Miehelle riittää kerran kuukaudessa seksiä!
Parisuhteessa kaikki hyvin: pari lasta, raha-asiat kunnossa, oma asunto, pari autoa, ulkomaanmatkoja jne PAITSI miestä haluttaa max pari kertaa kuukaudessa... mulla olisi halua useamminkin. Ollaan keskusteltuu aiheesta usein ja mies lupaa yrittää mutta mitään ei ole tapahtunut vuosien aikana. Olen tällä saralla niin tympääntynyt mieheen, että en jaksa enää yrittää. En jaksa keikailla missään seksihepeneissä ja olla ehdottelemassa, kun toisella halut ovat vähissä. Olen ehdottanut tantraa ja terapeutillakin on käyty keskustelemassa ylipäätään parisuhteesta. En usko, että hänellä on ketään muuta, tiedän hänen aikataulut hyvin. Tyyppi on vaan niin haluton minua kohtaan, ei välttämättä haluton seksiin ylipäätään. Olen mielestäni kaunis, älykäs ja hyvällä tavalla muodokas. Olen miettinyt, että pitäisikö hankkia joku varattu rakasta, jolla sama tilanne... en kaipaa mitään draamaa, haluan vain himoita ja olla himottu. Sis, mites teillä?
Kommentit (54)
Sama juttu meillä. Aina kun otan asian puheeksi niin hän lupaa aina jatkossa tehdä kaikkensa ja lupaa myöskin suhtautua minuun ymmärtäväisemmin. Mitään ei silti tapahdu.
Enkä pyydä häneltä mitään ihmeellistä. Sekin riittäisi että hän vastaisi seksiehdotuksiini jotain muuta kuin äkäisen "voi vittu taas" -tiuskaisun.
Meillä sama tilanne mutta vielä pahempi.
Olen koko ajan kiukkuinen ja pahalla tuulella ja mietin niitä kaikkia naisia, jotka saa milloin haluavat.
En riko avioliittoa tämän asian takia, muttamutta. Kyllä vatuttaa ja raskaasti.
Mua on alkanut oikeasti haluttamaan vieraat miehet. Jos löytäisi jonkun ihanan miehen, jolla sama tilanne. Todennäköisesti jotain peruuttamatonta draamaa siitä kuitenkin seuraisi. Oma mies vaan ihmetyttää! hän ei vissiin tajua, että parisuhteeseen kuuluu seksi. Ehkä jonain päivänä vaan sanon: "tätä ei saa kotona, ymmärrät varmasti oikein hyvin että etsin sitä jostain muualta..."
-ap
Mikä ihmeen pakko sitä on harrastaa.
Muuten aikalailla sama kuvio, mutta vaimo innostuu noin pari kertaa vuodessa. Mutta tämä liitto loppuukin heti, kun lapset ovat hieman isompia.
Tasot? Kun ne laskevat, ei ole nälkä vaikka "ruokaa" olisi tarjolla.
Sama tilanne, paitsi meillä ei ole lapsia. Muuten kaikki kunnossa, mutta puolen vuoden kuluttua seurustelun aloituksesta seksin määrä väheni lähes olemattomaksi. Meillä seksiä äärimmäisen harvoin kerta viikkoon, usein kahden tai kolmen viikon välein. Aloitteita teen usein, aina vastaus on "elä nyt/väsyttää/luen nyt tätä/tai jtn muuta." En usko että pettää. Asiasta yritetty puhua, ei kuulema vaan koko ajan haluta. Minusta seksiä kerran tai kaksi viikossa ei ole koko ajan. Turhauttaa niin paljon!! En minäkään haluaisi pettää, mutta olis kiva joskus tuntea olevansa haluttu. Ikääkin mulla reilusti alle kolmekymmentä.
Joku tuossa ihmetteli, että pakkoko sitä on harrastaa? No jaa, minun mielestä seksi tekee parisuhteesta parisuhteen. Muuten se on frendipohjalta. Ja kyllä ihmisen seksuaalisuus on jotain upeaa ja hienoa. Varsinaista elämän eliksiiriä. Elämä on jotenkin tyhjää ja näännyttävvä ilman. Surettaa katkeruus mitä tunnen miestäni kohtaan.
-ap
Ikävä juttu mutta miehiä haluttaa nuorena ja kykyä on. Kannattaisiko nauttia tarjonnasta silloin? Ei kai sen pitäisi olla mikään yllätys että keski-iässä ei enää onnistu ja tee mieli niin kuin nuorena.
Meillä sama juttu. Pari kertaa kuussa, hyvällä tuurilla. On puhuttu, ja olen itkenyt ja ja vaikka mitä. Olen kiukkuinen ja katkera ja masentunut. Ei kiinnosta muutkaan miehet, kun itsetunto on niin alhaalla etten usko kenenkään muunkaan panevan minua kun ei oma aviomieskään niin tee.
Lapsia on kolme, ja kyllä, olen lihonut.
Mun suhde aviomieheni kanssa kesti lähes 10 vuotta. Niistä kahtena ensimmäisenä vuotena seksiä oli sopivasti mun makuun, eli joka päivä. Usein halusin parikin kertaa päivässä ja mielellään tuplana heti.
Kärsin puutteesta vuosia. Hairahduin pariin otteeseen laivalla/yökerhossa vieraan syliin (ei seksiä kuitenkaan) ja jaksoin niiden avulla arkea. Mun mies ei suudellut mua oikeastaan koskaan, pusun antoi ehkä nihkeästi. Ei tehnyt mitään mistä olisin tuntenut itseni haluttavaksi. Ihan kuin se ei olisi mies ollutkaan.
Usein toivoin, että tekisipä hän aloitteen ja esitin toiveen, että kietoisipa hän kätensä mun ympäri kun esim.kokkaan ja sitten veisi makkariin.
Ei mitään sellaista ikinä tapahtunut. MONTA kertaa pyysin kauniisti seksin aikana, että hei, kosketa mun rintoja se tuntuu hyvältä. Ei, aina se unohtui taas. Ei mitään spontaania taputtelua, silittelyä tai hellittelyä. Halusin jutella seksistä ja fantasioista, mies ei, vaikeni ja ahdistui.
Mä näivetyin. Nukuttiin eri huoneissa mun toiveesta loppuajasta, sainpahan edes itseni hoideltua. Miehelle tämä oli mieleen, kun sai kuorsata rauhassa. Aamuseksi oli mahdottomuus, sillä mies oli aamuisin niin veltto.
Eron jälkeen tavattiin yhden vanhan exän kanssa seksin merkeissä (hänkin juuri eronnut, seksitön liitto) ja muistin taas, miltä tuntuu kun mies haluaa panna. Miten mies vie, ja miten mun ei tarvitse siirrellä kättä pakaralle tai vatsalle. Tän exän kanssa toimi seksi, ei muu.
Mun elämänlaatu parani eron jälkeen sikäli, että tiedän nyt mitä haluan mieheltä. Enää en tee kompromisseja, ja näen nyt, että seksi parisuhteessa ei ole vain panoa. Se on suhteen koossa pitävä voima, ja sitä pidetään yllä koskettelulla ja silityksillä, suudelmilla ja halauksilla. Mun aviomies irtisanoi yksipuolisesti meidän hellyyden toteamalla vaan, että hän ei kaipaa seksiä.
Ei se ap siitä muutu, ei vaikka mitä temppuja teet. Tekosyitähän löytyy, mutta miehesi taitaa olla sitä miestyyppiä, jotka eivät tarvitse seksiä niin usein. Moni ehdottaa masennusta syyksi tai testovajetta, mutta mä väitän, että hän on vaan seksuaalisesti erilainen kuin sä. Kyllä sille frigidimuija löytyy vielä, etsi sä kaltaisesi.
Kumma vaan, miten seksuaalisesti erilaiset parit päätyvät yhteen. Parempi on erota, ei seksin, vaan oman mielenterveyden takia. Ainoastaan voimakkaan seksivietin omaavat ihmiset tietää, mistä mä puhun. Haluttomat ei tajua millainen paine on päässä, sekä ylä- että alapäässä. Ja ennen kun joku sanoo, ei, en ole lihonut suhteemme aikana, eikä ulkonäkö ole ainakaan huonontunut. Aloitin saliharrastuksen siinä vaiheessa suhdetta, kun arvelin liittomme vetelevän viimeisiään. Halusin kohdentaa energiani muuhun kuin seksin kerjäämiseen.
Miksioimiksi kirjoitti:
Parisuhteessa kaikki hyvin: pari lasta, raha-asiat kunnossa, oma asunto, pari autoa, ulkomaanmatkoja jne PAITSI miestä haluttaa max pari kertaa kuukaudessa... mulla olisi halua useamminkin. Ollaan keskusteltuu aiheesta usein ja mies lupaa yrittää mutta mitään ei ole tapahtunut vuosien aikana. Olen tällä saralla niin tympääntynyt mieheen, että en jaksa enää yrittää. En jaksa keikailla missään seksihepeneissä ja olla ehdottelemassa, kun toisella halut ovat vähissä. Olen ehdottanut tantraa ja terapeutillakin on käyty keskustelemassa ylipäätään parisuhteesta. En usko, että hänellä on ketään muuta, tiedän hänen aikataulut hyvin. Tyyppi on vaan niin haluton minua kohtaan, ei välttämättä haluton seksiin ylipäätään. Olen mielestäni kaunis, älykäs ja hyvällä tavalla muodokas. Olen miettinyt, että pitäisikö hankkia joku varattu rakasta, jolla sama tilanne... en kaipaa mitään draamaa, haluan vain himoita ja olla himottu. Sis, mites teillä?
Meillä vaimolla sama. Vaihdettaisko päikseen?
Minulle ei riitä, vähintään 5 krt viikossa. Nautinnollisesti , romantiikalla kauan.
Hyväillen ja hellien . Koko loppu elämän ajan.
<3
Kiihkeästi, nautinnollisesti, himokkaasti, kauan ja vähintään 7 krt viikossa.
Siks pitäis valita mun kaltanen mies, jonka intohimo vain kasvaa iän, rakkauden ja yhteisten kokemusten myötä.
Käy ostamassa useita seksileluja ja huolehdi että miehesi näkee ne ja huomioi.
Jos mieskin innostuu seksiin helpommin. Meillä käytetään seksileluja ja mies on tullut viriilimmäksi. 
Kirjoittaja nro 14, hyvä kirjoitus! Kiitos, kun jaoit kokemuksesi :) ajattelen itsekin, että tuskinpa tämä tästä paremmaksi muuttuu. Lapset vaan ovat pieniä ja en haluaisi muutamaan vuoteen erota, kun muuten kaikki toimii. Olen kuitenkin katketa miehelleni, tuntuu kuin hän veisi minulta ja meiltä jotain todella olennaista pois veltolla olemuksellaan! En ole valmis luopumaan seksuaalisuudesta, ajattelen sen olevan jotain hyvin herkkää, kaunista, tuhmaa, alkukantaista ja välttämätöntä. En ole olemassa ilman sitä. On surullista tajuta, että emme tässä mielessä kohtaa miehen kanssa.
Pakko myöntää, että en jaksa enää itsekään lämmetä miehen vihjailuille. Onko se väärin, etten syty kerran viidessä viikossa? Olen siis kärsinut siitä ettei minua nähdä ja huomioida naisena, niin olenko hirveä kun en syty enää niinä harvoina ihmeen hetkinä kun mies itse haluaa? Haaveilen vaan jonkun hyvän rakastajan tapaamisesta, jonka kanssa voisi hoitaa tämän puolen...
-ap
Nro 16, voishan sitä kokeilla ;)
-ap
Oih, tuo olis unelma. Vois vaikka haluttaakin, kun ei aina olis pakko.