Miksi jotkut laittaa täysin epäurheilullisia lapsia joukkueisiin?!
Aivan järkyttävää katsoa kun koko joukkue kärsii näistä tolleroista kentällä! Miksei voi mennä jonnekin yksilölajeihin jolloin saa kärsiä ihan itsekseen huonosta fysiikasta ja reaktiokyvyistä..
tämä on seurausta kukkahattutätien voimasta, kaikki pelaa jne...!
Kommentit (149)
Eikö heidän itsetunnolleen ole jo riittävän tuhoisaa, että koulussa pakotetaan kentälle pilaamaan muiden peli?
Ei kaikista vain tule! Sen näkee jo lapsesta kauas.
Usein vanhempi on itse liikunnalli en eikä voi ymmärtää että oma lapsi on kömpelö ja taitava jossain ihan muussa!
Onko kyse siis jostain kilpailevan tason joukkueesta? Vai ihan tavisharrastelujoukkueesta?
Noita tavisharrastelumahdollisuuksia saisi olla enemmän, niin kaikki haluavat saisi harrastaa sitä mistä tykkää. Mä en ymmärrä, miksi kaikessa aina tarvii kisata.
Sitäpaitsi: jos voitto on teille noin tärkeää, eikä ole joukkuehenkeä, niin miksi ette itse harrasta yksilölajeja?? Niissä voi rauhassa tuijotella omaa täydellistä napaana...
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jotta heistä tulisi urheilullisia?
Mitä sinusta on urheilullisuus?
Miksi joku ap ottaa leikin tosissaan?
Minkä ikäisistä ja tasoisista lapsista kyse?
Miksi et sinä, ap, sitten perusta niille urheilullisesti lahjakkaille lapsille jotain omaa ryhmää, jossa heitä piiskataan kohti ammattilaisuutta tms?
Nimenomaan niille liikunnallisesti lahjattomille lapsille pitää tarjota mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Lapsella on oikeus liikkua, ja terveelliset elämäntavat opitaan nuorena.
Koska jotkut vanhemmat ovat retardeja.
Lapsi todennäköisesti tietää itsekin ettei ole kovin urheilullinen eikä viihdy siellä joukkueessa. Vanhemmat kuitenkin 'painostavat'.
Itse en tykännyt yhtään urheilusta, mutta harrastin todella pitkään jalkapalloa vanhempieni vuoksi. No, lopetin kun tuli munaa. Myöhemmin aloin nostella painoja ja lukiossa olin jo ryhmän lihaksikkain, eli kaikki pitivät minua urheilullisena, vaikken ollut/ole eikä epäurheilullisuudestani ja joukkuuessa viihtymättömyydestä ole siis näin muodoin aiheutunut mitään haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jotta heistä tulisi urheilullisia?
Lol. Ei kömpelöstä rillipäisestä paksukaisesta tule urheilullista sillä että hänet laietaan johonkin urheiluseuraan palloilemaan jäntevien ja nopeiden lasten sekaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö heidän itsetunnolleen ole jo riittävän tuhoisaa, että koulussa pakotetaan kentälle pilaamaan muiden peli?
Eli niitä onnistumisen kokemuksia ei saisi syntyä myöskään harrastuksen parissa, kun ap:n kaltainen tampiovanhempi on mulkoilemassa ja haukkumassa siellä kentän laidalla niitä heikommin suoriutuvia lapsia?
Aina välillä tulee sellainen olo, että urpouden alin raja on saavutettu, mutta sitten tulee joku ap:n kaltainen tekemään uutta ennätystä.
Koska missään ei enää ole näille kyseisille lapsille paikkaa, missä pelata omin päin näitä lajeja. Ennen oli joka joutomaalla palloilevia lapsia, mutta nyt ne kaikki on jossain joukkueissa yrittämässä uusiksi Litmasiksi ja Selänteiksi (lajista siis riippuen). Jos lapsi haluaa pelata palloa tai kiekkoa, se on laitettava joukkueeseen, sillä lasten kesken ei enää ole sellaista kaverillista pelaamista omin nokkineen.
Olen asunut 20 vuotta tässä missä nyt asun. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuossa viereisellä pallokentällä on käynyt huomattava muutos käyttäjäkunnassa. Alkuvuosina siinä palloili kaikki kylän lapset keskenään; pienet, isot, taitavat, taitamattomat. Joku toi pallon ja sitten vaan alettiin potkiskelemaan, iloa riitti aamuvarhaisesta iltamyöhään. Nyt siinä on vaan näitä joukkuita. Vanhemmat tuovat lapset paikalle autolla, kaikilla on viimeisen päälle vermeet ja joukkuepaidat. On valmentaja. Vanhemmat käyvät salaa tupakalla läheisessä metsässä ja jättävät tumpit siihen polulle. Tunnin välein uusi porukka. Suurimman osan päivästä kenttä on tyhjänä ja illalla töiden jälkeen alkaa tämä suunnitelmallinen harjoittelu ja pelaaminen.
Itse kammoan näitä lapsestani tulee isona jalkapallosankari vanhempia 😂
Tuppukylän jalkapallojoukkue saatiin pilattua jakamalla vuosia yhdessä pelannut joukkue divisioona- ja harrastusjoukkueeseen, yhteiset harjoitukset neljä kertaa viikossa ja pelit viikonloppuisin. Harva 10 v. jaksaa tuota määrää, etenkin jos olisi halunnut harrastaa muutakin. Lisäksi porukan henki meni, kun osa pahoitti mielensä tuosta jaosta. Meillä taas tuli mitta täyteen tuosta harjoitusmäärästä ja naputuksesta, jos harjoitukdiin ei osallistuta. Ongelmat tulivat vastaan siinä vaiheessa kun vanhempien määrää valmennuksessa lisättiin ja joukkueenjohtajaksi tuli yhden pelisankarin äiti.
Suomessa lapsia peluutetaan ihan pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jotta heistä tulisi urheilullisia?
Lol. Ei kömpelöstä rillipäisestä paksukaisesta tule urheilullista sillä että hänet laietaan johonkin urheiluseuraan palloilemaan jäntevien ja nopeiden lasten sekaan.
Lol ihan sinun kommentillesi. Nimeomaan harjoittelulla ja toistolla ne tulokset saavutetaan, oli sitten kyseessä urheilu, musiikki tai mikä muu tahansa taito. Kaikista ei tietenkään tule niitä ammattiurheilijoita, mutta miksi ihmeessä pitäisikään? Liikunta on hyvä harrastus läpi elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jotta heistä tulisi urheilullisia?
Lol. Ei kömpelöstä rillipäisestä paksukaisesta tule urheilullista sillä että hänet laietaan johonkin urheiluseuraan palloilemaan jäntevien ja nopeiden lasten sekaan.
Miten silmälasit tekevät lapsesta (tai kenestäkään) epäurheilullisen? Liiallisen ylipainon ymmärrän (pieni pyöreys ei kuitenkaan haittaa) ja kömpelyyden, mutta että rillit...
Ap ei tainnut kuitenkaan päästä pelaamaan jalkapalloa Real Madridiin. :(
Huipulle nousu vaatii 10 000 toistoa, sanoi Tami Tamminen. Ja missäs niitä toistoja parhaiten saadaan jos ei joukkueessa?
Mun lapsi on perusluonteeltaan reaktioissaan hidas ja sellainen kaikentarkkailija että esim. ihmiset kentän laidalla kiinnostaa hetkittäin enemmän kuin pallo, lisäksi hän on nilkan asentovirheen vuoksi hidas juoksija. Ja hän nauttii jalkapallosta valtavasti ja haluaa harrastaa juuri sitä ja todellakin saa, ja onneksi juuri sellaisessa "kaikki pelaa" seurassa :)
Kaverin imussa meni kokeilemaan, itse en varmaan olisi omien traumojen vuoksi joukkuelajia tarjonnut.
Suht aikaisessa vaiheessa aletaan karsimaan. Jyvät erottuu akanoista. Näin jääkiekossa ainakin ja varmaan jalkapallossakin.
Eiks niitä ole eri tasojen joukkueita? Kyllä niille alimmille tasoille pitää ottaa ihan kaikki ja enemmänkin voisi ottaa. Siitä sitten karsitaan. Jos lapsi nauttii, niin antaa pelata.
Ehkä jotta heistä tulisi urheilullisia?