Vien lapseni hoitoon 10 kk ikäisenä ollakseni tasa-arvoinen mieheni kanssa,

Mitäs hyötyä siitä sitten on lapsen kannalta? Eikö oikeaa tasa-arvoa olisi pikemminkin se, että myös isä olisi osuutensa kotona?

En kysynyt kokemuksiasi, vaan sitä, miksette jaa vanhempain- ja hoitovapaita, jos kerran tasa-arvo on teille tärkeää.



2

ja nyt on uusi vaihe.

ap

9

Mutta ymmärrän ap:ta. Kukapa haluaisi Susanna Sievisen kohtalon?

itse olen ajatellut että ystävällisesti mahdollistan puolisoni työssäkäynnin olemalla itse kotona. ja hän mahdollistaa minun kotona oloni (siis pienten lasten kotihoidon) käymällä töissä. näin me palvellaan ja hyödytetään toinen toisiamme tasan yhtä arvokkailla panoksilla (=tasa-arvoa).

kuin tähänkin asti ja istu vuorotellen siellä kotona ja toinen ole töissä, jos kerran vanhempainlomankin jaitte.



Ja yhteiskunnalle se päivähoitopaikka tulee muuten paljon kalliimmaksi.

ja mieheni oli hoitovapaalla ja minun " armoillani" yhtä kauan kuin minä olin hoitovapaalla (vanhempainvapaalla tulot olivat niin hyvät ettei eroa juuri ollut).



No ei kun oikeasti, jos joku noin ajattellee kuin ap, niin on aika hyvällä pohjalla elämä...

Perheen tarkoitus kai on elää yhdessä, toisia tukien ja turvaten, eri elämänvaiheissa. Olipa kyse lasten hoidosta, työttömyydestä, sairauslomista tai eläköitymisestä, eikö perheen pitäisi yhdessä huolehtia jäsenistään, eikä vain miettiä sitä, että kaikkien puntit on varmasti tasan. Vai onko työttömyyskin mielestäsi vain ja ainoastaan tasa-arvoasia?

Tai sairastuisi pitemmäksi aikaa? Kieltämättä työttömyyskorvaus on isompi kuin kotihoidontuki, mutta jättäisitkö miehesi, koska hän olisi sinun elättisi.

5 päivää viikossa esim. 8-9 h/päivässä on melko pitkä aika olla hoidossa vieraalla. Laitathan hänet hyvälle pph:lle tai muuhun pieneen hoitopaikkaan, jossa saisi tarvitsemaansa yksilölistä hoitoa ja huomiota.