Elämäsi onnellisin päivä oli kun....

Tiesin että tässä on tämä oikea, epäröidä ei tarvinnut eikä koskaan katua =)

Se oli toistaiseksi onnellisin päiväni, paljon onnellisempi kuin itse synnytyksen päivä.

Yhtenä päivänä puolisen vuotta sitten kävelin mieheni ja kahden lapseni kanssa pulkkamäkeen. Ja yhtäkkiä tunsin todella syvää onnea tilanteesta. Minun perheeni. Täydellistä.



Mutta oliko se elämäni onnellisin päivä? Sitä en osaa sanoa. Merkityksellisiä päiviä on olleet lasten syntymät ja hääpäivä. Olen ollut tosi onnellinen niinä päivinä. Myös tunne sinä päivänä, kun astuimme omaan (pankin) taloon sisälle, oli onnen huippuhetkiä. Mutta en tosiaankaan osaa sanoa yhtä päivää, joka olisi ollut onnen huipentuma... Ylösalashan tässä koko ajan mennään ;-)

Muistan sen tunteen siellä kuorma-auton lavalla, että vihdoin viimein se helvetti on ohi.



On elämässä ollut paljon muutakin onnea - olen perustyytyäväinen ja elämäni on mallillaan. Mutta tuo tunne penkkaripäivänä oli pakahduttava.

Onnellisin olen ollut kun kuopus oli pari viikkoinen.

.Kun viimein sain sulkea lopullisesti mielisairaalan suljetun osaston oven ja kantaa 1,5 kuukauden ikäisen vauvani kotiin.

Esikoinen on 2,5v ja kuopus just alle 3kk. Olen tosi kiitollinen tästä.