Mikä on sinun ns. rakkauden kielesi (love language)?
Sanotaan, että rakkaudella on viisi kieltä: lahjat, teot, sanat, ajankäyttö ja kosketus. Eri ihmisillä on eri tavat ilmaista välittämistä näillä kielillä, ja jos ei ole selvillä omasta ja kumppaninsa mieltymyksistä, luvassa voi olla vaikeuksia.
Minä olen esimerkiksi sanojen ja kosketuksen ihminen. En lataa konkreettisiin tekoihin kuten tiskivuoren tiskaamiseen tai synttärijuhlan järjestämiseen mitään erityisiä lemmentunteita, ja lahjojen ostamisesta tai saamisesta en pidä yhtään. Edellisessä parisuhteessani kesti aika kauan ymmärtää, että näillä asioilla on merkitystä puolisolleni, mutta sen jälkeen olikin aika helppoa saada toinen tuntemaan itsensä rakastetuksi.
Tällä palstalla näkee aika usein valitusta parisuhdeongelmista, jotka voisi ratkaista, jos pariskunnan osapuolet lukisivat ja reflektoisivat vaikka tätä blogikirjoitusta: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/?x17665=5205681
Mikä sinun rakkauden kielesi on? Entä kumppanisi? Ovatko kieliongelmat aiheuttaneet teille harmia?
Kommentit (11)
Minulla on mies ollut aina puheen mies. Päivittäin kertoo kuinka rakastaa ja arvostaa. Joskus toivoin, että veisi mieluummin vaikka roskat ulos.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on mies ollut aina puheen mies. Päivittäin kertoo kuinka rakastaa ja arvostaa. Joskus toivoin, että veisi mieluummin vaikka roskat ulos.
Joo, olen ymmärtänyt, että sanalliset rakkaudentunnustukset tuntuvat joistakuista lässytykseltä. Ei voi mitään, teen sitä silti. Minusta taas roskien vieminen on vain tympeä askare, joka pitää hoitaa. Intuitiivisesti en ymmärrä, miten joku voi tulkita siitä, että toinen rakastaa ja välittää, mutta ainakin älyllisesti tiedän, että näin voi olla. -ap
Kaikki muut menevät, mutta lahjojen antamista en vain ymmärrä. Jos joku vaatii yhtenään lahjoja, ei meidän jutustamme voi tulla mitään.
Tyhjiä puheita olen kuullut enkä niihin luota. Teot ratkaisee. Ajankäyttö on todellakin yksi tärkeä asia enkä puhu määrästä välttämättä, vaan siitä että kiireen keskelläkin löytyy se yksi minuutti laittaa vaikka kiva viesti. Ja yhdessäolo ei ole sitä että istutaan eri sohvannurkissa puhelimet kädessä. Kosketus toimii vasta kun muut asiat on kunnossa.
Minä taas lataan rakkaalleni oikeastaan kaikkea noita. Etupäässä tulee ajankäyttö ja sanat.
Vierailija kirjoitti:
Tyhjiä puheita olen kuullut enkä niihin luota. Teot ratkaisee. Ajankäyttö on todellakin yksi tärkeä asia enkä puhu määrästä välttämättä, vaan siitä että kiireen keskelläkin löytyy se yksi minuutti laittaa vaikka kiva viesti. Ja yhdessäolo ei ole sitä että istutaan eri sohvannurkissa puhelimet kädessä. Kosketus toimii vasta kun muut asiat on kunnossa.
Minä taas lataan rakkaalleni oikeastaan kaikkea noita. Etupäässä tulee ajankäyttö ja sanat.
Minulle kosketus on ensisijainen. Jos läheisyys ja seksi eivät toimi, mikään muukaan ei toimi. -ap
Itse koen antavani kaikkia noita.
- lahjat: Saatan miettiä mieluisaa joulu- tai syntymäpäivälahjaa vuoden päivät tai jopa enemmän. Näen vaivaa siihen. Laitan kaikki pienetkin toiveet korvan taakse. Kiinnitän huomiota siihen, mistä puolisoni pitää, ja sen perusteella keksin lahjat. Tähän mennessä lahjat ovat kuulemma aina olleet nappivalintoja.
- teot: Puolisoni tekee raskasta työtä, kun minä taasen opiskelen. Pidän huolta siitä, ettei puolisoni tarvitse tehdä toista työpäivää kotona, eli koska minulla on enemmän aikaa ja energiaa, hoidan kodin. Lasken tähän teot-osioon myös sen, miten kohtelen puolisoani sekä hänen läsnä ollessaan että ilman häntä: kunnioittavasti, rakastavasti ja arvostavasti. Ei tulisi esimerkiksi mieleenikään haukkua puolisoani tai arvostella häntä hänen selkänsä takana, mitä taasen moni ystävistäni tekee omista puolisoistaan... Lisäksi hyvin usein huomioin pikkuruisilla asioilla, esimerkiksi keittämällä puolisolleni kahvia (en itse juo) tai tekemällä hänen lempiruokaansa.
- sanat: Kerron joka päivä, miten valtavasti rakastan. Kerron, miten hyvältä hän näyttää, tuoksuu, tuntuu. Muistelen ääneen ihania hetkiämme ja kerron tulevaisuuden unelmistani, joissa hän luonnollisesti on valtavassa roolissa.
- ajankäyttö: Puolisollani on paljon harrastuksia. Se ei haittaa minua. Hän tulee niistä iloiseksi ja onnelliseksi, joten ei tulisi mieleenikään nalkuttaa niistä. Kun olemme yhdessä, se on ihanaa aikaa. Minä en niin paljoa vietä aikaa poissa kotoa, ja olen taipuvainen siihen, että jos suunnittelen jotakin ajanviettotapaa, mietin ensisijaisesti aikataulut yhteen puolisoni kanssa. Toisinaan puolisoni sanoo, että tuntee syyllisyyttä siitä, että olen "aina käytettävissä", eikä minulla ole omia juttuja. On kyllä, mutta teen ne sillä aikaa kun hän on harrastuksissaan.
- kosketus: Kosketan häntä paljon, joka päivä. Aina tavatessamme ja hyvästellessämme halaamme ja suutelemme. Ohimennen kosketan häntä hellästi, hyväilen niskaa, silitän käsivartta. Raavin selkää, koska hän pitää siitä erityisen paljon. Vietämme paljon aikaa kosketuksissa toisiimme. Emme pelkää osoittaa hellyyttä myös julkisilla paikoilla. Seksissäkin pyrin huomioimaan aina hänen toiveensa, ja teen hänen ilokseen asioita, joista en itse niin paljoa saa irti, koska haluan ilahduttaa.
Vastaanottajana olenkin noissa asioissa paljon huonompi. En pidä lahjojen saamisesta. En edes aina muista, mitä olen saanut lahjaksi. Tekoja arvostan kyllä. Samoin sanoja. Ja minusta tuntuu ihanalta se, että puolisoni keskellä kiireistä viikkoa järjestää meille aikaa kahden. Kuitenkin eniten taidan olla kosketus-ihminen. Siis vaikka kaikki muu olisi kunnossa mutta kosketusta ei olisi, en kokisi olevani rakastettu. Tekoja, sanoja tai ajankäyttöä en pidä niin tärkeinä. Puolisoni onneksi koskettelee minua joka päivä: hieroo, hyväilee, paijaa. Usein hänen katsoessaan mieliohjelmaansa telkkarista makaan sohvalla pää hänen sylissään, ja hän silittelee hiuksiani. Ne ovat melkeinpä niitä kaikkein parhaita hetkiä mielestäni.
Yhteinen ajankäyttö on niin itsestäänselvä asia, ettei sitä tule aina edes mietittyä. Mutta jos toisella ei ole minulle aikaa, enkä ole hänelle parasta mahdollista seuraa, vaikea sitä on tuntea itsensä rakastetuksi.
Minä puhun noista kaikkia paitsi lahjojen kieltä, miehellä toisin päin. Ja ne lahjatkin ovat jäätelötuutteja, jotka hän syö kaikki itse. Mutta rakkauden kieleksi tiedän tuon toiminnan siitä, että mies vaatii minulta vastalahjoja!
"Toinen rakkauden kieli on teot. Jos puolisosi puhuu tekojen kieltä, hänestä voi tuntua, ettei kumppani rakasta häntä ollenkaan ilman konkreettista apua. Rakkauden osoitus voi olla tiskivuoren raivaaminen tai matkan varaaminen."
Eikö tästä synttärimatkan varaamisesta ollut JUURI ketju? Siinä mies ei selvästikään ymmärtänyt, mitä se olisi merkinnyt, että hän olisi järjestänyt vaimonsa 40-vuotispäiväksi jotakin mukavaa.