Ihme, että noi laudaturin kirjoittajat ei tajua paskaakaan,
kun sanovat, että on mahdotonta olla pääsemättä läpi, vaikka kyllä se nyt vain on niin, että joka aineessa n. 5 % ei vain pääse läpi
Kommentit (17)
Unohdit kompensaatiopisteet. Periaatteessa kaikki voivat päästä läpi, jos kirjoittavat vain yhden aineen huonosti. Yleensä vain nämä improbaturit ovat paskoja muissakin aineissa
Minusta tuo jaottelu on oikeasti perseestä. Arvostelu on epäreilu, koska aina ne arvosanat jollakin eivät vastaa todellisuutta. C pisteillä voi saada M ja L pisteillä E.
Miksi esim. L ei voi suoda kaikille jotka pisterajaan yltää ja miksi pitää antaa parempi arvosana kuin ansaitsee?
Inhoan niitä jotka sanoo että joku asia on mahdotonta, on mahdotonta olla niin ja niin "huono". Se on aivan törkeän helventavaa niitä kohtaan jotka epäonnistuvat, kun aina kuitenkin joka asiassa joku epäonnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät noin rumaa kieltä?
Samasta syystä kuin ei käytä edes isoja alkukirjaimia ja välimerkkejä. Totaalista välinpitämättömyyttä, onko sellaisella edes mitään asiaa kirjoituksiin!
Riippuu vähän aineesta se läpipääseminen.. Jos vetää i:n jostain lukuaineesta kuten psykologia tai hissa, niin ihan on omasta laiskuudesta kiinni.. Jotkut kielet tai matikka taas voi olla oikeasti haastavia, jos on lahjaton niiden osalta.
No on varmaan vaikea päästä läpi, jos koko lukioaikana ei ole laiskuuttaan viitsinyt vilkaistakaan kirjoja. Läpipääsyyn riittäisi aika vähäinen tietomäärä, mutta kun ei edes sitä osata eikä mitään ole jäänyt mieleen.
Toki on kurjaa, että aina ylioppilaskokeissa 5 % opiskelijoista saa imbrobaturin. Se on kuitenkin välttämätöntä, jos käytetään normaalijakaumaan liittyvää arviointia, joissa pisteet suhteutetaan toisten abiturienttien pisteisiin. Onneksi on olemassa kompensaatiojärjestelmä, jotta esimerkiksi sillä huonolla kielipäällä voi kuitenkin päästä ylioppilaaksi imbrobaturista huolimatta.
Miksi tämä suhteellinen gaussin kellokäyrään perustuva arvioninti on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin absoluuttinen arviointi, jossa tietyn pistemäärän ylittäneet saavat aina tietyn arvosanan? On valitettava tosiasia, että jokaisen ylioppilaskokeen vaikeusaste vaihtelee väistämättä koekertojen välillä. Jos vaikka pitkän matematiikan koe olisi ollut syksyllä 2016 poikkeuksellisen helppo ja Laudaturin pisteraja olis vakioitu 55 p./ 60 p. (tai 66 p.), saisi todella suuri osa kokelaista Laudaturin. Jos taas kevään 2017 kokeessa pisteraja olisi sama 55 p., mutta koe sattusi olemaan ylivoimaisesti syksyä vaikeampi, ainoastaan muutama prosentti yltäisi Laudaturiin. Tällä tavoin siis tasoitetaan sitä epäreilua etua, mitä syksyllä 2016 matematiikan kirjoittajaneet voisivat saada ylioppilastodistuksessa (ja pääsykokeiden lähtöpisteissä).
Siis ylioppilaskokeissa aina tietty prosenttimäärä eri arvosanoille eli aina on niitä jotka saa hylätyn.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo jaottelu on oikeasti perseestä. Arvostelu on epäreilu, koska aina ne arvosanat jollakin eivät vastaa todellisuutta. C pisteillä voi saada M ja L pisteillä E.
Miksi esim. L ei voi suoda kaikille jotka pisterajaan yltää ja miksi pitää antaa parempi arvosana kuin ansaitsee?
Häh? Siis mitä? En tajunnu miten samoilla pisteillä voi saada eri arvosanan
Vierailija kirjoitti:
Unohdit kompensaatiopisteet. Periaatteessa kaikki voivat päästä läpi, jos kirjoittavat vain yhden aineen huonosti. Yleensä vain nämä improbaturit ovat paskoja muissakin aineissa
Just ja pyh. Muista aineista e:tä ja m:ää, ruotsi i.
Vierailija kirjoitti:
No on varmaan vaikea päästä läpi, jos koko lukioaikana ei ole laiskuuttaan viitsinyt vilkaistakaan kirjoja. Läpipääsyyn riittäisi aika vähäinen tietomäärä, mutta kun ei edes sitä osata eikä mitään ole jäänyt mieleen.
En kyllä ymmärrä miten jotkut oikeasti saavat niin vähän pisteitä. Minullakin meni lukematta huonosti yksi reaali ja sain C:n. En ymmärrä miten joku ei osaa _mitään_ siitä kokeesta. Ehkä ovat heikkolahjaisia?
Taisivvat kirjoittaa ällät myös pakkoruotsista ja mokuttamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on varmaan vaikea päästä läpi, jos koko lukioaikana ei ole laiskuuttaan viitsinyt vilkaistakaan kirjoja. Läpipääsyyn riittäisi aika vähäinen tietomäärä, mutta kun ei edes sitä osata eikä mitään ole jäänyt mieleen.
En kyllä ymmärrä miten jotkut oikeasti saavat niin vähän pisteitä. Minullakin meni lukematta huonosti yksi reaali ja sain C:n. En ymmärrä miten joku ei osaa _mitään_ siitä kokeesta. Ehkä ovat heikkolahjaisia?
Eivät lue, eivät kuuntele tunneilla, eivät ymmärrä asiaa alunperinkään.
Opin parhaiten kuuntelemalla, joten pelkästään se riittää suunnilleen ceehen minulla, mutta kaikki eivät ole samanlaisia.
Gaussin käyrä on poistumassa ylioppilastutkinnon arvostelusta, eli tulevaisuudessa ei ole "pakko" hylätä 5% kokelaista. Onhan se huono systeemi eli hyvä kun muuttuu.
Etkö päässyt???