Uusperhe -joku aina ulkopuolinen?
Miehelläni on lapsia aiemmasta avioliitosta, jotka asuvat meillä vuoroviikoin. Välit lasten äitiin on hyvät eikä mua tarvittu/haluttu mukaan lasten kasvatukseen vaan mies soittaa aina exälleen, jos esim koulusta ilmoitetaan ongelmasta. Mies kävi lomamatkoilla, huvipuistossa yms lasten kanssa kaksin, koska halusi viettää laatuaikaa heidän kanssaan. Jos meillä oli riitaa, mies otti lapsensa ja lähti heidän kanssaan viettämään kivaa päivää. Jos mulla oli menoja, niin siihen mies aina varasi kivaa ohjelmaa lasten kanssa. Ja kun ihmettelin että eikö mua voisi odottaa mukaan niin tiuskaisi että eivät he elä mun aikataulujen mukaan. Koulun juhliin en ollut aluksi exän vuoksi tervetullut mutta menin silti.
Monta kertaa miehelle itkin kuinka koin olevani ulkopuolinen. Ymmärrän että haluaa viettää lasten kanssa aikaa kaksin mutta miksi aina ilman mua?
No sitten tilanne muuttui kun me saatiin yhteinen lapsi. Mä en enää koe olevani ulkopuolinen koska mulla on nyt oma perhe jossa selkeä paikka ja rooli. Mutta nyt miehen lapset kokevat olevansa ulkopuolisia - isällä ei olekaan enää samalla lailla aikaa ja jaksamista vain heille. Vuosia mä en kuulunut porukkaan mukaan ja nyt lapset ovat hämillään kun oonkin uuden lapsen kanssa keskeisessä asemassa perheessä ja päättämässäkin asioita. Miehelle lasten reaktio tuli ilmeisesti yllätyksenä. Kai se kuvitteli että yhtäkkiä oltaisiinkin yhtä isoa perhettä vaikkei mitään asian eteen tehnyt. Ja tunnustan miettiväni välillä kuinka en jaksaisi edes välittää heidän tunteistaan ja ratkokoot itse ongelmansa. Ei munkaan tunteista kukaan piitannut kun vuosia asiaa surin eikä mies edes nähnyt sitä ongelmana, vaan tivasi kuinka haluan asioiden pyörivän ympärilläni.
Kommentit (5)
Mulla on vain sivusta seuraajana. Useampi ystävä, työkaveri ja joku sukulainenkin on tarponut tuossa uusperhesuossa. Yhdelläkään se ei ole sujunut ongelmitta. Muuta en osaa sanoa kuin että jaksamista.
Eli et ole valmis siihen, että et koskaan saa olla perheenä miehen ja lapsen kanssa, vaan joka paikassa ovat myös ne miehen lapset? Koska jos et hyväksy sitä, että mies ja lapset olivat yhdessä ilman sinua, niin et tietenkään hyväksy sitä, että sinä ja mies ja lapsi olette "ydinperhe".
Tuo kuvio EI vaan voi toimia, liian monta muutujaa. Mut omia valintoja....
Vierailija kirjoitti:
Eli et ole valmis siihen, että et koskaan saa olla perheenä miehen ja lapsen kanssa, vaan joka paikassa ovat myös ne miehen lapset? Koska jos et hyväksy sitä, että mies ja lapset olivat yhdessä ilman sinua, niin et tietenkään hyväksy sitä, että sinä ja mies ja lapsi olette "ydinperhe".
En nyt oikein ymmärtänyt tätä?
Ei miehen vanhemmat lapset ole meillä aina vaikka paljon ovatkin, joten eivät ole "joka paikassa". Me ollaan miehen kanssa joka toinen viikko ydinperheenä.
AP
Mies ilmeisesti luuli, että ongelma on vain mun päässä eikä ymmärtänyt, että eihän niillä miehen lapsillakaan muhun mitään suhdetta ole, jos mulla ei niihin.
En ole estänyt miestä viettämästä aikaa vanhempien lastensa kanssa ja ovatkin välillä olleet ihan kaksin. Mua huolettaa, että jossain vaiheessa se on sitten meidän yhteinen lapsi, joka kokee olevansa ulkopuolinen kun isä touhuaa vanhempien lasten kanssa.
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta? AP