Onkohan yleistä että hankitaan lapsia koska kumpikaan ei uskalla kertoa toiselle ettei halua lapsia jätetyksi tulemisen pelossa?
Vaikka sisällä kalvaisi ajatus ettei halua lapsia niin ajattelee että toinen kuitenkin haluaa ja sitten haluaa vaikuttaa toisen silmissä ihanteelliselta kumppanilta?
Kommentit (8)
Toivottavasti ei. En haluaisi olla parisuhteessa henkilön kanssa joka kuvittelee olevansa tai minun olevan ajatustenlukija.
En tiedä... Itse en pystynyt tuohon, mies jätti kun en halunnut (vielä) lapsia. :(
Toivon, ettei kovin yleistä. Yleisempää ehkä on puheen tasolla vakuuttaa toiselle haluavansa lapsia, vaikka sisimmässään tietää toisin eikä uskalla sanoa, koska sitten riskeeraa suhteen päättymisen. Huono kommunikaatio, olettaminen ja väärään johtaminen ovat kyllä suhteen tuho.
Olen mies ja sanoin jo 20-vuotiaana tulevalle vaimolleni, etten halua lapsia. Hänkään ei silloin. No, ajan mittaan hänen mielensä muuttui, muttei minun. En kuitenkaan viitsinyt sanoa, etten halua. Nyt meillä on yksi 14-vuotias poika. Vieläkin olen samaa mieltä, etten olisi halunnut lapsia, mutta kai se tuossa menee.
En usko, toi olis jo niin sairas parisuhde, jollei tollasta sais suustansa ulos.
Lasten hankkiminen tai hankkimatta jättäminen on yksi parisuhteen suurimmista kysymyksistä, en ymmärrä millainen parisuhde voi olla jos edes siitä ei voi rehellisesti keskustella.
Haluaisin uskoa, ettei kukaan ole niin säälittävä, että ottaa sen lisääntymisen ensimmäisenä puheeksi vaikka ei oikeasti edes halua. Tosin hyvin vaikeaa uskoa, koska aina joskus kuulee sellaisten säälittävien tossujen tarinoita, jotka valittavat joutuneensa vaikka kosimaan, vaikka eivät oikeasti halunneet naimisiin.
Ei löydy Tilastokeskuksen svuilta vastausta tähän.
Kuten ei muihinkaan ihmissuhdeasioihin. Varmasti tätä tapahtuu, mutta kuinka paljon on mahdoton sanoa prosentteina.