Olen huolissani ystävästäni. Mitä tekisitte?
Tilanne on sellainen, että eräs hyvä ystäväni, jonka olen tuntenut jo useamman vuoden, on mielestäni alkanut käyttäytyä huolestuttavasti. Viime aikoina, eli viimeiset pari kuukautta ystäväni on alkanut "pimahdella" yks kaks eli rähistä (kiihtyy ns. nollasta sataan hetkessä) pikkuasioista, valittelee väsymystään, polttaa ketjussa, juo ja naureskelee yksinään... Hänellä suht pienet lapset, joten senkin takia huolestuttaa, mutta toki myös hänen itsensä puolesta. Olen yrittänyt ottaa asian puheeksi ja olla avuksi, mutta toteaa heti, ettei häntä mikään vaivaa ja oon kuulemma turhaan huolissani. Voiko tämä olla joku loppuun palamisen merkki ja mitä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä?
Kommentit (4)
Onko ystävälläsi miestä tai vanhempia joille voisit kertoa huolestasi?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää rauhaa tai pyydä ystävääsi kertomaan mikä pännii. Puhuminen helpottaa ole ystävä joka kuuntelee jos toinen ei halua apua tai ei kerro mikä on, niin sitten anna kaverille tilaa voit kysyä ystävältä haluaako olla rauhassa ja sano olet aina kuuntelemassa/tukemassa kun siltä tuntuu tai tarvitsee kuuntelijaa. En tähän voi muuta vastata
Näin se varmaankin pitää tehdä, koska en voi toista väkisin auttaa. Toivon vaan, että jaksaa lastensa kanssa, eikä ryyppää päivisin kotona. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko ystävälläsi miestä tai vanhempia joille voisit kertoa huolestasi?
On eronnut ja ystäväni on lastensa lähivanhempi. Erosta kuitenkin jo pari vuotta, joten tuskin sitä enää suree. Vanhemmille voisin soittaa, mutta pohdin tässä, onko se minun asiani ja syttyykö sota, jos menen kertomaan heille. Ap
Kannattaa jättää rauhaa tai pyydä ystävääsi kertomaan mikä pännii. Puhuminen helpottaa ole ystävä joka kuuntelee jos toinen ei halua apua tai ei kerro mikä on, niin sitten anna kaverille tilaa voit kysyä ystävältä haluaako olla rauhassa ja sano olet aina kuuntelemassa/tukemassa kun siltä tuntuu tai tarvitsee kuuntelijaa. En tähän voi muuta vastata