Pakkoruotsi estää järkevän palkkojen määrittämisen
Suomessa ei voida mennä samanlaiseen palkkojen määrittämiseen kuten Ruotsissa. Vientiteollisuus jonka mukaan määritellään palkkojen kehitys edellyttää pakkoruotsin poistoa maassa jossa osataan vain englantia.
Kommentit (6)
Ainakin Helsingissä saa paremmin palvelua englanniksi, kuin ruotsiksi.
Lääkkeet? Eihän missään englanninkielisessä maassa ole pakkoruotsia.
YLE
Vientiteollisuus määrittää palkankorotusten yleisen linjan
Ruotsissa palkankorotuksista sopiminen on ollut liittojen vastuulla jo vuodesta 1990, jolloin sikäläinen työnantajien keskusjärjestö vetäytyi keskitetyistä palkkaratkaisuista, suomalaisittain tutummin tupoista. Niin sanottu Ruotsin malli syntyi varsinaisesti vuonna 1997, kun myös palkansaajat kypsyivät hyväksymään sen, että vientiteollisuus määrittää palkankorotusten yleisen linjan eli asettaa merkin kuten Ruotsissa sanotaan.
Malli kerää helposti kehuja niin työnantaja- kuin palkansaajaleiristäkin. Reaalipalkat ovat nousseet eli palkansaajan ostovoima on kasvanut 50-60 prosenttia parissakymmenessä vuodessa.
– Lompakkoon jää inflaation jälkeenkin selvästi enemmän rahaa, ostovoima on kasvanut jopa 50 prosenttia ja se on valtavan hyvin, kehuu Ruotsin SAK:n eli LO:n neuvottelupäällikkö Torbjörn Johansson.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Suomalaisia kohtaan on käyty sotaa jatkuvasti vaikka emme sitä ole huomaavinaan. Suomen kieltä on lyöty aina ruotsin kielellä emmekä edes yritä puolustautua.
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Svedupetterit ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Svedupetterit eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Rassenburgin (Raasepori) RKP sai aikaan pakkoruotsin aloittamisen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
Viime vuoden syksyllä aloitetaan pakkoruotsi vuotta aikaisemmin eli jo kuudennelta luokalta ala-asteella.
mitä tekemistä pakkoruotsilla ja palkkojen alentaminen liittyvät toisiinsa? jäi vähän hämärän peittoon.
Tingsrätten i Borgå behandlade ett fall av olovlig observation i måndags. Åklagaren yrkar på bötesstraff för den åtalade, som hade smygtittat på sina grannar med en viltkamera.
Enligt stämningsansökan till Östra Nylands tingsrätt har den åtalade kvinnan obehörigen iakttagit och avbildat sina grannar då de har vistats på en hemfridsskyddad plats.
Kvinnan hade monterat upp en viltkamera i ett träd på sin tomt. Kameran riktades så att den filmade parkeringsplatsen vid grannarnas stuga och grannarnas rörelser där.
Åklagaren yrkar på att kvinnan ska dömas till bötesstraff. Kvinnan är åtalad för olovlig observation.
Dessutom ska hon ersätta bevisningskostnaderna åt staten, enligt stämningsansökan. Viltkameran som har beslagtagits skulle också den tillfalla staten.