Lapsettoman naisen "äitiys" ja siitä paasaaminen

Se on syrjintää toivottaa vaan äideille hyvää äitienpäivää.

Olisi parasta lopettaa sekin ettei tuu kelleen paha mieli.

Amen! Eihän nappulaliigan valmentajamieskään toteuta isyyttä, eikä miehet ole sitä vaatimassa. Nykypäivän feminismit sekoittavat kaikki naiseuden toteuttamistavat kaikkeen mahdolliseen. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta tuntuu jotenkin huomionhakuiselta. Aikuiset kasvattavat lapsiaan. Vanhemmat ovat sitten isejä tai äitejä, olkoonkin sitten biologisia tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Se on syrjintää toivottaa vaan äideille hyvää äitienpäivää.

Olisi parasta lopettaa sekin ettei tuu kelleen paha mieli.

Joo, siltä tuntuu... vaikka ei viettäisi joulua, ei sitä saa muille toivottaa ettei tule paha mieli itselle, tai jos en vaikka itse vietä kesälomaa ei hyvää lomaa saa toivotella kenellekään, sama koskee lemmikkejä, matkustelua, hääpäiviä jne.

Itseäni asia ärsyttää sen vuoksi että se äitiyden ulkoistaminen ja sen vaatiminen saa sen huomion pois siitä että oikeasti oikea äitiys on välillä todella rankkaa vaikkakin myös tietysti palkitsevaa eikä sitä voi verrata oikein mihinkään muuhun. Miksi senkin sanominen on nykyään väärin ja loukkaa lapsettomia?

-Ap-

Mulle tuli ihan puskista tämä äitiyden/ isyyden/ vanhemmuuden kupla, kun lapsi sairastui.

Olimmekin yhtäkkiä huoltajia, emme vanhempia. Se on suurin huijaus kaikista.

Lapsemme raahattiin yliopistollisessa sairaalassa kokeisiin ja testeihin eikä meille tarvinnut puhua mitään.

Kun kyseltiin että eikö meidän suostumusta tarvita mihinkään, sanottiin että ei, lapsi voidaan ottaa huostaan jos ruvetaan jostain länkyttämään ja meille ilmoitettiin että tälläisissä tapauksissa lapsi siirtyy yhteiskunnan omaisuudeksi, jota sairaala hoitaa kuten parhaaksi katsoo.

Että siinä vitun äitiyttä ja isyyttä.

Noi paskajuhlat on tehty, jotta tulis kulutuspiikki.

Sinkut voi pitää vaikka äitienpäivän itsellään.

Vierailija kirjoitti:

Amen! Eihän nappulaliigan valmentajamieskään toteuta isyyttä, eikä miehet ole sitä vaatimassa. Nykypäivän feminismit sekoittavat kaikki naiseuden toteuttamistavat kaikkeen mahdolliseen. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta tuntuu jotenkin huomionhakuiselta. Aikuiset kasvattavat lapsiaan. Vanhemmat ovat sitten isejä tai äitejä, olkoonkin sitten biologisia tai ei.

Hyvä pointti. Ikäänkuin naiseus sinänsä tekisi kaikista äitejä. Jotenkin kaukana tuntuvat olevan ne kirjoitukset esim. Hesarissa, jossa joku mies kertoisi ääni väristen toteuttavansa isyyttään vaikka valmentajan roolissa :)

Oma tuttavani on ihan tosissaan siinä, että on tietyllä tavalla äiti nuorten psyk. sairaanhoitajan vastaanottotyössän, ja että hänelle kuuluisi toivottaa hyvää äitienpäivää. Ostaa itselleen sillon kukkakimpun jne.

"Äitejä on vain yksi."

Ei aina. Kulttuurissamme palvotaan synnyttäjää mystisenä "Äitinä" mutta äidin työtä ja äitimäisyyttä voi toteuttaa muutenkin ja muutkin. Paitsi mainitsemasi adoptioäiti, myös sijaisäiti, äitipuoli (jotkut siis, esim. itse en isäni vaimoa mieltänyt koskaan äitipuoleksi, mutta näinkin voisi olla) jne. Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amen! Eihän nappulaliigan valmentajamieskään toteuta isyyttä, eikä miehet ole sitä vaatimassa. Nykypäivän feminismit sekoittavat kaikki naiseuden toteuttamistavat kaikkeen mahdolliseen. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta tuntuu jotenkin huomionhakuiselta. Aikuiset kasvattavat lapsiaan. Vanhemmat ovat sitten isejä tai äitejä, olkoonkin sitten biologisia tai ei.

Hyvä pointti. Ikäänkuin naiseus sinänsä tekisi kaikista äitejä. Jotenkin kaukana tuntuvat olevan ne kirjoitukset esim. Hesarissa, jossa joku mies kertoisi ääni väristen toteuttavansa isyyttään vaikka valmentajan roolissa :)

Oma tuttavani on ihan tosissaan siinä, että on tietyllä tavalla äiti nuorten psyk. sairaanhoitajan vastaanottotyössän, ja että hänelle kuuluisi toivottaa hyvää äitienpäivää. Ostaa itselleen sillon kukkakimpun jne.

No sehän on vaan tajunnut idean.. Kuluta kuluta kuluta, pidä kukkakauppa hengissä.

Tässä maassa ja maailmassa ei ole mitään aitoa.

Vierailija kirjoitti:

"Äitejä on vain yksi."

Ei aina. Kulttuurissamme palvotaan synnyttäjää mystisenä "Äitinä" mutta äidin työtä ja äitimäisyyttä voi toteuttaa muutenkin ja muutkin. Paitsi mainitsemasi adoptioäiti, myös sijaisäiti, äitipuoli (jotkut siis, esim. itse en isäni vaimoa mieltänyt koskaan äitipuoleksi, mutta näinkin voisi olla) jne. Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti.

Lisään että ap:n mainitsemaa toivotusta en ole nähnyt enkä tiedä mihin kaikkeen niin kirjoittavat viittaavat. Sitähän voisi kysyä siellä facebookissa. 

Vierailija kirjoitti:

"Äitejä on vain yksi."

Ei aina. Kulttuurissamme palvotaan synnyttäjää mystisenä "Äitinä" mutta äidin työtä ja äitimäisyyttä voi toteuttaa muutenkin ja muutkin. Paitsi mainitsemasi adoptioäiti, myös sijaisäiti, äitipuoli (jotkut siis, esim. itse en isäni vaimoa mieltänyt koskaan äitipuoleksi, mutta näinkin voisi olla) jne. Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti.

Jep, synnyttäjä synnyttää uuden ihmisen ja saa siitä palkaksi äitiyspakkauksen ja muutaman kk nimellisen tuen. Sen jälkeen saadaan lapsilisä joka on palkka siitä, että pidetään hengissä tulevaa orjaa.

Lapset ja perheet on romantisoitu ja kaikki menee vielä lankaan.

Jos se tarhantäti näkee lasta 9-10 h päivässä ja äiti ja isä 3-5 h niin kuka siinä on kuka?

Mitäs ihmeellistä siinä on että se äiti on synnyttänyt? Ei ketään kiinnosta.

Kulutusjuhla kuten muutkin juhlat.

Jep, työkaveri oli ostanut puolisolleen eli bonusäidille (ent. äitipuoli) lahjankin.

Vierailija kirjoitti:

Jos se tarhantäti näkee lasta 9-10 h päivässä ja äiti ja isä 3-5 h niin kuka siinä on kuka?

Mitäs ihmeellistä siinä on että se äiti on synnyttänyt? Ei ketään kiinnosta.

Kulutusjuhla kuten muutkin juhlat.

Näin. Huoltajat tarjoavat paikan jossa nukkua ja hankkivat vaatteet ja välineet ja nekin tarhan ohjeiden mukaan.

Pitäisikö äitien nyt olla tästä kovin mustasukkaisia? Jep, meidän työtä ja panostahan arvostetaan ihan hitosti.

Voi kiitos kiitos Suomi kun meillä on oma päivä .

Vierailija kirjoitti:

"Äitejä on vain yksi."

Ei aina. Kulttuurissamme palvotaan synnyttäjää mystisenä "Äitinä" mutta äidin työtä ja äitimäisyyttä voi toteuttaa muutenkin ja muutkin. Paitsi mainitsemasi adoptioäiti, myös sijaisäiti, äitipuoli (jotkut siis, esim. itse en isäni vaimoa mieltänyt koskaan äitipuoleksi, mutta näinkin voisi olla) jne. Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti.

Tätä juuri tarkoitan:)  

"Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti."

Tämä ei pidä paikkaansa jos äiti on lapsen elämässä läsnä. Olen itse työssäni nähnyt kuinka tärkeitä biologiset vanhemmat lapselle ovat ja nyt tajuan asian itse kun olen äiti.

Äityittä ei vain voi ulkoistaa. Joku muu nainen voi olla lapselle tärkeä omassa roolissaan. Se että on olemassa huostaanoettuja ja laiminlyötyjä lapsia joita hoitaa joku muu kuin oma äiti, ei saisi vaikuttaa siihen että yhtenä päivänä vuodessa voi oikeasti muistaa niitä oikeita äitejä (adoptio- sijais ja biologisia äitejä). Äitiys on ihan jotain muuta kuin lapsen elämässä mukanaoloa.

Mielestäni äitiyttä tulisi juhlia enemmänkin, se on joku tabuaihe nykyään. Ehkä juuri tuo myyttisyytensä takia johon viittasit? Itse koin raskaus ja vauva- aikana niin suuria tunteita ettei niitä voi verrata mihinkään muuhun, samoin rakkaus omaan lapseen on niin suurta ettei voi verrata mihinkään. Uusi elämä omassa kohdussa, vauvan kantaminen 9 kk, synnytys, imetys jne siinä on jotain myyttistä ja ihmeellistä. Kyllä se tästä ajasta kertoo että sitä ei haluta tunnustaa ja se häivyteteään johonkin taka-alalle, ehkä sen vuoksi että ihminen ei voi kontrolloida täysin uuden elämän syntymistä ja kuolemaa vaikka muita asioita voisi?

Mielestäni tavallinen äidinrakkaus ja se miten äidit lapsistaan huolehtivat ansaitsee kyllä huomiota edes kerran vuodessa. Mutta se ei ole "muotia" sillä se on uhrautuvaa ja altruistista rakkautta, vaikea hyväksyä itsekkäässä nyky- yhteiskunnassa jossa itsekkyys on muotia.

Vierailija kirjoitti:

Jos se tarhantäti näkee lasta 9-10 h päivässä ja äiti ja isä 3-5 h niin kuka siinä on kuka?

Mitäs ihmeellistä siinä on että se äiti on synnyttänyt? Ei ketään kiinnosta.

Kulutusjuhla kuten muutkin juhlat.

Tosiaan, tarhantäti on lapsen elämässä läsnä ne 3-5 pvä vko, 7 tuntia (työpäivä ei ole 9-10 h) 3 vuoden ajan. 

Ja se äiti sitten, olisiko koko lapsen elämän.

Jotenkin olen pahoillani sellaisten puolesta kuin sinä, eikö sinulla ole äitiä?

Itse olen omaan äitiini joka on kohta 70 v yhteydessä monta kertaa vko ja tapaa lastenlapsiaan usein. Ja olin päiväkodissa 1 vuoden ikäisestä 6 vuotiaaksi, tarhantädit olivat kivoja mutta äiti oli äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Äitejä on vain yksi."

Ei aina. Kulttuurissamme palvotaan synnyttäjää mystisenä "Äitinä" mutta äidin työtä ja äitimäisyyttä voi toteuttaa muutenkin ja muutkin. Paitsi mainitsemasi adoptioäiti, myös sijaisäiti, äitipuoli (jotkut siis, esim. itse en isäni vaimoa mieltänyt koskaan äitipuoleksi, mutta näinkin voisi olla) jne. Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti.

Tätä juuri tarkoitan:)  

"Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti."

Tämä ei pidä paikkaansa jos äiti on lapsen elämässä läsnä. Olen itse työssäni nähnyt kuinka tärkeitä biologiset vanhemmat lapselle ovat ja nyt tajuan asian itse kun olen äiti.

Äityittä ei vain voi ulkoistaa. Joku muu nainen voi olla lapselle tärkeä omassa roolissaan. Se että on olemassa huostaanoettuja ja laiminlyötyjä lapsia joita hoitaa joku muu kuin oma äiti, ei saisi vaikuttaa siihen että yhtenä päivänä vuodessa voi oikeasti muistaa niitä oikeita äitejä (adoptio- sijais ja biologisia äitejä). Äitiys on ihan jotain muuta kuin lapsen elämässä mukanaoloa.

Mielestäni äitiyttä tulisi juhlia enemmänkin, se on joku tabuaihe nykyään. Ehkä juuri tuo myyttisyytensä takia johon viittasit? Itse koin raskaus ja vauva- aikana niin suuria tunteita ettei niitä voi verrata mihinkään muuhun, samoin rakkaus omaan lapseen on niin suurta ettei voi verrata mihinkään. Uusi elämä omassa kohdussa, vauvan kantaminen 9 kk, synnytys, imetys jne siinä on jotain myyttistä ja ihmeellistä. Kyllä se tästä ajasta kertoo että sitä ei haluta tunnustaa ja se häivyteteään johonkin taka-alalle, ehkä sen vuoksi että ihminen ei voi kontrolloida täysin uuden elämän syntymistä ja kuolemaa vaikka muita asioita voisi?

Mielestäni tavallinen äidinrakkaus ja se miten äidit lapsistaan huolehtivat ansaitsee kyllä huomiota edes kerran vuodessa. Mutta se ei ole "muotia" sillä se on uhrautuvaa ja altruistista rakkautta, vaikea hyväksyä itsekkäässä nyky- yhteiskunnassa jossa itsekkyys on muotia.

Se on ihan sama miltä susta tuntuu. Pääasia on repiä susta irti kaikki mitä saadaan ja saada sut töihin ja lapsi lukkojen taakse siksi aikaa jotta voit olla tuottava. Ketään ei oikeasti kiinnosta sun äitiys, kunhan pentu saa unta ja ruokaa ja vaatteet ja tarvittavan.

Mistään aivokemiasta johtuvasta kiintymyksestä ei oikeasti olla kiinnostuneita vaan siitä että ihmisestä otetaan 18-60 vuotiaana hyöty irti.

Äitienpäivänä on tarkoitus levittää lompakkoa, ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Äitejä on vain yksi."

Ei aina. Kulttuurissamme palvotaan synnyttäjää mystisenä "Äitinä" mutta äidin työtä ja äitimäisyyttä voi toteuttaa muutenkin ja muutkin. Paitsi mainitsemasi adoptioäiti, myös sijaisäiti, äitipuoli (jotkut siis, esim. itse en isäni vaimoa mieltänyt koskaan äitipuoleksi, mutta näinkin voisi olla) jne. Monelle lapselle ja aikuiselle joku muu nainen on enemmän äiti kuin se joka lapsen synnytti.

Jep, synnyttäjä synnyttää uuden ihmisen ja saa siitä palkaksi äitiyspakkauksen ja muutaman kk nimellisen tuen. Sen jälkeen saadaan lapsilisä joka on palkka siitä, että pidetään hengissä tulevaa orjaa.

Lapset ja perheet on romantisoitu ja kaikki menee vielä lankaan.

Mulle äitiys on ihan jotain muuta. Ensimmäistä kertaa elämässäni kuolisin silmää räpäyttämättä jonkun puolesta ja uhraisin mitä vain jotta hänellä on hyvä olla. Se vain ei ole muotia nykyään, täytyy olla kyyninen ja egosentrinen. Siksi se äitiys täytyy häivyttää jotenkin korostamalla sitä että "äiti voi olla monella tavalla". Ei vaan voi.

ap hakee kruunua itselleen, kun on päässyt pukkaamaan jotain ulos vaginastaan.Kyllä on ylpeytesi rankkaa....

kuitenkaan et ole ollut täysaikanienn kotiäiti vai oletko? Esim. 20 vuotta?

Äitinä ajattelen, etten ole yksin lapsiani niin ihaniksi ihmisiksi kasvattanut mitä he nyt nuorina aikuisina ovat. Äitiä, isoäitejä, isää ja isoisiä muistetaan äitien- ja isänpäivinä.

Mutta kyllä ne hoitotädit, opettajat, valmentajat, jopa kaverien vanhemmat ansaitsivat ainakin varaäitien ja varaisienpäivän, jolloin heitä voisi juhlistaa kaikki ja muistuttaa että vaikka kuinka mielestään äiti on se ainoa oikea aito asia, kukaan meistä ei sitä ole yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se tarhantäti näkee lasta 9-10 h päivässä ja äiti ja isä 3-5 h niin kuka siinä on kuka?

Mitäs ihmeellistä siinä on että se äiti on synnyttänyt? Ei ketään kiinnosta.

Kulutusjuhla kuten muutkin juhlat.

Tosiaan, tarhantäti on lapsen elämässä läsnä ne 3-5 pvä vko, 7 tuntia (työpäivä ei ole 9-10 h) 3 vuoden ajan. 

Ja se äiti sitten, olisiko koko lapsen elämän.

Jotenkin olen pahoillani sellaisten puolesta kuin sinä, eikö sinulla ole äitiä?

Itse olen omaan äitiini joka on kohta 70 v yhteydessä monta kertaa vko ja tapaa lastenlapsiaan usein. Ja olin päiväkodissa 1 vuoden ikäisestä 6 vuotiaaksi, tarhantädit olivat kivoja mutta äiti oli äiti.

Tota, lapsi viedään hoitoon sen ollessa 9 kk. Ja työpäivä kestää matkoineen ainakin sen 9h suurella osalla ja lapset ovat siellä yleensä 5 päivää viikko. Jotkut viikonloppuisinkin kun ihmiset ei enää oo vapailla. Siitä siirrytään kouluun ja ilttikseen ja kesällä nähdään ehkä kk jos pätkätyöläisillä on lomaa.

Siinä sulle äitiyttä. Ja paskat.