miehelle, niin silloin en minäkään pitkään katsoisi ilkeää ihmistä. Vähän sama asia kuin että George Clooney saisi mitä vaan anteeksi av-mammalta.
Ei ole ihan sama, mutta tällä naamalla on pakko olla joustava. En ottaisi pirttihirmua, mutta ulkonäön puolesta riittää, jos näyttää likimain naiselta
Eiköhän se kuitenkin mene molemmilla sukupuolilla niin, että halutaan paras mahdollinen kumppani sekä ulkoisesti että sisäisesti.
Sitten elämänkokemuksen myötä huomaamme, että kompromisseja on tehtävä, koska kukaan ei ole täydellinen, eikä meillä ole mahdollisuutta saada juuri sellaista kumppania kuin haluamme. Lisäksi vuosien saatossa se aluksi ihannekumppaniltakin vaikuttanut alkaakin muuttua tavallisemmaksi tottumuksen vuoksi.
Joo, minulle on tärkeää, että nainen on kaunis. Hoikkuus on usein kaunista, mutta ollakseen kaunis ei tarvitse olla hoikka. En voisi olla naisen kanssa yhdessä, jos en pitäisi tätä kauniina. Sama juttu esimerkiksi älykkyyden ja miellyttävän luonteen kanssa – ei vain onnistu tyytyminen mihinkään vähempään.
Minun ei välttämättä tarvitse olla naisen mielestä komea, mutta kyllä se hyvin suotavaa olisi.
Kun rakastuu niin muulla ei ole väliä.
m
No eiköhän niitä epätoivoisia jotka kenet tahansa löydy jonkun verran ihan kummastakin sukupuolesta mutta ei kaikki tietenkään sellaisia ole.