ruotsinkielisten helpompi päästä lukioon

Kyllä maaseudulla kaikki pääsevät lukioon. Huonoin lukio Hgissä alin ka 7,25 oli viime vuonna. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä maaseudulla kaikki pääsevät lukioon. Huonoin lukio Hgissä alin ka 7,25 oli viime vuonna. 

Helsingissä missä? Tuskin keskustan alueella. On Turussakin yksi lähiössä oleva lukio, jossa alle kasin keskiarvo, mutta sekin kuitenkin enemmän kuin tuo 7,3.

Ruotsinkielinen vie sinun paikkasi lukiossa huonommalla keskiarvolla.

Suomessa ei ole onnistuttu tekemään ruotsin kielestä kiinnostavaa tai hyödyllistä kieltä edes virkamiesruotsilla ym. Siksi on jouduttu tekemään esteitä suomalaisten menestymiselle rajoittamalla suomenkielisten opiskelumahdollisuuksia ja rajoittamalla kieliopintoja pakkoruotsilla.

Tämä on johtanut siihen että ruotsinkielisille on annettu mahdollisuus menestyä myös tyhminä.

Meille suomalaisille ei ole annettu mahdollisuutta menestyä edes älyllä koska ruotsinkielisille tyhmille on annettu mahdollisuus menestyä älykkäiden suomalaisten kustannuksella.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielis...

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Opiskelkaa huviksenne Åbo Akademin avoimessa ja verratkaa sitä mihin tahansa muuhun. Tajuatte, että opintopisteiden edellytykset eivät ole samat jne. Lisämausteena se, että joka toinen opiskelija on Ibrahim, mutta se lienee sivuseikka.

Vierailija kirjoitti:

Turussa, keskustassa olevien, lukioiden keskiarvorajat on 8ja 9 välillä.

Paitsi ruotsinkieliseen on 7,3. Miksi??? En edes lähde siihen, miten ne pääsee helpommin sisään yliopistoon (Åbo academy)...

Mutta kaikki (suomenkieliset eli n. 95 %) ymmärtävät varmaan mitä ajan takaa...

Heillä on omat koulut. Veljeni tyttö tuli Kuhmosta suomenkielisestä koulusta Helsinkiin ja pääsi ruotsinkieliseen lukioon. Vuoden päästä yo ja Hankenille opiskelemaan.

Nuorena on lasten syytä oppia, miten hommat on parhaiten puolestasi jo junailtu, ja kuka käskee.

Det är jättekiva det!

Edelleen tuntuu että kaikki ei ymmärrä miten se keskiarvoraja määräytyy. Jokaisella lukiolla on tietty oppilasmäärä minkä he voi ottaa sisään oppilaita. Sitten lukio laittaa kaikki hakeneet ka:n perusteella jonoon ja ottaa esim se sata minkä he voi uusia oppilaita ottaa. Sitten katsotaan mikä on huonoimman ka ja tämä on se ka raja. Ei ole olemassa mitään tahoa, joka jakaa näitä pääsyrajoja, että tuohon lukioon pääseekin tänä vuonna kaikki joiden keskiarvo on vähintään 7. Vaan jokaisella lukiolla on vaan yksinkertaisesti tietty maksimi jota opettajien/luokkahuoneiden perusteella voidaan ottaa sisään. Jos haluat käydä Turunseudulla ruotsinkielisen lukion, on sinulla vaihtoehtona joko Turku taikka Parainen (molemmissa yksi lukio). Jos menet suomenkieliseen lukioon voit valita jo Turun sisällä useammasta lukiosta, joissa osassa painotus. Jos haluat tähän ruotsinkieliseen keskiarvoon vaikuttaa, pitäisi ruotsinkielisen lukion oppilasmäärää pienentää.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen tuntuu että kaikki ei ymmärrä miten se keskiarvoraja määräytyy. Jokaisella lukiolla on tietty oppilasmäärä minkä he voi ottaa sisään oppilaita. Sitten lukio laittaa kaikki hakeneet ka:n perusteella jonoon ja ottaa esim se sata minkä he voi uusia oppilaita ottaa. Sitten katsotaan mikä on huonoimman ka ja tämä on se ka raja. Ei ole olemassa mitään tahoa, joka jakaa näitä pääsyrajoja, että tuohon lukioon pääseekin tänä vuonna kaikki joiden keskiarvo on vähintään 7. Vaan jokaisella lukiolla on vaan yksinkertaisesti tietty maksimi jota opettajien/luokkahuoneiden perusteella voidaan ottaa sisään. Jos haluat käydä Turunseudulla ruotsinkielisen lukion, on sinulla vaihtoehtona joko Turku taikka Parainen (molemmissa yksi lukio). Jos menet suomenkieliseen lukioon voit valita jo Turun sisällä useammasta lukiosta, joissa osassa painotus. Jos haluat tähän ruotsinkieliseen keskiarvoon vaikuttaa, pitäisi ruotsinkielisen lukion oppilasmäärää pienentää.

Mitä yrität todistella?

Osoitit että ruotsinkieliset lukioiden keskiarvo on liian korkea osaamistasoon nähden koska ei ole ketään joka rajoittaisi ruotsinkielisten sisäänpääsyä vaan sen määrittelee koulun koko...hahaa...

Vierailija kirjoitti:

Edelleen tuntuu että kaikki ei ymmärrä miten se keskiarvoraja määräytyy. Jokaisella lukiolla on tietty oppilasmäärä minkä he voi ottaa sisään oppilaita. Sitten lukio laittaa kaikki hakeneet ka:n perusteella jonoon ja ottaa esim se sata minkä he voi uusia oppilaita ottaa. Sitten katsotaan mikä on huonoimman ka ja tämä on se ka raja. Ei ole olemassa mitään tahoa, joka jakaa näitä pääsyrajoja, että tuohon lukioon pääseekin tänä vuonna kaikki joiden keskiarvo on vähintään 7. Vaan jokaisella lukiolla on vaan yksinkertaisesti tietty maksimi jota opettajien/luokkahuoneiden perusteella voidaan ottaa sisään. Jos haluat käydä Turunseudulla ruotsinkielisen lukion, on sinulla vaihtoehtona joko Turku taikka Parainen (molemmissa yksi lukio). Jos menet suomenkieliseen lukioon voit valita jo Turun sisällä useammasta lukiosta, joissa osassa painotus. Jos haluat tähän ruotsinkieliseen keskiarvoon vaikuttaa, pitäisi ruotsinkielisen lukion oppilasmäärää pienentää.

Ruotsinkielisten lukioiden suurta määrää väestöpohjaan perustellaan sillä, että muuten koulumatkoista tulisi niin pitkiä.

Samasta syystä ruotsinkielisten ryhmäkoot ovat paljon pienempiä jo päiväkodista lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen tuntuu että kaikki ei ymmärrä miten se keskiarvoraja määräytyy. Jokaisella lukiolla on tietty oppilasmäärä minkä he voi ottaa sisään oppilaita. Sitten lukio laittaa kaikki hakeneet ka:n perusteella jonoon ja ottaa esim se sata minkä he voi uusia oppilaita ottaa. Sitten katsotaan mikä on huonoimman ka ja tämä on se ka raja. Ei ole olemassa mitään tahoa, joka jakaa näitä pääsyrajoja, että tuohon lukioon pääseekin tänä vuonna kaikki joiden keskiarvo on vähintään 7. Vaan jokaisella lukiolla on vaan yksinkertaisesti tietty maksimi jota opettajien/luokkahuoneiden perusteella voidaan ottaa sisään. Jos haluat käydä Turunseudulla ruotsinkielisen lukion, on sinulla vaihtoehtona joko Turku taikka Parainen (molemmissa yksi lukio). Jos menet suomenkieliseen lukioon voit valita jo Turun sisällä useammasta lukiosta, joissa osassa painotus. Jos haluat tähän ruotsinkieliseen keskiarvoon vaikuttaa, pitäisi ruotsinkielisen lukion oppilasmäärää pienentää.

Ruotsinkielisten lukioiden suurta määrää väestöpohjaan perustellaan sillä, että muuten koulumatkoista tulisi niin pitkiä.

Samasta syystä ruotsinkielisten ryhmäkoot ovat paljon pienempiä jo päiväkodista lähtien.

Ei koulumatkoista tule pitkiä koska ruotsinkieliset asuvat keskitetysti rannikolla. Ruotsinkieliset voisivat käydä samassa koulussa suomenkielisten kanssa mutta se ei käy ruotsinkielisille.

Åpartheidia Suomessa

Uusisuomi:

RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun?

RKP:n kaupunginvaltuutetut ovat järkyttyneet Espoossa suunnitelmista siirtää suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset samoihin tiloihin.

RKP:n kaupunginvaltuutetut ovat järkyttyneet Espoossa suunnitelmista siirtää suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset samoihin tiloihin.

Ehdotuksen mukaan opetus luokkatiloissa järjestettäisiin omalla äidinkielellä, mutta oppilaat olisivat yhdessä lounastauoilla ja välitunneilla. Tilasiirroksella syntyisi säästöjä.

- Ehdotus järkytti meitä, kertoo kaupunginvaltuutettu Mia Grundström (r.) Hufvudstadsbladetissa.

Grundströmin mukaan samoissa tiloissa toimiminen johtaisi siihen, että ruotsin kieli katoaisi ja kaikista tulisi suomenkielisiä. Grundströmin mukaan kaikki RKP:läiset olivat ehdotuksesta totaalisen järkyttyneitä.

Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä on nyt Yle Uutisten mukaan luvannut, ettei ruotsin- ja suomenkielisiä koululuokkia siirretä saman katon alle.

Espoo kuitenkin suunnittelee edelleen perustavansa uudelle Suurpellon asuinalueelle kaksikielisen koulukeskuksen.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkie…

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkie…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turussa, keskustassa olevien, lukioiden keskiarvorajat on 8ja 9 välillä.

Paitsi ruotsinkieliseen on 7,3. Miksi??? En edes lähde siihen, miten ne pääsee helpommin sisään yliopistoon (Åbo academy)...

Mutta kaikki (suomenkieliset eli n. 95 %) ymmärtävät varmaan mitä ajan takaa...

Heillä on omat koulut. Veljeni tyttö tuli Kuhmosta suomenkielisestä koulusta Helsinkiin ja pääsi ruotsinkieliseen lukioon. Vuoden päästä yo ja Hankenille opiskelemaan.

Etkö edes huomaa kuinka väärin on se että ruotsinkielisen koulun käyneet pääsevät niin helposti Hankkenille?

Kysynnän ja tarjonnan laki. Jos suomenkieliset harjoittaisivat ja käyttäisivät hyväkseen heille lahjoitettua ruotsin kielen taitoa ja hakisivat ruotsinkielisiin lukioihin ym. oppilaitoksiin, tuokin "vääryys" korjautuisi. Niihin ei ole mitään etnisesti syrjivää hakukieltoa, vaan ne ovat avoimia kaikille jotka kieltä osaavat sen verran että pärjäävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turussa, keskustassa olevien, lukioiden keskiarvorajat on 8ja 9 välillä.

Paitsi ruotsinkieliseen on 7,3. Miksi??? En edes lähde siihen, miten ne pääsee helpommin sisään yliopistoon (Åbo academy)...

Mutta kaikki (suomenkieliset eli n. 95 %) ymmärtävät varmaan mitä ajan takaa...

Heillä on omat koulut. Veljeni tyttö tuli Kuhmosta suomenkielisestä koulusta Helsinkiin ja pääsi ruotsinkieliseen lukioon. Vuoden päästä yo ja Hankenille opiskelemaan.

Etkö edes huomaa kuinka väärin on se että ruotsinkielisen koulun käyneet pääsevät niin helposti Hankkenille?

Ei ole väärin, koska kaikilla on mahdollisuus käydä se ruotsinkielinen koulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turussa, keskustassa olevien, lukioiden keskiarvorajat on 8ja 9 välillä.

Paitsi ruotsinkieliseen on 7,3. Miksi??? En edes lähde siihen, miten ne pääsee helpommin sisään yliopistoon (Åbo academy)...

Mutta kaikki (suomenkieliset eli n. 95 %) ymmärtävät varmaan mitä ajan takaa...

Heillä on omat koulut. Veljeni tyttö tuli Kuhmosta suomenkielisestä koulusta Helsinkiin ja pääsi ruotsinkieliseen lukioon. Vuoden päästä yo ja Hankenille opiskelemaan.

Etkö edes huomaa kuinka väärin on se että ruotsinkielisen koulun käyneet pääsevät niin helposti Hankkenille?

Ei ole väärin, koska kaikilla on mahdollisuus käydä se ruotsinkielinen koulu.

Ruotsin kieli on vieras kieli suomalaiselle. Ruotsin kieli on maahanmuuttaja kieli Suomessa ja se on kehittynyt jossain kaukana Suomen rajojen ulkopuolella.

Kannattaa opiskella suomen kieltä koska se kehittää älyä ja mahdollistaa opiskelun suomenkielisessä korkeatasoisessa opinahjossa, eikä missään kiintiökoulussa joka suljettaisiin tarpeettomana ellei se olisi täynnä kiintiöopiskelijoita (Hanken).

Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.

Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.

Ruotsinkielinenkin voi mennä opiskelemaan suomenkieliseen kouluun joten ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia. Ruotsinkielisen on hyvä syy osata maan pääkieltä suomea jota ilman ei tule toimeen.

Ruotsinkieliset voivat hakea kaikkiin samoihin hakukohteisiin kuin suomenkieliset ilman kielikoetta. He voivat hakea kaikkiin suomenkielisiin koulutuksiin. He myös saavat halutessaan tenttikysymykset ruotsin kielellä ja voivat tehdä diplomityön ruotsin kielellä vaikka käyvät suomenkielistä koulutusta. Puheet jakokohteista on vain härskiä harhautusta.

Mutta miksi he eivät hae suomenkieliseen koulutukseen vaikka osaavat pääkaupunkiseudulla suomea täydellisesti? No siksi tietenkin koska sisäänpääseminen on niin vaikeaa. Suomenkieliseen ammattikorkeakouluun on vaikeampi päästä kuin Hankenille.

Suomenkielisen ei kannata opiskella ruotsia, turhaa kieltä, opiskelemaan pääsemisen vuoksi.

Ruotsinkielisen kannattaa opiskella suomeksi koska siitä on hyötyä työelämässä.

Jos kielen saisi valita ja suomenkieliset osaisivat ranskaa, saksaa tai venäjää pakkoruotsin sijaan. Niin mitään etua ruotsia osaavalle ei syntyisi. Siksi pakkoruotsista pidetään kynsin ja hampain kiinni.

Ruotsinkielisten edussa on kyse keinotekoisesta edusta joka aiheutetaan haittaamalla suomenkielisten toimintaa suomen kielellä täysin suomenkielisessä maassa.

Tulen hyvin toimeen ilman suomen kieltä, en yksinkertaisesti suostu puhumaan sitä. Vaadin aina asiointia ruotsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Tulen hyvin toimeen ilman suomen kieltä, en yksinkertaisesti suostu puhumaan sitä. Vaadin aina asiointia ruotsiksi.

Täälläkin joudut kirjoittamaan suomeksi koska kukaan ei ymmärtäisi sinua ruotsiksi. Joutuisit mölisemään yksin kuin joku kylähullu.

Vierailija kirjoitti:

Kysynnän ja tarjonnan laki. Jos suomenkieliset harjoittaisivat ja käyttäisivät hyväkseen heille lahjoitettua ruotsin kielen taitoa ja hakisivat ruotsinkielisiin lukioihin ym. oppilaitoksiin, tuokin "vääryys" korjautuisi. Niihin ei ole mitään etnisesti syrjivää hakukieltoa, vaan ne ovat avoimia kaikille jotka kieltä osaavat sen verran että pärjäävät.

Tässä ei nimenomaan ole kysynnän ja tarjonnan laki. Vaan ruotsinkielisen koulutuksen ylitarjonnan takia liian monet pääsevät huonoilla todistuksilla opiskelemaan ja samaan aikaan suomenkielisten puolella ei pääse opiskelemaan vaikka on hyvä todistus.

Turun ruotsinkielisessä lukiossa on joka vuosi noin 100 paikkaa joita täytetään paremmuus järjestyksessä. Ammattikoulu ja toinen lukio on Paraisilla ja saa herätä klo 5 kolmen vuoden ajan jos hakee sinne.

Suomenkieliset voi herätä vaikka vartin ennen koulun alkamista jos he eivät pääse toivomaansa lukioon kosla niitä on kuitenkin Turun aluella niin monta ja ammattikouluja myös.

Ja ruotsinkielinen joutuu aina tekemään kielikokeen kun hakee suomenkieliseen yliopiston. Eli ihan sama juttu kun suomenkielinen joka hakee Åbo Akademiin.

Opettajaksi opiskelevaan en tajua kuinka suomenkieliset vanhemmat ovat niin tyhmiä että eivät pistä lapsiaan ruotsinkielisiin kouluihin. Meillä on isommat budgetit, pienemmät ryhmäkoot, paremmat mahikset päästä lukioon ja yliopistoon ja luokalla on ehkä yksi tai kaksi maahanmuuttajaa joten opetustahti ei hidastu. On suorastaan tyhmää että laitaa lapsen johonkin suomenkieliseen lähiökouluun jossa puolet oppilaista on maahanmuuttajia ja ei ole rahaa parantaa opetusta.