Tyttö 13v kyllästyi koiraan kun se kasvoi pennusta aikuiseksi, toivoo nyt kania
Tyttö sai pitkän kinuamisen jälkeen shetlanninlammaskoiran josta lupasi pitää huolen aina. Ensimmäiset 8kk pitikin lupauksensa. Nyt koira on minun ja miehen vastuulla lähes täysin. Toki olemme kiintyneitä koiraan emmekä sitä mihinkään kiertoon anna/myy vaan saa olla meillä elämänsä loppuun saakka. Rakashan tuosta on ajan myötä tullut.
Mutta siis, minä ja mies hoidamme lenkkeilyt, ruokinnat, harjaamisen, puistoilut yms. lähes kokonaan. Joskus harvoin tyttö saattaa käyttää koiran 30 min lenkillä.
Nyt on tulossa 14v syntymäpäivät ja tyttö toivoo kania. Vannoo ja vakuuttaa että kyllä hän kanin jaksaa hoitaa kun sitä ei tarvitse ulkoiluttaa. (toki kesäksi olisi ulkohäkki koppeineen lämpiminä päivinä, sisällä vapaana tytön huoneessa)
Mutta entä jos kyllästyy siihenkin? Ei ole ylimääräistä energiaa alkaa hoitaa tässä päälle vielä kaniakin. Olisikohan tässä nyt paikallaan sanoa ihan vaan jyrkkä "ei ole eikä tule" ?
Kommentit (20)
Ei missään nimessä kania, ellet sinä halua sitä. Vastuu eläimestä aina aikuisella.
Ei kania tytölle. Sinä sen kumminkin joutuisit hoitamaan. Mitä tyttö oppii jos hän saa kanin kun ei koiraakaan hoitanut?
Juuri noin se homma pitää hoitaa, ei uutta lemmikkiä enää.
Voisin tässä varoittavana esimerkkinä kertoa siskostani joka sai koiran, kyllästyi, koira jäi muiden hoidettavaksi. Sisko toi kissan kysymättä kotiimme, sekin jäi muiden hoidettavaksi. Sitten siskoni toi kaksi undulaattia, nekin jäi muiden hoidettavaksi... Sisareni on aina ollut vanhempieni lempilapsi, joten hän on tottunut saamaan mitä haluaa. On sitten kärsinyt tästä aikuisiässä. Varsinkin jos lapsesi on ainut lapsi niin hänen on todellakin korkea aika oppia ettei aina voi kaikkea saada vaikka kuinka sattuisi haluamaan. Hommatkoon sitten aikuisena sen kanin omaan kämppäänsä.
Ei kania. Jos aikuiset eivät halua perheeseen kania hoidettavakseen niin silloin kania ei tule. Lapset vakuuttavat sitä ja tätä mutta näittehän jo kuinka koirankin kanssa kävi. Vanhempien on aina otettava vain se eläin jonka on valmis itse hoitamaan. Lapsi on lapsi. Lapsi voi sitten aikuisena oman kodin ostaessaan ja töissä ollessaan täyttää kotinsa niillä eläimillä joilla haluaa. Jos hän olisi hoitanut koiran niin olisi näyttöä että hän tietää mitä haluaa ja on vastuuntuntoinen. Nyt hän on teille todistanut ettei näin ole.
Joo, ei.
Kanikin on yllättävän hankala hoitaa. Saattaa pissailla minne sattuu, syö kaiken tielleen osuvan, tyttäresi vaatteet, peitot, maton, lelut, huonekalut ja johdot.
Lisäksi samassa taloudessa oleva koira aiheuttaa sille vaaratilanteita. Mitäs sitten tehdään, kun koira päässyt vahingossa kanin kimppuun, kun tytär unohtanut huoneen oven auki?
Koira saattaa ulista kanin perään, yrittää raapia itseään oven läpi ja on koko ajan kierroksilla, kun haistaa sen. Samalla kania stressaa olla koko ajan vaarassa.
Kyllä se on eläintenkin edun mukaista, että riittää energiaa puuhata niitten kanssa, eikä vaan unohdeta kesäksi ulkohäkkiin.
Kaneista helposti ajatellaan, että ne voikin vaan pärjäillä itsekseen kesät/talvet ja sitten ihmetellään, miten se elikin vaan 3 vuotta. Yhtään ei seurailla miksi vatsa on kuralla, mitä kani syö oikeasti, onko vitamiininpuutoksia, kuka leikkaa kynnet, onko korvat puhtaat, onko huonekasvit sille myrkyllisiä, onko kesällä punkkeja turkissa. Koira osaa hakea sitä huomiota, kani unohdetaan.
Ei missään tapauksessa tytölle kania! Hän ei selvästikään kykene vielä ottaamaan vastuuta eläimestä.
Älkää ottako sitä kania! Tyttö oppii vain saamaan taas tahtonsa läpi, vaikka on pettänyt lupauksensa koiran suhteen. Hän voi sitten aikuisena ottaa sen kanin. Toivottavasti silloin on jo riittävän vastuuntuntoinen, jos kanin silloin hankkii.
No ei todellakaan tarvi mitään kania hankkia.
Vierailija kirjoitti:
Sano sille, että äiti ja isä ovat kyllästyneet sinuun, koska et ole enää söpö pikkulapsi, joten joudut muuttamaan pois.
Sanokaa oikeasti noin tytölle! Kyllä 13-vuotias tuollaisen kommentin kestää jo.
Ei kania tietenkään, mutta myös jämäkämpi asenne koiran hoitoon. Eli lapselle joka päivä tietyt hommat, joiden on hoiduttava. Ei tietenkään päävastuuta koirasta, mutta joku vastuu, esim ruuat, vedet, ainakin yksi lenkki/päivä.
Tyttö kyllästyy ihan yhtä lailla siihen kaniin, kun uutuuden viehätys on mennyt ohi, joten älkää ottako kania. Hienoa, että te aikuiset kuitenkin huolehditte koirasta ettekä anna sitä kiertoon. Yrittäkää saada tyttö sitoutumaan uudelleen koiran hoitoon. Tyttö voisi innostaa aloittamaan vaikka jonkun harrastuksen koiran kanssa, esimerksi agilityn. Yhteinen harrastus voisi vahvistaa tytön ja koiran suhdetta...
Joo ei kania eikä mitään muutakaan elukkaa enää.
Vaikka sanotaan, että lemmikit opettavat lapselle vastuuta ja empatiakykyä, on kuitenkin aina ajateltava ensi sijassa eläimen parasta. Eläin on ihmisten armoilla! Eläin ei ole lelu, joka hylätään, kun siihen kyllästytään. Joten: EI KANIA!
Ei kania!!! Laita tyttö hoitamaan koiraa tai tyttö jää ilman viikkorahaa ja saa kotiarestia.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka sanotaan, että lemmikit opettavat lapselle vastuuta ja empatiakykyä, on kuitenkin aina ajateltava ensi sijassa eläimen parasta. Eläin on ihmisten armoilla! Eläin ei ole lelu, joka hylätään, kun siihen kyllästytään. Joten: EI KANIA!
Joskin ne opettaa sitä vastuuta ja empatiakykyä vain kun niistä huolehditaan. Elukan hoidon lopettaminen opettaa enemmän vastuuttomuutta..
Hankkikaa tytölle kissa. Sen voi pitää vapaana ulkona ja se huolehtii itse itsestään.
Ap:n tekstistä tulee mieleen, että taas mennään vipuun, että heilahtaa.
Ei kania ja enemmän koiranhoitovastuuta.
Mikä otetaan, niin hoidetaan.
Joo ei. Ihan jo siksikin, että kani ja koira samassa huushollissa voi olla hyvinkin haastavaa!
Sano sille, että äiti ja isä ovat kyllästyneet sinuun, koska et ole enää söpö pikkulapsi, joten joudut muuttamaan pois.