Loppuraskauden uupumus
En muista ensimmäisestä raskaudesta samaa... Nyt on rv 34 menossa ja olen täysin uupunut. Nukun pienissä pätkissä koska pissalla täytyy käydä noin 4 krt yössä. Jos ei käy, alkaa supisteluja. Kipeitä supisteluja ollut jo kuukauden. Tutkittu on, ei syytä. Taapero-ikäinen lapsi heräilee välillä öisin mihin itsekin herään tai näkee unia joissa höpöttää ja kiljahtelee. Liitoskipuja on vähemmän kuin ensimmäisessä raskaudessa onneksi.
Vaikea hoitaa kotia ja lasta tämän väsymyksen takia. Ihan kuin olisi ottanut unilääkettä jo aamusta. Itkettää ja kiukuttaa. Lapsella vielä uhmaikä päällä. Vauvakin valvottaa kun syntyy joten tuskin sitä nukutaan pitkään aikaan mutta imetyshormonit auttoivat viimeksi jaksamaan.
On tämä toinen (ja vika!) raskaus ollut paljon vaikeempi, vatsa kasvanut nopeemmin ja isommaksi ja univaikeuksia enemmän.
Onko muilla sama tilanne nyt tai ollut? Onko tällainen totaali uupumus loppuraskaudesta normaalia? Onneksi ei ole helteitä...
Täällä ensiodottaja rv33+ ja bäsymystä kans havaittavissa. Isoimmat väsymyksen aiheuttajat jatkuvat muutenvaan heräilyt, kipeät supistelut, liitoskivut, selkäkolotus.. Nyt alkaa loppua kohden jotenkin tajuaan, ettei nukkumisesta vaan tule mitään ja että näillä mennään. Enää ei niin paljoa asia ahdista, lähinnä kipujen takia tulee jotain itkukohtauksia. Tsemppiä sulle, ajatellaan positiivisen kautta: Pian tää on ohi ja saadaan omat pikku nykeröt syliin. <3