Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mielivaltaisesti lastensa elämää kontrolloivat vanhemmat
20.05.2017 |
Ihan alkuun täsmennän, että ymmärrän vanhemman roolin kasvattajana, ohjaajana ja neuvojana, eikä tässä ole kyse nyt normaalista vanhemmuudesta, joka sisältää rajoja ja rakkautta.
Millainen on sellaisen vanhemman ajatusmaailma, joka perustelee mielivaltaisetkin päätökset ihan pienissäkin asioissa sillä, että "lapsen kuuluu totella"? Esimerkiksi tilanne, jossa lapsi toivoo vaihtoehtoa X, mutta vanhempi ihan vain sillä perusteella, että lapsen ei kuulu määräillä perheessä, valitsee lapselle vaihtoehdon Y, vaikka X:n valinta ei olisi ollut lapselle haitallinen vaan päinvastoin mieluisampi. Tai jos lapsen yksityisyyttä ei kunnioiteta millään tasolla, esim. omassa huoneessaan ei voi luottaa saavansa viettää aikaa rauhassa, vaikka mitään riskitilannetta tms. ei olisi.
Mitä liikkuu vanhemman päässä, joka suorastaan kyykyttää lastaan eikä anna mitään vapauksia, koska "ne eivät lapselle kuulu"? Pelkäävätkö he, että jos he antavat lapsen tehdä mitään valintoja tai vaikuttaa mihinkään päätöksiin, he lakkaavat heti tyystin kuuntelemasta muita?
Kommentit (15)
Usein tuntuu, että nämä vanhemmat (ainakin omakohtaisten kokemusten sekä muutamien muiden kertomusten perusteella) tuntuu, että ko. vanhemmat eivät myöskään ymmärrä sitä, että lapselle on tärkeää hahmottaa perustelut päätöksen takana, mutta perusteluksi ei riitä se ainainen "koska minä niin määrään". Kyllä lapsikin ymmärtää sen tilanteen epäloogisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden, kun ei saa tehdä pienintäkään päätöstä (vaikka ihan kumisaappaiden väristä), ja on pakotettu elämään täysin muiden ehdoilla. Eihän siinä pääse lapsi rakentamaan omaa identiteettiään lainkaan, ja kun myöhemmässä iässä se mahdollistuu, voi irtiotto olla epäterveen raju, ja kontrolli kostautuu nimenomaan lapselle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitihullu heräsi!
Öh, en kylläkään ole äitihullu. Tuli vain aihe mieleen muutamia muita aamuisia keskusteluja lukiessani, ja ajattelin, että joku ehkä osaisi asiaa selventää.
Ap
Suurin osa palstalaisista on sitä mieltä, että aikuinen määrää ja siihen kuuluu nimenomaan se,että mitään lapsen toivomaa ei saa toteuttaa. jos niin erehtyy tekemään, on lapsi voittaja.
Minusta niputatte vähän liian kärkkäästi. Myönnän syyllistyneeni "koska minä määrään" mentaliteettiin väsyneenä ja kiireessä - ja suoraan sanottuna minusta vanhemmalla on siihen oikeuskin lauman johtajana, ja koska joka kerta ei ole mahdollisuutta jäädä selittelemään ja silittelemään. Lapsen täytyy voida luottaa välillä sokeasti, että aikuinen tietää mikä on parhaaksi ja osaa sen myös sanoa. Vaikka joskus aikuisen ratkaisu ärsyttäisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitihullu heräsi!
Persuämmä heräsi!
Vierailija kirjoitti:
Minusta niputatte vähän liian kärkkäästi. Myönnän syyllistyneeni "koska minä määrään" mentaliteettiin väsyneenä ja kiireessä - ja suoraan sanottuna minusta vanhemmalla on siihen oikeuskin lauman johtajana, ja koska joka kerta ei ole mahdollisuutta jäädä selittelemään ja silittelemään. Lapsen täytyy voida luottaa välillä sokeasti, että aikuinen tietää mikä on parhaaksi ja osaa sen myös sanoa. Vaikka joskus aikuisen ratkaisu ärsyttäisikin.
On ehkä eniten WT ikinä kutsua vanhempaa "lauman johtajaksi". Todennäköisesti käytät perheestäsi myös termiä "pesue". Hyi saatana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäilen vankasti, että liikkuuko tuollaisen vanhemman päässä ihan hirmuisesti. Toisaalta kai tuo vähän riippuu myös siitä, että minkäikäinen lapsi on. - 2 -vuotiaan kanssa ei voi neuvotella niin, että molemmat olisivat tasa-arvoisia neuvottelussa, jolloin usein päässee paljon, paljon vähemmällä, kun ei ihan jokaisesta asiasta kysy lapsen mielipidettä. (-Olettaen, että osaa muutoin toimia lapsen parhaaksi). Mutta jos lapsi on 20-vuotias, niin aika harvaa lasta koskevaa asiaa voi yksin päättää kuulematta "lasta." - Myös jo 12 -vuotiaalla on jo huomattavasti vaikutusvaltaa häntä koskevissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta niputatte vähän liian kärkkäästi. Myönnän syyllistyneeni "koska minä määrään" mentaliteettiin väsyneenä ja kiireessä - ja suoraan sanottuna minusta vanhemmalla on siihen oikeuskin lauman johtajana, ja koska joka kerta ei ole mahdollisuutta jäädä selittelemään ja silittelemään. Lapsen täytyy voida luottaa välillä sokeasti, että aikuinen tietää mikä on parhaaksi ja osaa sen myös sanoa. Vaikka joskus aikuisen ratkaisu ärsyttäisikin.
On ehkä eniten WT ikinä kutsua vanhempaa "lauman johtajaksi". Todennäköisesti käytät perheestäsi myös termiä "pesue". Hyi saatana.
En käytä sanaa pesue. Tarkoitan lauman johtajuutta positiivisessa mielessä evoluutiopsykologiaan viitaten. Tähän kuuluu myös se, että lapsella on kokemus laumaan kuulumisesta ja siitä, että häntä tarvitaan siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitihullu heräsi!
Moi!
Mitäs Hulluhullulle kuuluu. Sehän sinä olet. Joka ketjuun kertomassa mikä x-hullu kukakin on.
Vierailija kirjoitti:
Epäilen vankasti, että liikkuuko tuollaisen vanhemman päässä ihan hirmuisesti. Toisaalta kai tuo vähän riippuu myös siitä, että minkäikäinen lapsi on. - 2 -vuotiaan kanssa ei voi neuvotella niin, että molemmat olisivat tasa-arvoisia neuvottelussa, jolloin usein päässee paljon, paljon vähemmällä, kun ei ihan jokaisesta asiasta kysy lapsen mielipidettä. (-Olettaen, että osaa muutoin toimia lapsen parhaaksi). Mutta jos lapsi on 20-vuotias, niin aika harvaa lasta koskevaa asiaa voi yksin päättää kuulematta "lasta." - Myös jo 12 -vuotiaalla on jo huomattavasti vaikutusvaltaa häntä koskevissa asioissa.
Silloinkin jos lapsi on 12 tai 20, vanhemmalla on ainoat loppuun kehittyneet aivot ja enemmän elämänkokemusta. Itse esimerkiksi tiedän paljon enemmän elämästä nyt 30- kuin 20-vuotiaana. Tietysti myös lapsen mielipide huomioidaan ikätason mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eikö tuollainen ole se av:n ihannevanhempi. Varsinkin jos lapsi on uhmakas joskus luullaan että lapsi on saanut aina päättää asioista. Väärin, ei ole oikein että lapsi määrää mutta ei aikuisenkaan tarvitse aina sanoa ei lapsen pyynnöille vaikka se ei olisikaan niin helppo tai kiva pyyntö tai se asia mitä vanhempi itse haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta niputatte vähän liian kärkkäästi. Myönnän syyllistyneeni "koska minä määrään" mentaliteettiin väsyneenä ja kiireessä - ja suoraan sanottuna minusta vanhemmalla on siihen oikeuskin lauman johtajana, ja koska joka kerta ei ole mahdollisuutta jäädä selittelemään ja silittelemään. Lapsen täytyy voida luottaa välillä sokeasti, että aikuinen tietää mikä on parhaaksi ja osaa sen myös sanoa. Vaikka joskus aikuisen ratkaisu ärsyttäisikin.
Luetunymmärtämisessä vikaa? Aloituksessa suljettiin pois normaali rajojen asettaminen, riskitilanteet ym. perustellut hetket, kun lasta voi ja pitää komentaa ja ohjata tämän hyvinvointia ajatellen. Nyt puhuttiinkin vanhemmista, jotka määräävät KAIKESTA ihan vain määräämisen ilosta.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen vankasti, että liikkuuko tuollaisen vanhemman päässä ihan hirmuisesti. Toisaalta kai tuo vähän riippuu myös siitä, että minkäikäinen lapsi on. - 2 -vuotiaan kanssa ei voi neuvotella niin, että molemmat olisivat tasa-arvoisia neuvottelussa, jolloin usein päässee paljon, paljon vähemmällä, kun ei ihan jokaisesta asiasta kysy lapsen mielipidettä. (-Olettaen, että osaa muutoin toimia lapsen parhaaksi). Mutta jos lapsi on 20-vuotias, niin aika harvaa lasta koskevaa asiaa voi yksin päättää kuulematta "lasta." - Myös jo 12 -vuotiaalla on jo huomattavasti vaikutusvaltaa häntä koskevissa asioissa.
Silloinkin jos lapsi on 12 tai 20, vanhemmalla on ainoat loppuun kehittyneet aivot ja enemmän elämänkokemusta. Itse esimerkiksi tiedän paljon enemmän elämästä nyt 30- kuin 20-vuotiaana. Tietysti myös lapsen mielipide huomioidaan ikätason mukaan.
Ikis!
Alue: Aihe vapaa
Ovat itse alikehtittyneitä henkisesti. Eivät pärjää muille aikuisille missään, niin ainoa missä voivat "päteä" on pienen alisteisessa asemassa olevan ihmistaimen rikkominen henkisesti.
Psaskaporukkaa tuollaiset "vanhemmat"